Ärsyttävyyden kieli-ideologisuus : purismi ja standardi-ideologia ärsyttävien sanojen ja sanontojen taustalla

Tutkielma käsittelee ärsyttäviä sanoja ja sanontoja kieli-ideologioiden näkökulmasta. Aihe on rajattu kahden kieli-ideologian, standardi-ideologian ja purismin, tarkasteluun. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten standardi-ideologia ja purismi näkyvät ärsyttävistä sanoista ja sanonnoista puhuttaessa ja millaisia sosiaalisia merkityksiä standardi-ideologisiin ja puristisiin kommentteihin liittyy? Tutkielman lähtökohtana on konstruktiivinen kielikäsitys ja ymmärrys variaatiosta sosiaalisena toimintana. Tutkielman teoria ankkuroituu kieli-ideologiseen tutkimukseen. Kieli-ideologian lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat kielen indeksisyys ja semioottiset prosessit. Tutkielman aineisto on osa vuonna 2013 kerättyä asennekyselyä. Kyselyyn vastattiin verkossa ja se tavoitti 1517 vastaajaa. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin: ärsyttävätkö sanat tai sanonnat heitä, millaiset sanat ja sanonnat heitä ärsyttävät ja miksi? Tutkielmassa keskitytään analysoimaan kysymyksen perusteluosuutta, joka koostuu 374 kommentista. Aineiston lukutapa perustuu kriittisen diskurssianalyysin metodiin. Tutkielman lähtöoletuksena on, että sanoihin ja sanontoihin ärsyyntymisen taustalla on kieli-ideologinen konflikti. Ärsyttävä sana tai sanonta on jollain tavalla vastaajan jakaman kieli-ideologian vastainen. Analyysin perusteella voidaan todeta, että standardi-ideologiassa tällaiset sanat ja sanonnat ovat vastaajien mielestä kieliopin, suomen kielen tai kielitajun vastaisia. Ne voivat olla myös merkitykseltään vääriä tai ne ovat uusia, kieleen tulleita, sanoja. Standardi-ideologinen käsitys kielestä on ehdoton ja vahvan normatiivinen. Standardi-ideologian vastaisiin sanoihin ja sanontoihin liitetään puhujan yksinkertaisuutta, moraalittomuutta tai sosiaalista pyrkyryyttä ilmentäviä indeksisiä merkityksiä. Tutkielmassa purismi ymmärretään laajasti epämiellyttävinä koettujen kielimuotojen vastustamisena. Epämiellyttäviä kielimuotoja voivat olla kielen ulkoiset kielet eli vieraat kielet ja kielen sisäiset kielimuodot. Analyysin mukaan ulkoisen purismin mukaiset kommentit vastustavat englannista lainattuja sanoja. Ärsyttäviksi koetaan niin muodoltaan (sitaatti- ja erikoislainat) kuin merkitykseltään (käännöslainat) vierasperäiset sanat ja sanonnat. Vierasperäiset sanat indeksoivat laiskuutta ja pätemistä. Kielen sisäisistä kielimuodoista vastustetaan politiikan ja talouden kieltä, nuorison kieltä, hellimispuhetta sekä slangia ja murteita. Kielen sisäinen purismi rakentuu monenlaisen ideologisuuden varaan. Ideologisuutta selittävät muun muassa semioottiset prosessit, joiden avulla sosiaalinen merkitys on jäsentynyt. Tutkielmassa purismin laaja määritelmä osoittautuu liian väljäksi käsitteeksi analyysin tekemiselle. Tutkielmasta käy ilmi, että kieli-ideologiat rakentavat ja ylläpitävät monenlaisia sosiaalisia merkityksiä. Standardi-ideologia ja purismi ovat usein niin luonnollistuneita, että niiden sisältämät käsitykset näyttävät itsestään selvyyksiltä. Molemmat ideologiat usein myös limittäytyvät ja ovat läsnä yhtäaikaisesti. Semioottisten prosessien tutkimisen kannalta aineisto osoittautuu paikoitellen hieman ohueksi, ja moni standardi-ideologiaan ja purismiin liittyvä sosiaalinen merkityssuhde jää odottamaan syventäviä jatkotutkimuksia

Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne

Thomas Pikettyn hengästyttävän laaja-alaisessa Capital and Ideology (2020) -teoksessa tarkastellaan erilaisia historiallisia yhteiskuntia ja eriarvoisuusregiimejä, kuten talonpojista, aatelisista ja papistosta koostuvaa kolmisääty-yhteiskuntaa, kapitalismin ja Ranskan vallankumouksen myötä levinnyttä 1800-luvun omistusyhteiskuntaa, orjuuden ja kolonialismin hallitsemia yhteiskuntia, eriarvoisuutta vähentänyttä sosiaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä 1980-luvulla läpilyönyttä meritokratian pohjalle rakentavaa uutta omistusyhteiskuntaa. Ideologiat tarjoavat Pikettyn mukaan vastauksia yhteiskuntien perustaviin kysymyksiin, kuten poliittisiin oikeuksiin, päätöksenteon järjestämiseen sekä omistamiseen. Ideologiat myös auttavat yhteiskuntia oikeuttamaan vallitsevat eriarvoisuudet.Non peer reviewe

The Duty to license software in a dominant market position : the essential facility doctrine

Tutkielma käsittelee tietokoneohjelmistojen pakkolisensiointia määräävässä markkina-asemassa. Tutkielman erityisenä näkökulmana aiheeseen on se, onko Euroopan unionin oikeuden mukaan tietokoneohjelmistojen pakkolisensiointi määräävässä markkina-asemassa mahdollista ja jos on, niin mitkä tekijät vaikuttavat immateriaalioikeuksien pakkolisensiointivelvoitteeseen. Tutkielma jakautuu viiteen pääjaksoon, joista ensimmäisessä esitellään tutkimusongelma sekä tutkielman rakenne tarkemmin. Toisessa pääjaksossa kuvataan yleisellä tasolla tekijänoikeuden pääperiaatteita, tietokoneohjelmistojen tekijänoikeussuojaa sekä tietokoneohjelmistoihin liittyviä erityispiirteitä että ilmiöitä. Kolmas jakso sisältää kuvauksen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan mukaan. Neljäs pääjakso käsittelee pakkolisensiointia määräävässä markkina-asemassa. Jakso jakaantuu neljään alajaksoon, joista ensimmäisessä alajaksossa tarkastellaan immateriaalioikeuden ja kilpailuoikeuden vastakkainasettelua. Toinen alajakso sisältää kuvauksen niin sanotusta olennainen toimintaedellytys-opista (”the essential facility doctrine”) sekä siitä, kuinka immateriaalioikeuteen liittyvät tapaukset tulisi tulkita tämän opin mukaan. Kolmannessa alajaksossa tarkastellaan Euroopan unionin oikeuskäytäntöä ja sitä kuinka olennainen toimintaedellytys-oppi on kehittynyt oikeuskäytännössä immateriaalioikeuksien osalta. Neljäs alajakso sisältää erityisiä huomioita pakkolisensioinnista, kun kyseessä ovat immateriaalioikeudet. Tutkielman viides ja viimeinen pääjakso sisältää johtopäätelmän siitä, voidaanko määräävässä markkina-asemassa oleva yhtiö velvoittaa myöntämään lisenssi tietokoneohjelmistoonsa sekä esitetään joitakin aiheeseen liittyviä avoimia kysymyksiä jatkotutkimusten kannalta. Tutkimuksessa käydään läpi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä sekä aiheesta tuotettua oikeustieteellistä kirjallisuutta, joiden perusteella pyritään tulkitsemaan millä edellytyksin immateriaalioikeuksia voidaan pakkolisensioida. Tutkimuksen mukaan olemassa olevan oikeuskäytännön valossa määräävässä markkina-asemassa oleva yhtiö voidaan velvoittaa lisensioimaan tietokoneohjelmistoja tiettyjen edellytysten täyttyessä

Kääntäjien kirjeenvaihto, suomentamisen normit ja kieli-ideologiat 1800-luvun lopun Suomessa

