3D-Scanner for Hochschule Esslingen

The work was done for Hochschule Esslingen and its main purpose was to provide the school with a comprehensive explanation of different 3-dimensional scanning systems and their functions. It was also deemed necessary for it to provide reviews of dimensional scanning equipment on the market with a detailed review of at least one system, as well as provide arguments to why the School should obtain the technology as a part of its process chain. The research was done using the internet to search for different sources such as technology reviews, news articles and books sources as well as blogs and forums where enthusiasts talk about the subject matter. Finally, a free photogrammetry app was downloaded from the app store for practical review purposes. The result of the research is a broad review of the current technology and what are considered the most eligible commercial scanners through different criteria’s such as price, ease of use and accuracy, with some speculation of the future of the technology and its benefits

Linking biogeography to physiology: Evolutionary and acclimatory adjustments of thermal limits

Temperature-adaptive physiological variation plays important roles in latitudinal biogeographic patterning and in setting vertical distributions along subtidal-to-intertidal gradients in coastal marine ecosystems. Comparisons of congeneric marine invertebrates reveal that the most warm-adapted species may live closer to their thermal tolerance limits and have lower abilities to increase heat tolerance through acclimation than more cold-adapted species. In crabs and snails, heart function may be of critical importance in establishing thermal tolerance limits. Temperature-mediated shifts in gene expression may be critical in thermal acclimation. Transcriptional changes, monitored using cDNA microarrays, have been shown to differ between steady-state thermal acclimation and diurnal temperature cycling in a eurythermal teleost fish (Austrofundulus limnaeus). In stenothermal Antarctic notothenioid fish, losses in capacity for temperature-mediated gene expression, including the absence of a heat-shock response, may reduce the abilities of these species to acclimate to increased temperatures. Differences among species in thermal tolerance limits and in the capacities to adjust these limits may determine how organisms are affected by climate change

Elpymisliikunta työhyvinvoinnin tukena : Sievin Jalkine Oy:n neulomotyöntekijöille suunnitellut elpymisliikuntaohjelmat

