Kaunokirjallisuuden tiedollinen arvo : Hyve-epistemologinen tulkinta siitä, miten Infinite Jestin lukeminen voi lisätä ymmärrystä addiktiivisesta toiminnasta

Pyrin tutkielmassani selvittämään hyve-etiikan ja hyve-epistemologian avulla, voiko kaunokirjallisuus tarjota jotain sellaista ymmärrystä, jota muiden kuin kaunokirjallisten tekstien avulla on vaikeaa saavuttaa. Kaunokirjallisuuden tiedollista arvoa puolustavat kognitivistiset ja siihen kriittisesti suhtautuvat tai sen jopa kiistävät antikognitivistiset näkemykset ovat hallinneet kirjallisuuden filosofiassa käytyä keskustelua kaunokirjallisuuden tiedollisesta arvosta. Näkemysten mukaan kaunokirjallisuus voi olla hyvin monenlaisen tiedon lähde, mutta esitän, että tiedon käsite ei välttämättä kuvaa riittävän tarkasti kaunokirjallisuuden kognitiivista potentiaalia. Ymmärryksen käsite voikin huomioida tiedon käsitettä osuvammin kaunokirjallisuuden monipuolisen kognitiivisen potentiaalin. Nojaan ymmärryksen käsitteen tulkinnassani hyve-epistemologi Linda Zagzebskin kolmikohtaiseen ymmärryksen määritelmään, jonka mukaan ymmärrys voidaan erottaa tiedosta siihen johtavien hyveiden perusteella. Myös hyve-epistemologi Lorraine Coden mukaan tietämiskyvyn keskiössä ovat hyveet, jotka voivat kehittyä kaunokirjallisuuden lukemisen ansiosta. Ymmärryksen määritelmässään Code painottaa affektiivista ymmärrystä. Yhdistän Coden affektiivisen ymmärryksen Zagzebskin kolmikohtaiseen ymmärryksen määritelmään ja esitän, että yhdessä näkemykset voivat luoda sellaisen ymmärryksen määritelmän, joka auttaa sen tarkastelussa, millä tavalla kaunokirjallisuus voi lisätä ymmärrystä tietystä aiheesta. Hyve-etiikan ja kaunokirjallisuuden suhdetta pohtinut filosofi Martha Nussbaum esittää, että lukeminen kehittää lukijan hyveitä ja näin tekee hänestä aiempaa paremman moraalisen toimijan. Nussbaum nojaa ymmärryksen määritelmässään Aristoteleen näkemykseen, jonka mukaan ymmärrys on kehitettävissä oleva kyky toimia hyveellisesti. Nussbaum siis melko pitkälti samastaa ymmärryksen ja kyvyn toimia hyveellisesti, eli ymmärrys toisaalta kehittyy hyveiden avulla ja toisaalta on kykyä toimia hyveellisesti. Esitän, että ymmärrys voidaan toisaalta nähdä Nussbaumin tapaan myös hyveiden avulla kehittyvänä kykynä toimia hyveellisesti, mikäli se halutaan erottaa pelkästä ymmärryksen tunteesta. Ymmärryksen tunne on hyödyllinen, mutta myös epäluotettava, sillä se ilmaantuu tilanteissa, joissa sille ei ole perusteita. Jos ymmärrys nähdään kykynä valita oikein, voi hyveiden nähdä erottavan ymmärryksen pelkästä ymmärryksen tunteesta: Jos kyseessä olisi ilman hyveitä kehittynyt ymmärryksen tunne, ihminen ei osaisi valita oikein. Nussbaumin, Zagzebskin ja Coden hyveiden merkitystä ymmärtämisen lisääntymisessä painottavat näkemykset mielessäni tarkastelen tiettyä kaunokirjallista teosta ja sen kuvauksia poikkeuksellisesta inhimillisestä toiminnasta. Esitän, että erityisesti kokeellisen kaunokirjallisuuden yhteydessä voi huomioida hyveiden kehittymisen avulla tapahtuvan ymmärryksen lisääntymisessä piirteitä, joita ainoastaan realistista kaunokirjallisuutta ja sen henkilöhahmoja tarkastelemalla ei voi saavuttaa. Tarkastelen David Foster Wallacen kokeellisia keinoja käyttävää romaania Infinite Jest (1996) ja kiinnitän erityistä huomiota siinä ilmeneviin addiktiivisen toiminnan kuvauksiin. Romaanin tarkastelemisen yhteydessä esittelen taustaksi hieman myös filosofian näkemyksiä addiktiivisesta toiminnasta sekä keskeiset filosofiset addiktioteoriat, joista yksikään ei onnistu kuvaamaan addiktiivisen toiminnan kaikkia piirteitä. Pohdin, voiko tietyn addiktiivista toimintaa kuvaavan kaunokirjallisen teoksen lukeminen lisätä nimenomaan addiktiivisesta toiminnasta saatavaa ymmärrystä. Haastamalla lukijan aktiivisuuteen syy-seuraussuhteiden ja kerronnallista jännitettä luovien vaihtoehtoisten reittien ja skenaarioiden esiin kaivamiseen Infinite Jest osoittaa inhimillisen toiminnan ymmärtämisen monimutkaisuuden. Jos ymmärrämme hyve-etiikan ja hyve-epistemologian viitoittamalla tavalla, mitä ymmärryksen lisääntyminen tarkoittaa, voimme kenties entistä paremmin saada selkoa ajatuksesta, että Infinite Jestin lukeminen lisäisi ymmärrystä addiktiivisesta toiminnasta

