Avoin hiukkasfysiikan tutkimusdata opetuskäytössä

Fysiikka mielletään helposti teoreettiseksi oppiaineeksi, vaikka se onkin lähtökohdiltaan kokeellinen tieteenala. Kokeellisen toiminnan järjestäminen luokkahuoneessa voi kuitenkin olla haastavaa, etenkin modernin fysiikan aihepiirissä. Avoin hiukkasfysiikan tutkimusdata mahdollistaa kokeellisuuden ja aidon tutkimuksen tekemisen hiukkasfysiikan parissa. Hyödyntämällä tutkivan oppimisen pedagogiikkaa voidaan tiedonkäsittelytaidot, yhteistyötaidot ja hiukkasfysiikka yhdistää luokkahuoneessa toteutettavaksi toiminnaksi. Tutkielma toteutettiin kehittämistutkimuksena, joka muodostui kahdesta kehittämissyklistä. Tutkimuksen kehittämisvaiheisiin sisältyivät Masterclass-tapahtuman yhteydessä suoritettu tapaustutkimus sekä fysiikan lukio-opettajille suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään fysiikan lukio-opettajien suhtautumista avoimen hiukkasfysiikan tutkimusdatan opetuskäyttöä kohtaan. Opettajakyselyn tulosten perusteella avoin hiukkasfysiikan tutkimusdata soveltuisi hyvin lukio-opiskeluun. Aihe-alue kiinnosti selkeästi opettajia ja aiheen uskottiin kiinnostavan myös opiskelijoita. Suurin osa (80,3%) olisi valmis hyödyntämään opetuksessaan avointa hiukkasfysiikan tutkimusdataa. Opetusta kehitettäessä tulisi opettajien kokemusten perusteella huomioida ajankäytölliset rajoitteet, tietotekniset rajoitteet, opiskelijoiden erilaiset taito-, tieto- ja motivaatiotasot, opettajan tietotason asettamat haasteet, materiaalin hyvä ohjeistus sekä opetuksen keskittyminen ydinainekseen. Lisäkoulutukselle ja etenkin suomenkieliselle tukimateriaalille olisi tutkimuksen perusteella tarvetta. Avoin hiukkasfysiikan tutkimusdata soveltuisi opettajien mielestä hyödynnettäväksi useallakin eri fysiikan kurssilla ja muutamalla pitkän matematiikan kurssilla. Aikataulullisten resurssien rajallisuus rajoittaisi aiheen parissa käytettävän ajan Aine ja säteily -kurssilla vajaaseen kahteen oppituntiin. Fysiikan koulukohtaisilla kursseilla opettajat olisivat valmiita käyttämään aiheen parissa jopa noin kahdeksan oppituntia. Riittävillä tuki- ja ohjaustoimilla sekä suomenkielisen, luokkatilanteeseen soveltuvan materiaalin kehittämisellä avointa hiukkasfysiikan tutkimusdataa olisi mahdollista hyödyntää laajemminkin lukioiden matemaattis-luonnontieteellisillä kursseilla. Aihe voisi osaltaan edesauttaa fysiikan opiskelijoiden lukumäärän lisäämistä sekä opiskelijoiden sukupuolten välisen jakauman tasoittamista. Tutkimuksen tuloksena syntyi visioita avoimen hiukkasfysiikan tutkimusdatan hyödyntämisestä opetuksessa. Kehittämisen tuloksena muotoiltiin didaktinen rekonstruktio avoimen hiukkasfysiikan tutkimusdatan opetuskäytöllisestä hyödyntämisestä käyttäen esimerkkinä avointa, hiukkastutkimuskeskus Cernin CMS-kokeesta saatavaa tutkimusdataa. Tutkimuksen kautta saatiin myös tietoa fysiikan lukio-opettajien suhtautumisesta hiukkasfysiikkaan, tietoa hiukkasfysiikan opetuksesta lukioissa sekä tietoa opiskelijoiden suhtautumisesta informaaliin hiukkasfysiikan opetukseen Masterclass –tapahtuman yhteydessä

Rohkeutta fysiikan teorianmuodostukseen

Dosentti Eero Rauhala valotti artikkelissaan ”Voisivatko fyysikotkin ymmärtää fenomenologiaa?” (Tieteessä Tapahtuu 8/2011), mielenkiintoisella ja selkeällä tavalla fenomenologisen ajattelun ja luonnontieteisiin vakiintuneen fysikalismin ja sen ääri-ilmiön, ontologisen reduktionismin, näkemyseroja todellisuudesta

Tiede on totuuden likiarvo

Pekka Teerikorpi: Kosmologian alkulähteillä – Tähtisumuja Einsteinin avaruudessa. Ursa 2019

Pohja-kvarkillisen mesonin hajoaminen ja standardimalli

Tiivistelmä. Tutkielmassa kerrataan hiukkasfysiikan standardimalli sekä sen puutteita. Lisäksi tutkielmassa esitellään hiukkasfysiikan tutkimuksessa käytettäviä mittauslaitteistoja. Erityisesti leptonien yleislaisuuteen liittyvien mittausten osalta. Tutkielmassa esitellään tutkimus, jossa on saatu standardimallista poikkeava tulos. Lopuksi pohditaan mahdollisia syitä, joista tämä poikkeava tulos voi johtua

Veli profetoi väkevästi

Leonard Susskind: The Cosmic Landscape: string theory and the illusion of intelligent design. Little, Brown and Company, 2005. 416 s

Simulaatio yhdistää teorian ja kokeen

Nanotiede on ensisijaisesti kokeellinen tiede, mutta kokeiden tulkitsemiseksi täytyy simuloida teoriaa; simuloinnin rooli teorian ja kokeiden yhdistäjänä ei ole aina helppo

Allusions and Cultural References: Translator Solutions in the Finnish Translation of Terry Pratchett’s ‘Reaper Man’

A premise normally held is that as translators become more experienced they change the way that they tackle certain challenges, perhaps as a result of their efficiency, improvement in knowledge or through adoption of certain norms. This article looks at one translator’s approach to the problems of literary allusions and cultural references. I examine the categories into which allusions and cultural references can be placed with regard both to their type (e.g. Baker 1992, Leppihalme 1994, Nord 1997, Yarosh 2013) and (apparent) function in the source text (Leppihalme 1994) as well as the types of solutions used by the translator (Newmark 1988). Selected examples from a single translation by an individual translator are analysed in order to establish the feasibility of using such categorisations in further work. With some minor adaptation, the categories proposed appear to offer a sound framework for later research that will seek to establish whether or not the translator’s approach changes over time

Mustia aukkoja ja Big Bangejä niin että heikompaa hirvittää

Heather Couper ja Nigel Henbest: Mustat aukot. Matka mustan aukon keskustaan- &endash; ja maailmankaikkeuden erääseen suurimpaanmysteeriin. Kuvitus Luciano Corbella, suom. Markus Hotakainen. WSOY 1997, 45 s. Sid. 125,- Heather Couper ja Nigel Henbest: Big Bang &endash; Suuri alkuräjähdys. Maailmankaikkeu-den synty. Kuvitus Luciano Corbella, suom. Markus Hotakainen. WSOY 1998, 45 s. Sid. 125,