Terve tuki- ja liikuntaelimistö on edellytys hyvälle työ- ja toimintakyvylle. Tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen vaikuttavat ikä, perimä, yksilölliset elintavat, terveydentila sekä elin- ja työskentelyolot ja sosioekonominen asema. Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat erittäin yleisiä työikäisellä väestöllä ja ne ovat yksi yleisimmistä syistä pitkille sairauspoissaoloille. Yleisimpiä työn aiheuttamia oireita ovat niska-hartiavaivat sekä lanne-ristiselän kivut. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä voivat olla vaikeat työasennot, ruumiillisesti raskas työ, raskaiden taakkojen käsittely, toistuvat työliikkeet tai jatkuva istuminen. Mitä useammalle fyysiselle kuormitustekijälle työssä altistuu, sitä haitallisempaa se on tuki- ja liikuntaelimistölle. Elpymisliikunnalla ja tauotuksella ehkäistään ylikuormittavan työn aiheuttamia haittoja parantamalla kudosten verenkiertoa. Elpymisliikunnan merkitys korostuu etenkin yksipuolisessa ja staattisessa työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena on ehkäistä ja pienentää Sievin Jalkine Oy:n neulo-motyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintyvyyttä, sekä innostaa ja motivoida heitä työhyvinvoinnin parantamiseen päivittäisen elpymisliikunnan avulla. Tavoitteena oli suunnitella neulomotyöntekijöille kolme erilaista elpymisliikuntaohjelmaa heille tehdyn kyselyn ja havainnoinnin pohjalta. Opinnäytetyö koostui määrällisestä tutkimuksesta sekä elpymisliikuntaohjelmien toteutuksesta. Elpymisliikuntaohjelmat perustuivat neulomotyöntekijöille teetettyyn kysely- ja havainnointitutkimukseen. Kyselytutkimuksella haettiin vastausta työntekijöiden yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinongelmista sekä yleisimmät työn fyysisistä kuormitustekijöistä. Havainnoinnilla kerättiin tietoa neulomotyöskentelystä. Neulomotyöntekijöiden yleisimmät tuki- ja liikuntaelinongelmat kohdistuivat niska-hartiaseutuun sekä alaraajoihin. Yleisimmät työn fyysiset kuormitustekijät olivat ranteen/sormien toistoliikkeet sekä yhtäjaksoinen istuminen. Kyselyn tulosten ja havainnoinnin pohjalta suunniteltiin kolme erilaista elpymisliikuntaohjelmaa: perinteinen venyttely- ja lihasvoimaharjoitteita sisältävä ohjelma, nopeatempoinen kiertoharjoitteluohjelma sekä venyttelyohjelma.A healthy musculoskeletal system is necessary for the ability to work and function. Age, genetics, individual lifestyle, health status, living and working conditions and socioeconomic status have an influence on the condition of the musculoskeletal system. Musculoskeletal pain is very common among working population and the pains are one of the most common reasons for the absences from work. Neck-shoulder problems and low-back pain are the most common work-related disorders. Physical work factors are poor work positions, physically heavy work, forceful movements, repetitive work and sedentary work. The more physical load factors people are exposed to at work, the more harmful it is for the musculoskeletal system. Workplace exercises and work breaks can prevent work-related disorders by improving the blood flow to tissues. Workplace exercises are important especially for monotonic and static work. The aim of our study is to prevent and reduce musculoskeletal disorders among the sewing machine operators of Sievin Jalkine Oy and to inspire and motivate them to improve their well-being at work by daily workplace exercises. The objective of our study was to design three different workplace exercise programs based on questionnaire and observation. Our thesis includes quantitative research and workplace exercise programs. The programs were based on questionnaire and observation study which was done for the sewing machine operators. We detected the most common musculoskeletal disorders and most common physical work factors of the operators through the questionnaire. The observation provided information of the sewing work tasks. The most common musculoskeletal disorders of the sewing machine operators were located in the neck-shoulder area and lower limbs. The most common physical work factors were the repetitive movements of the wrist/fingers and sedentary work. We designed three different workplace exercise programs based on questionnaire and observation. The programs are a traditional stretching and strengthening program, a fast-paced circuit training program and a stretching program

Recreational fisheries in rural regions of the South-Western Iberian peninsula: a case study

La dimensión humana de la pesca deportiva ha ganado interés en todo el mundo durante la última década para la correcta gestión de los recursos naturales. Sin embargo, en muchas regiones rurales del sur de Europa, los aspectos sociales y económicamente de la pesca deportiva siguen siendo poco estudiados. En este estudio se realizó una encuesta para cubrir esta brecha de conocimientos y elaborar recomendaciones de manejo potenciales para la explotación adecuada. Una encuesta de la pesca recreativa se llevó a cabo durante la temporada de pesca 2008-2009. Los datos se recogieron siguiendo los procedimientos de la encuesta de nasas y las respuestas a 171 entrevistas fueron analizadas para 27 variables. Para asociar estas variables categóricas se realizó un análisis de componentes principales (CATPCA). En el eje CATPCA en primer lugar (44,24% de la varianza), las correlaciones entre las variables mostraron una dimensión "económica". Las variables más influyentes en esta dimensión fueron los gastos, la temporada y el número de días de pesca por año, junto con la distancia recorrida a los sitios de pesca. La segunda dimensión (24,47% de la varianza) estaba relacionada con las especies preferidas, el equipo necesario para la captura de ellos, y con la facilidad de acceso a los sitios donde se encuentran estas especies. Los datos mostraron algunas diferencias entre los pescadores jóvenes y mayores con respecto a las variables analizadas.The human dimension of recreational fishing has gained interest worldwide during the last decade for proper management of the natural resources. However, in many rural regions in Southern Europe, the social and economically aspects of recreational fishing remains poorly studied. In this study we conducted a survey to cover this gap of knowledge and draw potential management recommendations for proper exploitation. A survey of recreational fishing was conducted during the 2008-2009 fishing seasons. Data were collected following creel survey procedures and responses to 171 interviews were analyzed for 27 variables. To associate these variables a categorical principal components analysis (CATPCA) was performed. On the first CATPCA axis (44.24% of variance), the correlations among variables showed an “economic” dimension. The most influential variables in this dimension were expenditure, the season, and number of fishing days per year, together with the distance travelled to fishing sites. The second dimension (24.47% of variance) was related to the preferred species, the gear necessary to catch them, and with facility off access to sites where these species are found. The data showed some differences between both young and old fishermen with respect to the variables analyzed.-- Junta de Extremadura. Servicio de Medio AmbientepeerReviewe

