29 research outputs found

    Yrittäjiksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työssä menestyminen viidessä euroopan maassa

    Get PDF
    Siirretty Doriast

    Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Yrittäjyyden yksiköistä valmistuneiden koulutuskokemukset, yrittäjäurat ja menestyminen

    Get PDF
    Raportissa analysoidaan yrittäjyyskoulutuksen merkitystä yrittäjäksi ryhtymisessä ja kysytään, miten yrittäjyyskoulutus on onnistunut tehtävässä tuottaa yrittäjiä. Koulutuksen tuloksia tarkastellaan työmarkkinoille sijoittumisen,työmarkkinamenestyksen ja koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmista. Viitekehys työlle on varsin käytännöllinen ja koulutussosiologinen. Ekspansiivisen koulutuspolitiikan keskeinen kiinnostuksen kohde, työllistyminen tai työllistyvyys, nähdään osana laajempaa koulutukseen ja edelleen työmarkkinoille valikoitumisen prosessia. Se, ketkä alun perin hakevat ja pääsevät johonkin koulutukseen, määrittää osaltaan myös lopputulosta. Oleellista on myös se, mitä koulutus antaa tai tuottaa eli työmarkkinoille sijoittumisessa sekä menestymisessä tarvittavia asenteita, taitoja ja tietoja. Miten esimerkiksi valmistuneet kokevat sen, mitä koulutus antaa tai miten he pystyvät hyödyntämään koulutusta pyrkimyksissään yrittäjäuralle. Tutkimuksessa on analysoitu yrittäjyyskoulutuksen tuloksia sekä määrällisin että laadullisin mittarein. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Tiimiakatemiasta sekä yrittäjyyden yksiköistä vuosina 2001-2005 valmistuneet (yhteensä 406 henkilöä). Kyseiset yksiköt ovat Suomessa ammattikorkeakoulujen yhteydessä tunnetuimmat yrittäjyyteen erikoistuneet opinahjot. Vastausprosentti yhden karhukierroksen jälkeen tammikuussa 2006 oli 48, eli vastanneita oli yhteensä 195. Vastanneista 65 prosenttia oli naisia. Aineisto on määrällisesti varsin pieni, mutta niin on myös yrittäjyyskoulutuksen volyymi huomioiden yksiköistä valmistuneiden määrät. Vastausprosenttia puolestaan voi pitää suhteellisen hyvänä. Vastanneiden joukko ei sinänsä poikkea muista ammattikorkeakoulutetuista pohjakoulutuksensa perusteella. Valtaosa oli hakeutunut koulutukseen lukiotutkinnolla ja ilman suurempia työelämäkokemuksia. Noin kolmanneksella oli ammatillinen perustutkinto. Tutkinnoista selvästi suosituimmat olivat merkonomin tai kaupan alan perustutkinto. Voi olla siis mahdollista, että varsin moni on hakeutunut koulutukseen sen vuoksi, että tarjolla on ollut tradenomin tutkinto. Verrattaessa yrittäjyyden yksiköistä yrittäjäksi ryhtyneiden määriä vuosina 2000-2004 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjien määriin vuoden 2004 lopussa, yrittäjämäiset yksiköt ovat onnistuneet kasvattamaan yrittäjäksi lähteneiden osuutta useilla prosenttiyksiköillä. Toisaalta huomioitaessa kohderyhmän varsin yrittäjämäinen tausta, herää kysymys, miksei koulutuksen jälkeen useampikin olisi voinut päätyä yrittäjäksi? Ensimmäiseksi tulee huomioida aineiston poikkileikkauksenomainen luonne. Konkreettista tietoa siitä, kuinka moni loppujen lopuksi pidemmällä aikatähtäimellä sijoittuu yrittäjäksi tai lopettaa yritystoiminnan, ei ole. Tosin kysyttäessä valmistuneilta pidemmän aikavälin suunnitelmia, niistä, jotka kyselyhetkellä eivät toimineet yrittäjinä, ainoastaan noin 16 prosenttia suunnitteli ryhtyvänsä yrittäjäksi. Tulos kertoo siitä, että koulutuksen kautta yrittäjyyden ovet eivät kaikille halukkaille avaudu. Kyselyhetkellä yrittäjinä toimivista suhteellisen harva, yksi kolmesta, menestyi hyvin työmarkkinoilla kun arvioidaan ansioita ja yrittäjän menestymiseen liittyviä käsityksiä. Enemmistö luokittui yritystoimintansa heikosti kannattavaksi arvioineisiin, korkeintaan 1 200 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Yritystoiminnan luonteesta kertoo myös se, että neljännes kyselyyn vastanneista oli harjoittanut liiketoimintaa jossain elämänsä vaiheessa. Syyt yritystoiminnan lopettamiseen ovat moninaiset, mutta yksi keskeisimmistä on yritystoiminnan kannattamattomuus. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että yrittäjäksi ryhtyminen voi olla suhteellisen helppoa, mutta yrittäjänä menestyminen ei.Siirretty Doriast

