Consumption and Uncertain Access to the Asset Market

This paper presents a new approach to modelling credit restrictions by considering uncertain access to the asset market. The asset market and the stochastic process governing access are considered fully exogenous and independent of income. The model generates stable debt trajectories for a broader array of interest rate levels than the one corresponding to the agent’s rate of time preference. The agent exhibits excess sensitivity of consumption to current period income, even for low probabilities of constraints. Because this sensitivity is inversely related to the maturity of debt contracts, the availability of long-term debt contracts reduces the income-sensitivity of consumption. A very tractable approximative Euler equation for the model is presented.consumption; liquidity constraints; permanent income hypothesis

KotiMIPS – Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen

Paljonko suomalaiset kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja? Mistä luonnonvarojen kulutus koostuu? Miten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta voi pienentää? Tämä raportti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa laskettiin 27 suomalaisen kotitalouden luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmän avulla (material input per service unit). Tutkitut osa-alueet olivat asuminen, liikenne, elintarvikkeet, matkailu, vapaa ajan harrastukset ja kodin tavarat. Tutkimuskotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa oli yli kymmenkertaisia eroja. Merkittävimmät kulutuksen osa-alueet olivat liikenne, matkailu ja asuminen. Raportti esittelee tulosten lisäksi tutkimuksessa käytetyt laskentamenetelmät sekä aineiston MIPS-lukuineen. Raportti kertoo myös osallistuneille kotitalouksille tehtyjen ryhmähaastattelujen tuloksista. Haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin kuva kuluttajan toimintatilasta eli kestävämpiin kulutusvalintoihin vaikuttavista sosiaalisista ja rakenteellisista tekijöistä. Tutkimusta voivat hyödyntää kuluttajien lisäksi kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, julkisen vallan päättäjät, useiden eri alojen tutkijat ja opiskelijat sekä muut materiaalitehokkuudesta kiinnostuneet. Raportin liitteet tarjoavat kattavan koosteen Suomessa lasketuista MIPS-luvuista. Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006–2008 toteuttaman FIN-MIPS Kotitalous – kestävän kulutuksen juurruttaminen -tutkimushanke toteutettiin osana ympäristöministeriön Ympäristöklusteri -tutkimusohjelman neljättä ohjelmakautta ”Ekotehokas yhteiskunta”

Consumer surveys in Juva and Järna for identification of eco-local food baskets

In both Finland and Sweden a family member collected the receipts or filled in purchase diaries for all food entering the household for human consumption during 14 days period. Information on the amount, price, origin and environmental brand of all food products was recorded. After the recording period, the families were interviewed about their food choices, food consumption and food purchasing habits

Maataloustuotteiden kulutusennusteet vuoteen 1985

vokKirjasto Aj-

Omakotitalon lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu

Tämä opinnäytetyö on tehty työn tekijän kotitalon vanhan lämmitysjärjestelmän vertailemiseksi muihin lämmitysjärjestelmiin investoinnin kannattavuuden selvittämiseksi. Opinnäytetyössä tutkitaan saneerauskohteen lämmitysjärjestelmän kannattavuutta 25 vuoden aikavälillä. Työssä huomioidaan myös laina-ajan korkojen kustannukset sekä energian mahdollinen kallistuminen kyseisenä aikana. Opinnäytetyössä todetaan vanhan lämmitysjärjestelmän olevan halvin vaihtoehto, mikäli sähkön hinta pysyy nykyisellään. Jos energian hinta jatkaa kallistumistaan samaa vauhtia kuin tähänkin päivään asti, on maalämpö huomattavasti kannattavampi vaihtoehto.The thesis was made in order to compare different heating systems in my residence and their investment costs to the old heating system. The period of comparison was 25 years. Interest rates were also considered in the investment. The study considered the situation of energy becoming more expensive too. The final results were that the current heating system is the most economical option if the energy costs stay the same in the following 25 years as today. If the energy costs rise as fast as until now, geothermal heating will be the most economical option

Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittävyys : Näkökulmia kohtuullisen kulutuksen määritelyyn ja mittaamiseen