Temperature adaptation of cytosolic malate dehydrogenases of limpets (genus Lottia): differences in stability and function due to minor changes in sequence correlate with biogeographic and vertical distributions

We characterized functional and structural properties of cytoplasmic malate dehydrogenases (cMDHs) from six limpets of the genus Lottia that have different vertical and latitudinal distributions. Particular attention was given to the cryptic species pair Lottia digitalis (northern occurring) and L. austrodigitalis (southern occurring) because of recent contraction in the southern range of L. digitalis and a northward range extension of L. austrodigitalis. As an index of adaptation of function, we measured the effects of temperature on the apparent Michaelis-Menten constant (K(m)) of the cofactor NADH (K(m)(NADH)). K(m)(NADH) values of cMDHs from the mid- to high-intertidal, low-latitude species L. scabra and L. gigantea were less sensitive to high temperature than those of cMDHs from the low- and mid-intertidal, high-latitude species L. scutum and L. pelta. cMDH of L. digitalis was more sensitive to high temperatures than the cMDH ortholog of L. austrodigitalis. Thermal stability (rate of loss of activity at 42.5 degrees C) showed a similar pattern of interspecific variation. Comparison of the deduced amino acid sequences showed that interspecific differences ranged from one to as many as 17 residues. Differences in K(m)(NADH) and thermal stability between orthologs of L. digitalis and L. austrodigitalis result from a single amino acid substitution. At position 291, the glycine residue in cMDH of L. digitalis is replaced by a serine in cMDH of L. austrodigitalis, a change that favors additional hydrogen bonding and reduced conformational entropy. This difference between closely related congeners demonstrates the role of minor alterations in protein sequence in temperature adaptation and suggests that such variation is important in governing shifts in biogeographic range in response to climate change

Automated regression testing of a web application

Testauksen ja testiautomaation merkitys on kasvanut ohjelmistoprojekteissa vuosikymmenen aikana, koska sovelluksista on tullut monimutkaisempia ja niiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Tässä diplomityössä automatisoitiin web-sovelluksen regressiotestaus, minkä tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa laadunvarmistusta. Työ jakaantuu kahteen osaan: teoriaan ja käytäntöön. Aluksi työssä esitellään testauksen teoriaa lähteiden kautta, jonka jälkeen perehdytään Robot Framework automaatiotestaustyökaluun. Lopuksi esitellään ja analysoidaan työn tulokset eli syntyneet automaatiotestit. Työssä automatisoidut testitapaukset olivat: uuden asiakastilin rekisteröinti, kirjautuminen asiakassivulle, ostoksen tilaaminen ja navigointi sovelluksen jokaiselle sivuille. Työn lopputuloksena syntyi neljä automatisoitua testiä

