Katsaus kansainväliseen tupakkapolitiikkaan ja tutkimusnäyttöön

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2022 kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä tupakkalain tavoitteen mukaisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista tukevia ja edistäviä ehdotuksia. Työryhmässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt taustaselvitystä kansainvälisestä tilanteesta ja uusista tupakkapoliittisista keinoista. Selvitystä on tehty hyödyntäen pohjana edelliselle vastaavalle työryhmälle toteutettua katsausta ja sen menetelmiä. Tähän työpaperiin on koottu teemoittain tietoa keskeisistä kansainvälisistä tupakkapoliittisista avauksista, niihin liittyvästä tutkimusnäytöstä sekä Suomessa tunnistetuista kehityskohteista tupakkalain tavoitteen saavuttamiseksi

Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa

Tapaturmia on ehkäisty Suomessa valtakunnallisella ohjelmatyöllä pitkäjänteisesti. Kunnat ovat avainasemassa monissa tapaturmia ehkäisevissä toimissa, koska kunnilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta sekä niiden edistämisestä kunnassa. Hyvinvointikertomustyö jakaantuu kertomusosaan, jossa kuvataan hyvinvoinnin nykytilanne, ja suunnitelmaosaan, jossa kuvataan tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi. Tässä työpaperissa tarkastellaan miten tapaturmien ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen näkyvät kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa ja minkälaisissa asiayhteyksissä turvallisuuteen ja tapaturmiin liittyvät termit esiintyvät. Työpaperi luo katsauksen kuntien hyvinvointikertomuksiin Turvallisesti kaiken ikää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman sisältöjen näkökulmasta. Eri tapaturmatyypeistä on tarkastelussa mukana kaatumisten ja putoamisten ehkäisy, myrkytysten ehkäisy, tieliikenneonnettomuuksien ehkäisy, hukkumisten ehkäisy sekä paloturvallisuus. Turvallisuus eri muodoissaan on hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa näkyvästi läsnä. Turvallisuus nähdään hyvin laajana ja sen alle liitetään monenlaisia teemoja. Myös erilaisia tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyviä teemoja käsitellään hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Yksittäisistä tapaturmatyypeistä liikenneonnettomuudet ja kaatumiset saavat kertomuksissa ja suunnitelmissa eniten huomiota

Tobaks- och nikotinavvänjning : Sammandrag av rekommendationerna till välfärdsområdena

Tobaksrökningen är ett av de största hoten mot folkhälsan, och den vanligaste av de orsaker bakom förtida dödsfall som kan förebyggas. Användning av tobaks- och nikotinprodukter försvårar förebyggandet och behandlingen av de vanligaste folksjukdomarna och fördröjer sår- och frakturläkning och återhämtning efter sjukdomar. Genom att stödja människor att sluta använda nikotinprodukter och förebygga användning kan man minska kostnaderna inom hälso- och sjukvården och i hela samhället. Social- och hälsovårdsministeriet och Institutet för hälsa och välfärd har tillsammans utarbetat rekommendationer till välfärdsområdena om tobaks- och nikotinavvänjning utgående från förslagen av arbetsgruppen för utveckling av tobaks- och nikotinpolitiken. Målet för rekommendationerna är att minska användningen av tobaks- och nikotinprodukter före 2030. För att uppnå målet krävs det att man målmedvetet och systematiskt fortsätter med nuvarande verksamhet, utvecklar åtgärderna ytterligare och tar i bruk nya åtgärder. Rekommendationerna delas upp i sex delområden: strukturer, kunskapsledning, kompetens, kommunikation, god praxis och personer med särskilda stödbehov. På basis av rekommendationerna om varje delområde kan välfärdsområdena se över sina egna förfaranden för ordnandet av tobaks- och nikotinavvänjningen och definiera eventuella utvecklingsobjekt. I rekommendationen beskrivs ett exempelfall av en strukturerad dokumentering av tobaks- eller nikotinavvänjningen. Rekommendationen är avsedd för aktörerna inom social- och hälsovården i välfärdsområdena

Tupakasta ja nikotiinista vieroitus : Suositukset hyvinvointialueille

Tupakointi on yksi merkittävimmistä kansanterveysuhkista ja yleisin ennenaikaiseen kuolemaan johtava, ehkäistävissä oleva syy. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö haittaa keskeisten kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä hidastaa paranemista ja toipumista sairauksista. Käytön lopettamista tukemalla ja aloittamista ehkäisemällä saavutetaan kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laativat yhdessä suositukset tupakasta ja nikotiinista vieroituksesta hyvinvointialueille tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Tavoitteena on tukea ja edistää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää systemaattisten ja määrätietoisten toimien jatkamista ja kehittämistä sekä uusien toimenpiteiden käyttöönottoa. Suosituksissa on kuusi osa-aluetta: rakenteet, tietojohtaminen, osaamisen vahvistaminen, viestintä, hyvät käytännöt ja erityisen tuen tarpeessa olevat. Osa-alueiden avulla hyvinvointialueiden on mahdollista tarkistaa oman tupakka- ja nikotiinivieroituksensa järjestämistavat ja tunnistaa mahdolliset kehittämiskohteet. Suositus sisältää esimerkkikuvauksen tupakasta ja nikotiinista vieroituksen rakenteiselle kirjaamiselle. Suositus on tarkoitettu hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille

Pressure injury prevalence and incidence in acute inpatient care and related risk factors : A cross-sectional national study

Publisher Copyright: © 2021 The Authors. International Wound Journal published by Medicalhelplines.com Inc (3M) and John Wiley & Sons Ltd.The aim of this national cross-sectional study was to explore the prevalence of pressure injuries and incidence of hospital-acquired pressure injuries, and the relating factors in somatic-specialised inpatient care in Finland. The study was conducted in 16 (out of 21) Finnish health care organisations offering specialised health care services. Data were collected in 2018 and 2019 from adult patients (N = 5902) in inpatient, emergency follow-up, and rehabilitation units. Pressure injury prevalence (all stages/categories) was 12.7%, and the incidence of hospital-acquired pressure injuries was 10%. Of the participants, 2.6% had at least one pressure injury at admission. The risk of hospital-acquired pressure injuries was increased for medical patients with a higher age, the inability to move independently, mode of arrival, being underweight, and the absence of a skin assessment or pressure injury risk assessment at admission. For surgical patients, the risk was associated with the inability to move independently, mode of arrival, and lack of skin assessment at admission, while being overweight protected the patients. Overall, medical patients were in greater risk of hospital-acquired pressure injuries than the surgical patients. An assessment of the pressure injury risk and skin status should be carried out more systematically in Finnish acute care hospitals.Peer reviewe

Pressure injury prevalence and incidence in acute inpatient care and related risk factors: A cross-sectional national study

The aim of this national cross-sectional study was to explore the prevalence of pressure injuries and incidence of hospital-acquired pressure injuries, and the relating factors in somatic-specialised inpatient care in Finland. The study was conducted in 16 (out of 21) Finnish health care organisations offering specialised health care services. Data were collected in 2018 and 2019 from adult patients (N = 5902) in inpatient, emergency follow-up, and rehabilitation units. Pressure injury prevalence (all stages/categories) was 12.7%, and the incidence of hospital-acquired pressure injuries was 10%. Of the participants, 2.6% had at least one pressure injury at admission. The risk of hospital-acquired pressure injuries was increased for medical patients with a higher age, the inability to move independently, mode of arrival, being underweight, and the absence of a skin assessment or pressure injury risk assessment at admission. For surgical patients, the risk was associated with the inability to move independently, mode of arrival, and lack of skin assessment at admission, while being overweight protected the patients. Overall, medical patients were in greater risk of hospital-acquired pressure injuries than the surgical patients. An assessment of the pressure injury risk and skin status should be carried out more systematically in Finnish acute care hospitals

Implementation of the Article 13 WHO FCTC measures and changes in cigarette smoking among youth in 42 countries

Introduction Despite a decline in global smoking prevalence among adolescents, around 21 million youth report current cigarette smoking. Exposure to tobacco advertising, promotion and sponsorship (TAPS) is a risk factor for smoking initiation, and therefore the Article 13 of the WHO Framework Convention on Tobacco Control (WHO FCTC) requires comprehensive TAPS bans. We examined the associations between changes in youth cigarette smoking and implementation of Article 13.Methods We used two rounds of cross-sectional data from the Global Youth Tobacco Survey (GYTS) for 42 countries: first between 2006 and 2015, and second between 2017 and 2020. The GYTS data were linked with the WHO FCTC implementation reports from 2016 and 2018. The outcome was current smoking. Multilevel binary logistic regression models, stratified by country income level, were used to test the prevalence differences between the latest and previous GYTS rounds and their associations with TAPS bans with postestimations using marginal analyses.Results The percentage of students currently smoking decreased from 10.0% (95% CI 8.0 to 12.1) to 7.7% (95% CI 6.1 to 9.3) from first to second GYTS rounds (p<0.001), adjusting for country clustering. In low-income and lower-middle-income countries, the degree of decrease significantly differed between countries with versus without bans on display, partial internet TAPS ban, ban on depiction of tobacco products and by number of TAPS measures, adjusting for age and sex of the respondents. In high-income and upper-middle-income countries, the degree of decrease significantly differed by presence (or absence) of partial or full internet TAPS ban, ban on product placement and by number of TAPS measures.Conclusion Implementation of TAPS bans is associated with decreased smoking among adolescents both in high-income and low-income countries. Enhanced and continuous efforts are necessary to protect youth from the promotion of tobacco and nicotine products