    Similar survival on home haemodialysis and automated peritoneal dialysis : an inception cohort study

    Get PDF
    Background Several studies have shown superior survival of patients on home haemodialysis (HD) compared with peritoneal dialysis (PD), but patients on automated PD (APD) and continuous ambulatory PD (CAPD) have not been considered separately. As APD allows larger fluid volumes and may be more efficient than CAPD, we primarily compared patient survival between APD and home HD. Methods All adult patients who started kidney replacement therapy (KRT) between 2004 and 2017 in the district of Helsinki-Uusimaa in Finland and who were on one of the home dialysis modalities at 90 days from starting KRT were included. We used intention-to-treat analysis. Survival of home HD, APD and CAPD patients was studied using Kaplan-Meier curves and Cox regression with adjustment for propensity scores that were based on extensive data on possible confounding factors. Results The probability of surviving 5 years was 90% for home HD, 88% for APD and 56% for CAPD patients. After adjustment for propensity scores, the hazard ratio of death was 1.1 [95% confidence interval (CI) 0.52-2.4] for APD and 1.6 (95% CI 0.74-3.6) for CAPD compared with home HD. Censoring at the time of kidney transplantation (KTx) or at transfer to in-centre HD did not change the results. Characteristics of home HD and APD patients at the start of dialysis were similar, whereas patients on CAPD had higher median age and more comorbidities and received KTx less frequently. Conclusions Home HD and APD patients had comparable characteristics and their survival appeared similar.Peer reviewe

    Dialyysi uuteen toimintamalliin

    Get PDF
    HUS-piirin dialyysipotilaista noin joka neljäs hoidetaan yksityisen yrityksen dialyysipalveluissa. Sen ansiosta myös sairaanhoitopiirin rooli yksilöllisen dialyysihoidon järjestäjänä on terävöitynyt

    Kuolemaa koskevien asiakirjojen ja tiedonhallinnan esiselvitys

    Get PDF

    Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa

    Get PDF
    Oikeuslääketieteelliset näytteet ovat biologisia näytteitä, joilla voi olla yksilön kannalta oikeudellista merkitystä. Näytteet otetaan tavallisimmin terveydenhuollon toimipisteissä. Asiaa koskeva lainsäädäntö on puutteellinen eikä se sovellu tämän päivän toimintaympäristöön. Raportissa esitellään ensin nykytilannetta koskeva selvitys, jonka mukaan toimintakäytännöt poikkeavat eri toimintayksiköissä. Selvityksen perusteella tehdään ehdotus lainsäädännön muuttamiseksi. Lisäksi annetaan selkeät näytteenotto-ohjeet, jotka on laadittu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön nykylainsäädännön ollessa voimassa. Yhtenäiset, laadukkaat menettelytavat tähtäävät näytteenoton kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan parantumiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Raportin on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta perustettu asiantuntijatyöryhmä. Se soveltuu oikeuslääketieteellistä näytteenottoa koskevan lainsäädäntötyön tueksi ja jatkotoimenpiteiden linjaamiseksi sekä toimintaohjeeksi terveydenhuollon toimipisteisiin