Kirkes-kirjastojen imago : Palvelukokemuksen ja palvelun laadun vaikutus syntyviin mielikuviin

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen imago Kirkes-kirjastoilla on ja miten palvelukokemus- ja palvelun laatu vaikuttavat käyttäjissä syntyneisiin mielikuviin. Tutkimukseen avulla pyrittiin selvittämään millaisena asiakkaat kokevat saamansa palvelun ja mitä mieltä Kirkes-kirjastojen asiakkaat ovat kirjastojen ominaisuuksista ja henkilökunnasta. Tavoitteena oli selvittää kuinka hyvin Kirkes-kirjastojen mielikuva ja imago ihmisten keskuudessa kohtaavat todellisuuden eli Kirkes-kirjastoista vallitsevan identiteetin. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään ne palvelun osa-alueet, joissa Kirkes-kirjastoilla olisi vielä parannettavaa ja missä osa-alueissa on onnistuttu hyvin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yrityskuvaa eli identiteettiä, profiilia ja imagoa; sekä mielikuvia ja niiden syntymistä, kehittämistä ja niiden mahdollisia ongelmia. Kirkes-kirjastojen imago selvitetään palvelukokemukseen ja palvelun laatuun pohjautuvan teorian avulla. Kirkes-kirjastojen imagotutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake oli rakennettu koostumaan seitsemästä eri osiosta, jotka mittasivat asiakkaiden kirjastokäyttäytymistä, Kirkes-kirjastojen ominaisuuksia, kirjastoa asiointiympäristönä ja sen henkilökuntaa ja palvelua, kokoelmien laajuutta sekä Kirkes- yhteistyön tuomia etuja asiakkaille. Seitsemäntenä osiona oli avoin kysymyskohta, johon asiakkaat saivat itse kirjoittaa terveisensä tai kehitysehdotuksensa kirjastojen henkilökunnalle. Kyselytutkimus toteutettiin vuoden 2008 marraskuun alusta joulukuun loppuun kaikissa Kirkes-kirjastojen toimipisteissä. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin SPSS-tietojenkäsittelyohjelman avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Kirkes-kirjastojen asiakkaat ovat tyytyväisiä kirjastojen tarjoamiin palveluihin ja palvelukokemus ja sen laatu koetaan hyvin positiivisena. Tutkimustulokset ja kehitysehdotukset esiteltiin SWOT-analyysin avulla.Image of Kirkes libraries - how Service Experience and the Quality of Service effects on the customers mental image The purpose of this Bachelor’s thesis is to analyze the image of Kirkes libraries among the customers, and find out how Service Experience and the Quality of Service effects on the customers mental image. With the help of the research we will be able to find out how the customers experience the service and what kind of opinions the Kirkes libraries customers have of the organizations properties and its employees. The goal was to investigate how well the existing image of Kirkes libraries among the people meets with the real identity of Kirkes libraries. The research strives to clarify which parts of the Quality of Service are successful and in what there still are improvements to establish. The theoretical section of this thesis discusses corporate image, focusing on identity, profile and image. It also approaches the concept of mental images and how they arise, develop and their possible problems. The image of Kirkes libraries is explained using theory about Service Experience and the Quality of Service. The Kirkes libraries image research was executed as a quantitative research in form of a questionnaire. The questionnaire consists of seven different sections, which measured the customer’s library behaviour, Kirkes libraries properties, the libraries as transact environment, its employees, the volume of the collections and the benefits Kirkes cooperation creates to the customers. In the last section the customers had a chance to send their greetings or improvement suggestions in their own words to the Kirkes libraries. The questionnaire was executed in November – December in the year of 2008 in every Kirkes library business place. The SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) statistics program was used to analyze the result of the research. The results indicate that the customers of Kirkes libraries are satisfied with the offered services and the Service Experience and the Quality of Service in experienced in a positive way. The results and improvement propositions were presented in the form of a SWOT analysis