Lint-työkalun käyttöönoton vaikutus JavaScript-sovelluksen ylläpidettävyyteen

Sovelluksen ylläpitäminen on usein kallista. Muutosten tekeminen ja vikojen korjaaminen on edullisempaa kehitysvaiheessa kuin ylläpitovaiheessa. Jotta mahdollisimman moni virhe löytyisi aikaisessa vaiheessa, ohjelmistoprojekteissa voidaan käyttää muun muassa staattisen analyysin työkaluja, joilla virheitä voidaan havaita. JavaScript on yksi käytetyimmistä ohjelmointikielistä, mutta se sisältää kuitenkin joukon huonoja käytänteitä. Lisäksi jokin asia, kuten funktion määrittely, voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Huonojen käytänteiden välttämiseksi ja ohjelmakoodin yhdenmukaisuuden lisäämiseksi JavaScriptille on kehitetty lint-työkaluja, jotka tekevät ohjelmakoodille staattista analyysia etsien edellä mainittujen ongelmien lisäksi syntaksivirheitä ja muita mahdollisia virheitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan miten lint-tyyppisen ESLint-työkalun käyttöönottaminen vaikuttaa JavaScript-sovelluksen ylläpidettävyyteen. Tutkimus tehdään yksittäiselle projektille, jossa toteutettiin JavaScript-sovellus. Ylläpidettävyyttä verrataan metriikoiden avulla ennen ESLintin havaitseminen ongelmien korjaamista sekä korjausten jälkeen. Lisäksi kohdeprojektin kehittäjä arvioi ESLintin avulla korjattua ohjelmakoodia. Tulosten perusteella ESLintin käyttöönotto on helppoa ja nopeaa ja sen käyttämisen katsotaan parantavan ylläpidettävyyttä. Lisäksi ESLintin käyttämisestä seurasi, että aiemmin piilossa olleet toisteiset rakenteet tulivat ohjelmakoodin yhdenmukaistumisen myötä esille

Aktivointisuunnitelmien dokumentointi : Tutkimus asiakkaan, sosiaaliviranomaisen ja työvoimatoimiston edustajan näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain yhden osa-alueen aktivointisuunnitelman dokumentointia. Vastauksia etsitään seuraaviin kysymyksiin; Millaisia toimijoita esiintyy aktivointisuunnitelmissa ja kenen näkökulmasta suunnitelmat on dokumentoitu. Mistä asiakasta koskevista asioista aktivointisuunnitelmissa kirjoitetaan ja miten. Millaisiin ratkaisuihin ja toimenpidesuosituksiin päädytään ja miten ne toteutuvat. Tutkimusaineisto muodostui 103:sta aktivointisuunnitelmasta, jotka oli tehty 81:lle eri henkilölle. Analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysiä, jota on täydennetty taulukoilla ja tulkintaa tukevilla tekstinäytteillä. Aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen osallistuvat asiakkaan lisäksi työhallinnon ja sosiaalitoimen virkailija sekä tarvittaessa tulkki. Mahdollisen tukihenkilön osallistumista ei aktivointisuunnitelmiin kirjata. Dokumenttien perusteella työvoimatoimiston ja kunnan tehtävät ja toimenpiteet oli tuotu esiin, mutta asiakkaan oma panos suunnitelman toteuttamisen osalta jäi hyvin heikoksi. Suunnitelmaan ei kirjattu kaikkia niitä asioita, joita laki edellyttää tai joista suullisesti sovitaan aktivointihaastattelussa. Suunnitelma ei myöskään anna oikeaa kuvaa siitä asiakas- ja vuorovaikutusprosessista minkä tuloksena se on laadittu. Aktivointisuunnitelmat sisälsivät asiakkaan työ-, työttömyys- ja koulutushistorian lisäksi päihteiden käyttöä, terveydentilaa, toimeentuloa, asumista ja velkaongelmia koskevia asioita. Toimenpidesuosituksista keskeisin oli kuntouttava työtoiminta, jonka avulla haluttiin testata henkilön sosiaalista toimintakykyä ja työssä selviytymistä. Toiseksi eniten käytetty toimenpide oli palkkatuettu työ ja kolmanneksi yleisin valmentava työvoimakoulutus. Myös päihdekuntoutus esiintyi useissa dokumenteissa. Aktivointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet toteutuivat yleensä sellaisten henkilöiden osalta, joilla ei ollut terveyteen, päihteiden käyttöön tai velkoihin liittyviä ongelmia tai asunnottomuutta. Toteutumista edesauttoi myös ammatillinen koulutus ja sukupuoli, sillä naisille tehdyt aktivointisuunnitelmat toteutuivat paremmin kuin miesten. Vaikka useat toimenpidesuositukset toteutuivatkin, tapahtui usein myös keskeytyksiä. Tärkeimpinä lähteinä olivat Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja (2001); Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001); Kääriäinen, Aino (2003), Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka: Tapola, Maria (2005), Sosiaalityön asiakastyön dokumentointi