0,00 euro

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010–2020

Kaivostoiminta on syklistä ja metallien ja mineraalien hintakehitys vaikuttaa suoraan kaivosten kannattavuuteen. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen lama pudotti voimakkaasti raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja. Tämä on vaikuttanut Suomessakin kaivosten kannattavuuteen ja johtanut tuotannon keskeytyksiin. Pidemmällä aikavälillä metallien ja mineraalien maailman laajuisen kysynnän oletetaan kuitenkin kasvavan kaupungistumisen ja elintason kasvaessa. Tutkimuksessa oli mukana kymmenen kaivosta tai -hanketta: Suurikuusikko, Kevitsa, Talvivaara, Kylylahti, Pampalo, Laiva, Sokli, Hannukainen, Länttä ja Suhanko. Kaivosten aluetaloudellisen vaikuttavuuden tarkastelu tehtiin vuoteen 2020 saakka. Aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallilla. Laskelmien perustana olivat tiedot kaivosten ja -hankkeiden investointien suuruudesta ja vuosittaisista liikevaihdoista. Toimivista kaivoksista suurin aluetaloudellinen vaikuttavuus on Lapissa sijaitsevilla Kevitsan ja Suurikuusikon kaivoksilla. Kevitsan kaivos tuotti rakentamisen aloituksesta lähtien vuoteen 2013 mennessä Lapin vuotuiseen elintasoon keskimäärin 97 miljoonan euron lisäyksen ja työllisyys parani keskimäärin 745 henkilötyövuodella vuosittain. Vaikutus elintasoon on keskimäärin 146 miljoonaa euroa vuodessa ja keskimäärin 628 vuotuista henkilötyövuotta periodilla 2010-2020. Suurikuusikon kaivos on lisännyt Lapin elintasoa keskimäärin 102 miljoonalla eurolla vuodessa ja parantanut Lapin vuotuista työllisyyttä keskimäärin 685 henkilötyövuodella vuosina 2009–2013. Kaivoksen toiminta lisää Lapin elintasoa keskimäärin 97 miljoonalla eurolla vuosittain ja tuottaa vuosittain keskimäärin 421 henkilötyövuotta periodilla 2009-2020. Pienempien toimivien kaivosten aluetaloudellinen vaikuttavuus vaihtelee periodilla 2014-2020 vuotuisina keskiarvoina ilmaistuna elintason osalta 20 (Pampalo) - 21 (Kylylahti) miljoonaa euroa. Työllisyys parantuu vastaavasti keskimäärin 139 (Pampalo) – 324 (Kylylahti) henkilötyövuodella. Suunnitteilla olevista kaivoksista suurin aluetaloudellinen vaikuttavuus on Lapissa sijaitsevilla Suhangon, Hannukaisen ja Soklin kaivoshankkeilla. Suhangon kaivos lisäisi Lapin elintasoa keskimäärin 255 miljoonalla eurolla vuodessa ja parantaisi Lapin vuotuista työllisyyttä keskimäärin 1 214 henkilötyövuodella kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Hannukainen lisäisi vuosittain Lapin elintasoa keskimäärin 172 miljoonalla eurolla ja työllisyyttä keskimäärin 713 henkilötyövuodella kunakin vuotena. Soklille vastaavat luvut olisivat vuositasolla keskimäärin 115 miljoonaa euroa ja 707 henkilötyövuotta. Suuri kaivosinvestointi lisää paitsi alueen kuntien verotuloja myös nettomuuttoa alueelle. Kasvava väestö tuo tarpeen lisätä julkisten palveluiden tarjontaa. Kaivosten vaikutusten tarkastelujaksolla työtuloihin perustuva kunnallisveron efektiivinen kertymä kattaa 21–28 prosenttia lisääntyneestä julkisesta kulutuksesta. Kaivosten sijaintikuntien on kerättävä kiinteistöveroina, yhteisöjen tuloveron palautuksina ja valtionosuuksina tarpeeksi rahoitusta, joka kattaisi lisääntyvien julkisten palveluiden kustannukset pidemmällä tähtäimellä. Kaivosten investointivaihe on suhteellisen lyhyt, mutta toiminta-aika pitkä. Tehtyjen laskelmien mukaan maakuntien vienti alkaa kasvaa pian investointivaiheen päätyttyä samalla kun tuonti alkaa vähentyä. Kaupan tase kääntyy positiiviseksi muutaman vuoden jälkeen tuotannon saavutettua tavoitellun tason. Laskelmien tulokset osoittavat kaivostoiminnalla olevan mahdollisuus tuoda merkittävä lisä alue- ja kunnallistalouteen ja osaltaan vaikuttaa myönteisesti alueen väestökehitykseen

Mikrotuotantolaitoksen kannattavuuden tarkastelu

Tämä opinnäytetyö kohdistuu kausivarastointiteknologioiden tutkimukseen aurinkosähkötuotannossa. Tutkimustyön tavoitteena on saada aikaan myös konkreettisia lukuja sähkön mikrotuotantolaitoksen perustamisen kannattavuudesta rakennettuun ympäristöön. Vuodenajan vaikutusta tuotantoon vertaillaan toteuttamalla sama tutkimus tammikuussa, maaliskuussa ja toukokuussa. Sähkön hintalaskelmat perustuvat vastaavilla ajanjaksoilla Nord pool -sähköpörssissä toteutuneisiin hintoihin. Tämä tutkimustyö on rajattu melko voimakkaasti, mutta tutkimustulokset antavat suhdelukuja ja ajatuksia mikrotuotantolaitoksen suunnitteluun myös erilaisessa ympäristössä