Yö hukassa : luovuutta ruokkivan yön jäljillä

Tässä opinnäytetyössä käsitellään yöajan vaikutusta mieleen ja luovuuteen. Aihetta lähestytään kirjallisten lähteiden ja haastatteluiden kautta. Sekä omakohtaisen itsetutkiskelun ja kokeilun kautta. Opinnäytetyön alussa käsitellään kirjoittajan lähtökohtaa ja ajatuksia, siirrytään kirjallisuuden pariin ja sitä kautta nauhoitettuihin haastatteluihin. Tekstin loppupuolella käydään läpi omakohtaista kokeilua lyhyiden raporttien muodossa. Opinnäytetyössä pohditaan yöihmisten ominaisuuksia ja eroavaisuuksia. Haetaan esimerkkejä teksteistä ja kuullaan yöihmisten omia kertomuksia elämäntyylistään. Opinnäytetyön perusteella voidaan pohtia miksi yöaikaa on pidetty ennen niin poikkeavana ja millaisia odotuksia ja olettamuksia nyky-yhteiskunta asettaa ja täten rajoittaa ihmisen vapaata, luontaista rytmiä.This study describes the night-time effect on the human mind and creativity. The subject is approached by literature and through interviews. As well as a personal introspection and through experimentation. The beginning of the thesis addresses the author's approach and ideas, goes to the literature and through a recorded interviews. End of the text is dedicated to the experiment, in the form of short reports. The thesis discusses the features and differences of night persons. Searches for examples from texts and hears the stories of those living the mentioned lifestyle. Based on this thesis, the question arises why the night time is considered to be so negatively different from day time. And what kind of expectations and assumptions of modern society places, and thus restrict the freedom of the human, natural rhythm

Alaviitekäännös Suomessa 2000–2012 julkaistuissa sarjakuvakirjoissa

Pro gradu -tutkielmani käsittelee alaviitekäännökseksi nimittämääni käännösmuotoa, jossa näkyy samanaikaisesti kaksi tai useampia erikielisiä tekstejä, joista yksi on käännös ja joista vähintään yksi on alaviitteenä eli erillään sivun alareunassa. Tutkielman tavoitteena on luoda yleiskatsaus tähän formaattiin, joka on jäänyt tähänastisessa käännöstutkimuksessa varsin vähälle huomiolle. Vertailukohtana on niin kutsuttu perinteinen sarjakuvien kääntäminen, jossa sarjakuvan lähtökielinen kieliaines korvataan käännöksellä. Kuvaan alaviitekäännöksen erityispiirteitä tekemällä huomioita aineistosta, joka käsittää 70 kappaletta Suomessa vuosina 2000–2012 julkaistua alaviitekäännettyä sarjakuvakirjaa. Kustanteet ja niiden tiedot on koottu Helsingin kaupunginkirjastoista Fennica- ja HelMet-hakupalveluiden, kenttätutkimuksen, muutamien keskustelufoorumilta saatujen vinkkien sekä julkaisijoiden ja kääntäjien kanssa käydyn sähköpostinvaihdon avulla. Koska aineisto rajoittuu kirjastoista saataviin kustanteisiin, etenkin alaviitekäännettyjä omakustanteita lienee enemmän kuin mitä tässä työssä on lueteltu. Aineiston perusteella alaviitekäännös näyttäisi olevan eniten käytössä pienkustantamoiden julkaisemissa sarjakuvakirjoissa, jotka on käännetty suomesta englanniksi. Suomi–englanti käännössuunnan yleisyys antaisi ymmärtää, että moni kustanne on julkaistu ulkomaan markkinoita silmällä pitäen. Tähän viittaisi myös se, että ensimmäiset alaviitekäännetyt sarjakuvakirjat ilmestyivät samoihin aikoihin, kun suomalaisilla sarjakuvilla alkoi olla kysyntää ulkomailla. Lisäksi on mahdollista, että alaviitekäännöstä hyödynnetään myös esiteltäessä sarjakuvakirjaa käännösoikeuksista kiinnostuneille ulkomaisille julkaisijoille. Kääntäjän kannalta alaviitekäännöksen suurin hyöty lienee se, että se tuo joustoa tilarajoitteisiin, sillä mikäli käännösteksti ladotaan alaviitteeseen, sen ei tarvitse vastata pituudeltaan tarkkaan lähtötekstiä. Se ei kuitenkaan poista rajoitteita täysin, sillä alaviitteessäkään ei ole tilaa loputtomiin – joissakin tapauksissa jopa vähemmän kuin sarjakuvassa. Alaviitekäännöksen voi katsoa heikentävän sarjakuvatarinan luettavuutta, sillä alaviitteen teksti on yleensä varsin pienellä tekstikoolla ja sen sijainti pakottanee lukijan siirtämään katsettaan jatkuvasti sivun alalaitaan. Käännösmuoto lienee kuitenkin julkaisijan kannalta varsin kustannustehokas: yksien kansien väliin saa samoilla painokustannuksilla kaksi kieltä, minkä lisäksi kuvankäsittelyn tarve vähenee, mikäli käännöstä ei ladota tai tekstata sarjakuvaan

Sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuudesta sosiaalityön opetuksessa

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuuden hyödyntämisestä sosiaalityön opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu 14 kyselyvastauksesta sosiaalityötä Suomen eri yliopistoissa opettavilta henkilöiltä. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin opettajat ovat käyttäneet kaunokirjallisuutta sosiaalityön opetuksessa? Millaisina opettajat näkevät kaunokirjallisuuden käytön annin ja esteet sosiaalityön opetuksessa? Millaisiin yleisempiin sosiaalityön tietoperustaa koskeviin käsityksiin opettajien kaunokirjallisuutta koskevien pohdintojen voidaan nähdä kytkeytyvän? Vastanneet opettajat suhtautuvat kaunokirjallisuuden hyödyntämiseen myönteisesti, ja kaunokirjallisuuden nähdään tukevan monin tavoin opetusta. Kuitenkin esille tuodaan myös kaunokirjallisuuden hyödyntämisen haasteita. Opettajien vastauksissa korostuu näkemys reflektiivisyyden, pohdinnan, empatian ja omien tunteiden tarkastelemisen tärkeydestä sosiaalityön ammatillisuudessa. Toisaalta opettajat esittävät erilaisia näkökulmia kaunokirjallisuuden luonteeseen tiedon lähteenä.Peer reviewe

Kansallisen kirjailijanmetsästyksen erityispiirteitä : vuoden 2002 kirjasota Vladimir Sorokinin romaanista Goluboe salo

Tutkielman lähtökohtana on oikeusjuttu, joka Venäjällä nostettiin kirjailija Vladimir Sorokinia vastaan kesällä 2002. Sorokinia ja hänen kustantamoaan Ad Marginemia syytettiin pornografian levittämisestä romaanissa Goluboe salo (1999), tarkemmin sanoen sivuilla 256 262, joilla kuvataan kommunistijohtajien Stalinin ja Hruščëvin homoseksuaalinen akti. Syytteen takana oli konservatiivinen, presidentti Vladimir Putinia ihannoiva nuorisoliike Iduščie vmeste ("Yhdessäkulkijat"). Oikeusjuttu ja siihen liittyneet tapahtumat - prosessia kutsuttiin venäläisissä tiedotusvälineissä yksinkertaisesti "Sorokinin jutuksi" ("delo Sorokina") - nostattivat Venäjällä laajan ja vilkkaan ns. kirjasodan kaunokirjallisuuden moraalitehtävästä ja kirjailijan vastuusta/vapaudesta. Työssä selvitellään, miksi nimenomaan kirjailija Vladimir Sorokin ja nimenomaan romaani Goluboe salo aiheuttivat skandaalin, mitä argumentteja polemiikissa esiintyi ja miten tapahtumat heijastavat Venäjän yhteiskunnallista tilannetta, etenkin kaunokirjallisuuden nykyistä asemaa. Metodologisesti tutkielma sijoittuu kirjallisuussosiologian ja reseptiotutkimuksen (vastaanottotutkimuksen) alalle. Tutkielman aineisto - 71 lehtiartikkelia - on koottu 31 venäläisestä valtakunnallisesta sanoma- ja aikakauslehdestä Integrum-tietokantaa hyväksikäyttäen. "Sorokinin juttua" analysoidaan artikkeleiden valossa kolmesta näkökulmasta: suhteessa 1) seksuaalisuuden ja 2) kaunokirjallisuuden asemaan Venäjällä sekä lyhyemmin suhteessa 3) muutamiin yleisyhteiskunnallisiin aspekteihin. Taustaksi selvitellään venäläisen postmodernismin teoriaa ja nk. kirjallisuusinstituution toimintaa. Tutkielmassa esitetään, että skandaali kertoo osaltaan niistä ongelmista, joiden kanssa Venäjä 2000-luvulla joutuu painiskelemaan. "Sorokinin juttu" laajeni pitkälti yli perinteisen pornografiakysymyksen; kirjasodassa tuli tiedotusvälineissä käsiteltyä seksuaalisuuden ja kaunokirjallisuuden aseman lisäksi mm. sananvapautta, tapauksen poliittisia konnotaatioita, "älymystön" ja "kansan" suhdetta, neuvostomenneisyyden pimeitä puolia sekä Venäjän suhdetta länteen. Jupakka myös nähtiin erinomaisena PR:nä Sorokinille. Goluboe salo näyttää joutuneen oikeusprosessin kohteeksi, koska siinä a) tuodaan venäläiseen kaunokirjallisuuteen avoin ja yksityiskohtainen seksuaalisuuden ja ruumiintoimintojen kuvaus b) herjataan häpeämättömästi venäläisen kaunokirjallisuuden kanonisoituja klassikoita sekä kritisoidaan terävästi neuvostomenneisyyttä, jota Venäjä ei ole vielä kyennyt tyhjentävästi käsittelemään. Skandaalissa asettuivat vastakkain ns. traditionalistinen ja postmodernistinen kirjallisuuskäsitys; edellisen mukaan kirjailijoiden tulisi kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa, jälkimmäinen tahtoo nähdä kaunokirjallisuuden itsenäisempänä ilmiönä. Tutkimuksen lopputuloksena valtaenemmistö aineistosta näyttää enemmän tai vähemmän puolustavan Sorokinia - tosin ei niinkään hänen romaaninsa kirjallisten ansioiden vuoksi (joita harvat kiittivät), vaan silkasta periaatteesta: sanan- ja valinnanvapautta ei tahdota nähdä enää kahlittavan