    The Phenotype of the C9ORF72 Expansion Carriers According to Revised Criteria for bvFTD

    Get PDF
    Background The C9ORF72 expansion is one of the most common genetic etiologies observed with behavioural variant frontotemporal dementia (bvFTD). Revised diagnostic criteria for bvFTD (FTDC) were recently introduced but only a few studies have evaluated the accuracy of these criteria. Objective The objective of the study was to evaluate the applicability of the FTDC criteria and assess the psychiatric history of these patients. Methods The study examined 36 patients carrying the C9ORF72 expansion and suffering from bvFTD (N = 32) or from bvFTD with motor neuron disease (bvFTD-MND, N = 4). Neuropsychological, neuropsychiatric, structural brain imaging and PET/SPECT data were evaluated. Results We found 0.75 sensitivity (SD 0.44, 95% CI 0.57-0.87) for possible bvFTD and 0.64 (SD 0.44, 95% CI 0.57-0.87) for probable bvFTD. The sensitivity was even higher in bvFTD patients without MND, i.e., 0.81 for possible bvFTD and 0.69 for probable bvFTD. PET/SPECT was normal in 17.6% of scanned patients with bvFTD. A history of psychiatric symptoms (psychotic and/or mood symptoms) was detected in 61% of cases. Conclusions The FTDC possible and probable bvFTD criteria seem to identify the majority of the C9ORF72 expansion carriers with bvFTD, even though they exhibit only a limited number of behavioral criteria but a significant amount of psychiatric symptoms. The presence of a normal PET/SPECT does not exclude the possibility the C9ORF72 associated bvFTD.Peer reviewe

    Contrast-Enhanced Computed Tomography Enables Quantitative Evaluation of Tissue Properties at Intrajoint Regions in Cadaveric Knee Cartilage

    Get PDF
    Objective: The aim of this study was to investigate whether the concentration of the anionic contrast agent ioxaglate, as quantitated by contrast-enhanced computed tomography (CECT) using a clinical cone-beam CT (CBCT) instrument, reflects biochemical, histological, and biomechanical characteristics of articular cartilage imaged in an ex vivo, intact human knee joint. Design: An osteoarthritic human cadaveric knee joint (91 years old) was injected with ioxaglate (36 mg I/mL) and imaged using CBCT over 61 hours of ioxaglate diffusion into cartilage. Following imaging, the joint surfaces were excised, rinsed to remove contrast agent, and compressive stiffness (equilibrium and instantaneous compressive moduli) was measured via indentation testing (n = 17 sites). Each site was sectioned for histology and assessed for glycosaminoglycan content using digital densitometry of Safranin-O stained sections, Fourier transform infrared spectroscopy for collagen content, and morphology using both the Mankin and OARSI semiquantitative scoring systems. Water content was determined using mass change after lyophilization. Results: CECT attenuation at all imaging time points, including those <1 hour of ioxaglate exposure, correlated significantly (P < 0.05) with cartilage water and glycosaminoglycan contents, Mankin score, and both equilibrium and instantaneous compressive moduli. Early time points (<30 minutes) also correlated (P < 0.05) with collagen content and OARSI score. Differences in cartilage quality between intrajoint regions were distinguishable at diffusion equilibrium and after brief ioxaglate exposure. Conclusions: CECT with ioxaglate affords biochemical and biomechanical measurements of cartilage health and performance even after short, clinically relevant exposure times, and may be useful in the clinic as a means for detecting early signs of cartilage pathology