Artikkeli käsittelee suomentamiseen liittyviä ideologioita ja normeja 1800-luvun tietokirjallisuudessa. Tapaustutkimuksena on Werner Söderström Osakeyhtiön tietokirjojen suomennostoiminta 1800-luvun lopulla. Tutkimus kytkeytyy kääntämisen sosiologiaan ja historiaan, ja siinä arvioidaan myös, miten ja missä määrin historiallisia käännösprosesseja voidaan rekonstruoida. Käännösprosesseja lähestytään tarkastelemalla eri toimijoiden − kustantaja, kääntäjä, kieliasiantuntija, tekstin arvioija − osuutta käännösprosessissa. Tutkimuksen aineistona on kustantajan ja kääntäjän kääntämistä ja kielellisiä valintoja käsittelevä kirjeenvaihto, jonka avulla on mahdollista valottaa eri suunnista kääntäjän arkea, yhteisöllisiä arvoja ja normeja käännösvalintojen taustalla sekä niitä henkilökohtaisia asenteita, jotka ohjaavat kääntäjiä erilaisiin valintoihin. Analyysin tuloksena voi päätellä, että ammattikirjoittajina kääntäjät olivat hyvin tietoisia erilaisista kielellisistä ja kääntämiseen liittyvistä normeista. Käytännön työssä kääntäjät toimivat kuitenkin usein erilaisten normien ristipaineessa, jolloin vastakkain asettuivat esimerkiksi alkuteoksen luonteen säilyttäminen ja toisaalta sen kotouttaminen. Kääntäjät olivat myös tietoisia kielen vaihtelevista normeista, tunsivat käynnissä olevat kielikeskustelut ja mukauttivat herkästi kielenkäyttöään kulloinkin vallitsevien kirjakielen normien mukaiseksi.This article analyses ideologies and norms that guided translation of non-fiction books in the 19th- century Finland. As a case study the article analyses the processes of publishing non-fiction in the publishing house Werner Söderström Ltd in the end of the 19th century. Theoretically the research is based on the sociology and history of translation. It also aims to evaluate how and to what extent historical translation processes can be reconstructed. Translation processes are approached as co-operation between several actors, the publisher, the translator, language editor and expert reader. The data consists of correspondence between the publisher and the translator that deals with matters of translation or language. The correspondence sheds light on the everyday life of the translator and socially accepted norms and ideologies that guide the translation process. It also reveals the stance on different choices of different translators, which may sometimes lead to very different end products. The analysis shows that as professional writers, translators in the end of the 19th century were well aware of current translational norms. In actual practice, the translators often worked in conflict of pressures, for example whether one should follow the original text as close as possible to preserve its nature or assimilate the text to Finnish culture to help the reader. The data also shows that translators were well aware of linguistic norms; they were acquainted with the current and past debates and were sensitive to assimilate their use of language according to the prevailing norms.Peer reviewe

Mitä kieli meille merkitsee

Arvioitu teos: Irina Piippo, Johanna Vaattovaara & Eero Voutilainen: Kielen taju. Vuorovaikutus, asenteet ja ideologiat. Helsinki: Art House 2016. 293 s. ISBN 978-951-884-540-2

Kohti laajempaa vastuuta : yritysten yhteiskuntavastuun ideologiat kolmen suomalaisyrityksen yhteiskuntavastuuraporteissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu-tutkielmani aiheena on yritysten yhteiskuntavastuu ja yhteiskuntavastuun ideologiat kolmen suomalaisyrityksen vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraporteissa. Tutkimuksen aineistona on käytetty kolmen suomalaisen kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen, Kesko Oyj:n, Kone Oyj:n ja Outokumpu Oyj:n vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportteja. Tutkimusaineisto on hankittu yritysten internetsivuilta. Tutkimus kulkee kahdessa osassa niin, että ensimmäinen osa muodostaa tutkimuksen viitekehyksen. Viitekehyksessä tarkastellaan yhteiskuntavastuun taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohditaan miksi aihe on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa. Viitekehyksessä esittelen luvussa kaksi yhteiskuntavastuun määritelmiä ja yhteiskuntavastuun yhteiskuntatieteellisen kontekstin. Luvussa kolme käsittelen vastuun käsitteen eri ulottuvuuksia, yhteiskunnallisen vastuun muodostumista ja esittelen eri perusteluja yritysten yhteiskuntavastuulle. Luvussa neljä esittelen yhteiskuntavastuun taustalla vaikuttavia etiikan teorioita. Luvussa viisi käyn läpi yhteiskuntavastuun kehityshistoriaa ja yhteiskuntavastuun nykytilannetta. Luvussa kuusi käsittelen yhteiskuntavastuun ideologioita ja luvussa seitsemän yhteiskuntavastuuraportointia. Luvussa kahdeksan esitellään tutkimusaineisto ja – menetelmä. Tutkimusotteeni on kvalitatiivista. Tutkimuksen menetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin ohjenuorana on käytetty Tuomo Takalan yhteiskuntavastuuideologioiden jaottelua. Luku yhdeksän muodostaa tutkimuksen analyysiosan, jossa tarkastelen yritysten yhteiskuntavastuun ideologioiden ilmenemistä yritysten yhteiskuntavastuuraporteissa. Luvussa kymmenen vedän yhteen tutkimuksen keskeiset havainnot ja pohdin yhteiskuntavastuun tulevaisuudennäkymiä. Keskeisinä johtopäätöksinä esitän, että yritysten yhteiskuntavastuu on menossa kohti laajempaa vastuun käsitystä, joka myötäilee Takalan laajan sosiaalisen vastuun ideologiaa ja että yritykset näkevät vastuullisuuden liiketoimintaa edistävänä tekijänä. Yritysten vastuu pohjaa lainsäädäntöön, kansainvälisiin sitoumuksiin ja yritysten omiin vastuullisuusperiaatteisiin ja eettisiin koodistoihin. Vastuu eettisten periaatteiden toteuttamisesta on yrityksissä jaettu yksilöille. Tutkielmassa käytetyt tärkeimmät lähteet ovat Tuomo Takalan artikkeli Yritysten yhteiskuntavastuu globalisoituvassa maailmassa (2004) teoksessa Moraalitalous toim. Ilkka Kauppinen, Elisa Juholinin Cosmopolis yhteiskuntavastuusta yrityskansalaisuuteen (2003), Maija-Leena Uimosen, (2006) Suomalaisten yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu: sidosryhmäviitekehys yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemyksissä sekä Ari-Veikko Anttiroikon (2004) Yhteiskuntavastuu ja sen määrittelyprosessi, teoksessa Järvinen, Raija (toim.) (2004) Yhteiskuntavastuu näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen

Kieli, tuo viekas seuralainen

Kirja-arvio teoksesta Irina Piippo, Johanna Vaattovaara ja Eero Voutilainen: Kielen taju. Vuorovaikutus, asenteet ja ideologiat. Art House 2016

”Don’t Say Gay” : Critical Discourse Analysis on Discursive Structures and Ideologies in U.S. News Coverage of Florida’s “Parental Rights in Education” Bill

This thesis examines the discourse in U.S. online newspapers about the Parental Rights in Education bill, which passed Florida legislation in March of 2022 and took effect in June of the same year. The bill is labelled as controversial by many media and criticised for being anti-LGBT+. This study uses Critical Discourse Analysis and focuses on the social issues of comprehensive sexuality education and media impact and transparency. Using corpus-collected data of 50 online news articles, this thesis aims to find out what kind of language elements related to sexuality education and related legislation are found in the data and what ideologies these elements indicate. The study also examines directness and indirectness in the language. The methods of the study are modelled and modified after the works of Reisigl and Wodak and van Dijk. The analysis is done manually by reading the data and applying techniques of close reading and examining the language and its broad meanings. The study aims for a triangulated perspective, meaning that the analysis considers not only the findings but also theoretical background and situational, political, and cultural context. The findings of the study show that ideologies are present in the news discourse. Considering the social issue, this thesis argues that comprehensive sexuality education is vital for children’s well-being, and media reporting about such topics have power in how they are perceived, as well as how topic-related laws are interpreted

KIELI-IDEOLOGIAT KALLE PÄÄTALON IIJOKI-SARJASSA

Artikkeli käsittelee kieli-ideologioita Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa. Kieliideologiset kysymykset ovat läsnä monenlaisessa kielentutkimuksessa. Fennistiikassa kieli-ideologioita sivuavaa tutkimusta on tehty lähinnä variaationtutkimuksen, kansanlingvistiikan ja kielenhuollon tutkimuksen yhteydessä. Tarkastelen Iijoki-sarjan päähenkilön kieleen liittyviä asenteita suhteessa häntä ympäröivien yhteisöjen kieli-ideologioihin sekä hänen pyrkimykseensä kehittyä kirjailijaksi. Lähestyn Iijoki-sarjaa päähenkilön kielielämäkertana. Tämä näkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella päähenkilön kieleen liittyviä muistoja, tunteita, näkemyksiä ja suhteita. Lisäksi se auttaa hahmottamaan hänen tapojaan toimia erilaisten kieliideologioiden säätelemässä ympäristössä. Analyyttisenä työvälineenä käytän soveltaen neksusanalyysiä. Tämän lähestymistavan mukaisesti tarkastelen Iijoki-sarjan päähenkilön kokemuksia kielen resurssien toimintamahdollisuuksista, merkityksistä ja niiden muutoksista risteyminä,joissa päähenkilön elämäkertaan kietoutuvat toisten henkilöhahmojen kieli, kieleen liittyvät diskurssit, kontekstit sekä erilaiset ideologiat.Avainsanat: kaunokirjallisuuden kieli, kielielämäkerta, kieli-ideologiaKeywords: ideology, language, linguistic biography, literary languag