Aikuisten S2-oppijoiden kielenoppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa

This article discusses learning experiences of simplified fiction in integration training reading circles. The data consist of interviews of 24 participants of these circles. As the interviews were conducted in the participants’ second language or English as a lingua franca, they are approached as stories of experience, through phenomenological thinking. Individual experiences varied, and words, language structures and language use became the most important meaning entities. The individuality of these experiences will be discussed from the perspective of socio-cultural theory: fiction offers its readers a wealth of linguistic affordances, and each reader grasps them in accordance with their own needs and premises. Books were a central language learning environment in the learner’s experience. The reading circle supported reading, especially getting started with it. Readers understood complex content in easy language which makes simplified fiction suitable for adults in integration training and its related reading circles.Artikkeli käsittelee oppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa kotoutumiskoulutuksen lukupiirissä. Aineistona ovat lukupiirien 24 osallistujan haastattelut. Haastattelut on tehty osallistujien toisella kielellä tai lingua franca -englannilla, ja niitä lähestytään fenomenologista ajattelutapaa hyödyntäen kertomuksina oppimisen kokemuksista. Kokemukset vaihtelevat yksilöllisesti, ja tärkeimmiksi merkityskokonaisuuksiksi nousevat sanat, kielen rakenteet ja kielenkäyttö. Kokemusten yksilöllisyyttä voidaan selittää sosiokulttuurisesta teoriasta käsin: vaikka selkomukautettu kaunokirjallisuus tarjoaa lukijalleen runsaasti kielellisiä affordansseja, tarjoumia, kukin lukija tarttuu niihin omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Oppijat kokevat, että kirja on heille keskeinen kielenoppimisympäristö. Lukupiiri tukee lukemista, erityisesti siinä alkuun pääsemistä. Lukupiiriläiset ymmärtävät kompleksista sisältöä selkokielellä esitettynä, joten selkomukautettu kaunokirjallisuus on sopivaa luettavaa aikuisille kotoutumiskoulutuksen lukupiiriin

The Impossible Decision: Social Tagging and Derrida’s Deconstructed Hospitality

Social tagging has been lauded for providing a voice of the user community, free of restrictions dictated by knowledge organization standards for subject access. Tagging allows many perspectives to be represented, but at what cost? Using deconstruction, Derrida argues that absolute hospitality is required to ensure justice for access and inclusiveness; however, the consequence becomes that the host becomes hostage to the other. In this ongoing research, we explore the Derridean concept of hospitality as it relates to social tagging, examining the consequences of unconditional inclusiveness, the process of discerning constraints to hospitality in order to interpret different kinds of "otherness"—or what Derrida (2000, 75) calls the "impossible" decision—and what mitigation means, using the social tagging environment to illustrate