    Puvustusprosessin hiilijalanjälki

    Get PDF
    Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää puvustusprosessin ekologisuutta mittaamalla sen hiilijalanjälki eli kasvihuonekaasupäästöjen määrä ja pohtia, millaisilla keinoilla sitä olisi mahdollista pienentää. Työssäni käyn lyhyesti läpi joitain ympäristöön liittyviä käsitteitä ja selvitän hiilijalanjälkiselvityksen vaiheet pääpiirteittäin. Puvustustyön, josta tein hiilijalanjälkimittauksen, toteutin Tampereella Suomen Teatteriopiston viimeisen vuosikurssin näytelmään Kaaos. Hiilijalanjälkiselvityksessä sovelsin PAS 2050 ‒hiilijalanjälkiohjeistusta. Kaaos on Mika Myllyahon vuonna 2008 kirjoittama näytelmä kolmesta naisesta, joiden elämä ajautuu kaaokseen rooli- ja suorituspaineiden alla. Teatteriopiston versiossa ohjaajana toimi Jevgeni Haukka ja näyttelijöinä oli kymmenen naista. Esityksen ensi-ilta oli 4.4.2013. Toteutin puvustuksen näytelmään noudattaen Michael J. Gilletten (2013) teatterille suunnattua ongelmanratkaisumallia. Suunnittelutyön aikana keräsin aineistoa puvustukseen käytetyistä materiaaleista, tarvikkeista, matkoista ja energiasta. Gilletten mallia apuna käyttäen tein puvustusprosessin elinkaaresta selvityksen ja keräsin yhteen aineiston hiilijalanjälkimittausta varten. Varsinaisen hiilijäljen laskemisen suoritin Excel-taulukolla noudattaen PAS 2050 –ohjeistuksen laskukaavaa, jossa toimintatieto kerrotaan tietyllä päästökertoimella. Puvustuksen lopullinen hiilijalanjälki oli noin 1250 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, josta 96 % muodostui vaatteista. Miettimällä materiaaleja, vähentämällä matkustusta ja tarkkailemalla energiankulutusta tätä jalanjälkeä on mahdollista pienentää. Tämän selvityksen jälkeen minun on mahdollista pukusuunnittelijana kiinnittää huomiota kyseisiin seikkoihin ja vähentää ympäristön kuormittavuutta tulevaisuudessa. Jatkossa työtä voidaan hyödyntää ympäristömyötäisemmän puvustuksen toteutuksessa. Mielenkiintoista olisi saada myös tarkempaa selvitystä uusien vaatteiden ympäristövaikutuksista verrattuna käytettyihin vaatteisiin. Lisäksi jatkotutkimusta pitäisi tehdä puvustuksen ympäristövaikutuksista koko puvustuksen elinkaaren ajalta aina esityksiin ja niiden jälkeisiin toimiin saakka.The objective of this bachelor’s thesis was to analyse the ecology of a theatre costume design process by carbon footprinting the process from the ideas to the complete costume set following the PAS 2050 specification. The second objective was to contemplate the possibilities of how to cut down the footprint or in other words reduce the greenhouse gas emissions the process produces from the designer’s point of view. The costumes relevant to this study were designed for the play Kaaos which was a production by Suomen Teatteriopisto Theatre school in Tampere, Finland. The play Kaaos was written by Mika Myllyaho in 2008. It tells about three Finnish women, whose life becomes chaotic under the constant stress caused by the society. The director of the play was Jevgeni Haukka and the cast included ten student actresses. The premier was on the 4th of April in 2013. The costume design process followed the problem solving model by Michael J. Gillette (2013), which is specifically made for theatre productions. During the costume design process I collected data about the materials, accessories, travelling and energy use. A life cycle analysis of the process was made using Gillette’s model as a base and including all the data put together. Based on this data, I made the final calculations of the carbon footprint following the mathematical formula provided in the PAS 2050 specification. In this formula the activity data unit is multiplied by specific emission factors. The carbon footprint does not include just carbon dioxide emissions but also other greenhouse gas emissions such as methane and nitrous oxide. However, these different gases are converted to carbon dioxide equivalent units. The final footprint of the costume design process was 1250 kilos of carbon dioxide equivalents, of which 96 % came from the actual clothes used. As a designer I can reduce these emissions by thinking about the materials I use, lessen travelling and monitoring my energy use. More environmentally friendly costume designs can be made after this thesis. Also the environmental impacts of using new clothes instead of second hand clothes and the impacts of costumes prior to, during and after the performances offer relevant themes for further research
    corecore