Dieselin verotuen vaikutusten arviointi

Hankkeessa arvioitiin dieselpolttoaineen verotuen vaikutuksia ympäristölle, kilpailukyvylle, alueelliselle kehitykselle, sekä verotuen poistamisen vaikutuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin kotitalouksien välisiin tulonjakovaikutuksiin ja tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja kompensoida kotitalouksille verotuen poisto. Laskennallisen yleisen tasapainomallin simulaatioiden perusteella vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky heikkenee verrattain vähän verotuen poiston myötä. Tutkimuksen keskeinen tulos elinkeinoelämän näkökulmasta on, että veronkorotus ei välttämättä välity täysimääräisenä hyödykkeiden hintaan, vaan siihen vaikuttaa se, millaisilla markkinoilla tuottajat toimivat. Korotus näyttää siirtyvän arvoketjussa alemmas muiden käytettyjen välituotteiden hintoihin. Polttoaineiden verotuksella on huomattava ympäristöohjausvaikutus. Hiilidioksidipäästöjen kustannustehokkaan vähentämisen näkökulmasta dieselpolttoaineen bensiiniin verrattuna erilainen verokohtelu heikentää mahdollisuuksia saavuttaa teknologianeutraalia ja kustannustehokasta päästöjen vähennystä. Alueellisessa tarkastelussa mahdolliset dieselin hinnankorotusten vaikutukset kohdentuvat epätasaisesti eri alueille. Tutkimuksessa simuloitiin kompensaatiovaikutuksia kotitalouksien näkökulmasta. Kompensaatiot pienentävät paitsi keskimääräisiä vaikutuksia, myös lieventävät erityisesti vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin kotitalouksiin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi

Tutkimus tarkastelee mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, sen merkitystä talouskasvulle ja kykyä ennustaa talouden menestystä. Nimellinen yksikkötyökustannusindeksi on teoreettisesti perusteltu mittari. Se on keskimääräisten palkkojen muutos suhteessa tuottavuuden muutokseen. Sen antamaa kuvaa voi vääristää vientihintojen poikkeava kehitys. Tähän auttaa vaihtosuhdekorjaus. Reaalinen yksikkötyökustannus huomioi kaikkien hintojen muutokset. Normaalisti kaikki yksikkötyökustannusmittarit antavat varsin samanlaisen kuvan kustannuskilpailukyvyn kehityksestä. Jos näin ei ole, se viittaa Suomen poikkeavaan hinta- tai rakenteelliseen kehitykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa kansantalouden menestykseen, mutta vaikutuksen mittaaminen on vaikeaa. Selvitimme taloudellisen menestyksen ja kilpailukykyindikaattorien välisiä yhteyksiä Granger-kausaalisuhteiden ja VAR-mallien avulla. Granger-analyysin mukaan kilpailukykyindikaattorit ennustavat paremmin suhteutettua bruttokansantuotetta, mutta paremmin suhteuttamatonta vientiä. Indikaattorien komponenteista tuottavuudella oli palkansaajakorvauksia enemmän ennustevoimaa. VAR-mallien ennustevoima jäi toivottua vähäisemmäksi, ja ne soveltuvat lähinnä erittäin lyhyen tähtäimen ennusteissa käytettäväksi työkaluksi. Paras VAR-malli menestyi lyhyen tähtäimen ennusteissa selvästi paremmin kuin yksinkertainen autoregressiivinen malli.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Suomen talous selvisi koronapandemiasta vähäisin vaurioin

Koronapandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus muutamiin toimialoihin ja työntekijäryhmiin. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän. Sosiaaliturvajärjestelmä ja kriisin aikaiset tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä.nonPeerReviewe

Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen

Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttivat samaan aikaan sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntään että työvoiman tarjontaan ja kysyntään. Siksi pandemian aiheuttama shokki poikkeaa oleellisesti aiemmista talouskriiseistä. Pandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Palkkasumma palautui edellisvuoden tasolle jo vuoden 2020 syksyllä, mutta työllisten määrä saavutti vuoden 2019 tason vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus majoitus- ja ravintolatoimintaan, virkistyspalveluihin ja logistiikkaan. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän. Sosiaaliturva ja verotus kompensoivat valtaosan kotitalouksien markkinatulojen laskusta. Yrittäjien tulojen laskusta suurimman osan kompensoi väliaikainen muutos, jonka turvin yrittäjät pääsivät työmarkkinatuen piiriin. Väestötasolla eriarvoisuus ei kasvanut ensimmäisenä koronavuotena. Sosiaaliturvajärjestelmä ja tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat siis torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä. Kokoontumisrajoitusten kiristyksillä ei keskimäärin ollut vaikutusta palkkatuloihin tai työllisyyteen, mutta yksittäisillä toimialoilla lyhytaikaisista vaikutuksista löydetään viitteitä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen

Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttivat samaan aikaan sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntään että työvoiman tarjontaan ja kysyntään. Siksi pandemian aiheuttama shokki poikkeaa oleellisesti aiemmista talouskriiseistä. Pandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Palkkasumma palautui edellisvuoden tasolle jo vuoden 2020 syksyllä, mutta työllisten määrä saavutti vuoden 2019 tason vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus majoitus- ja ravintolatoimintaan, virkistyspalveluihin ja logistiikkaan. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän. Sosiaaliturva ja verotus kompensoivat valtaosan kotitalouksien markkinatulojen laskusta. Yrittäjien tulojen laskusta suurimman osan kompensoi väliaikainen muutos, jonka turvin yrittäjät pääsivät työmarkkinatuen piiriin. Väestötasolla eriarvoisuus ei kasvanut ensimmäisenä koronavuotena. Sosiaaliturvajärjestelmä ja tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat siis torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä. Kokoontumisrajoitusten kiristyksillä ei keskimäärin ollut vaikutusta palkkatuloihin tai työllisyyteen, mutta yksittäisillä toimialoilla lyhytaikaisista vaikutuksista löydetään viitteitä.De restriktiva åtgärderna som vidtogs för att bromsa coronapandemin och dess spridning påverkade samtidigt både efterfrågan på produkter och tjänster och utbudet och efterfrågan på arbetskraft. Under våren och sommaren 2020 orsakade pandemin en omfattande men kort nedgång i ekonomin. Även om nedgången var kort för ekonomin som helhet, hade pandemin en stor och långvarig inverkan på inkvarterings- och förplägnadsverksamheten, rekreationstjänsterna och logistiken. Permitteringarna mångdubblades från tidigare år, medan antalet arbetslösa ökade relativt litet. Den sociala tryggheten och beskattningen kompenserade merparten av nedgången i hushållens marknadsinkomster. Största delen av minskningen av företagarnas inkomster kompenserades genom en temporär ändring med vars stöd företagare kom att omfattas av arbetsmarknadsstödet. På befolkningsnivå ökade ojämlikheten inte under det första coronaåret. Under krisen lyckades därför åtminstone på kort sikt det sociala trygghetssystemet och de tillfälliga lagstiftningsändringarna förhindra en ökning av inkomstskillnaderna till följd av krisen. Striktare begränsningar för sammankomster hade i genomsnitt ingen inverkan på löneinkomsterna eller sysselsättningen, men inom enskilda näringsgrenar finns det tecken på kortsiktiga effekter.Covid-19 pandemic and restrictions imposed by authorities to prevent the spread of the virus affected simultaneously demand for services and products as well as labor supply and labor demand. In that sense the economic shock caused by the pandemic differs notably from previous economic crises. The pandemic resulted in a comprehensive but short-lived decline in economic activity in spring and summer 2020. Even though the drop in the overall economy was short, the pandemic had a large and long-lasting effect on hotels and restaurants, recreational services, and logistics. The number of furloughs multiplied from previous years, while the number of unemployed individuals increased only moderately. The social security system and taxation compensated a major part of a decline in the market income of households. A temporary law change that provided access to labor market subsidy for entrepreneurs compensated most of the income losses of entrepreneurs. At the population level, income inequality did not increase in the first pandemic year. Thus, the social security system and taxation succeeded in preventing the adverse effect of the economic crisis on economic inequality at least in the short run. More stringent assembly restrictions imposed by authorities did not affect average wages, but there is evidence of short-lived impacts in certain industries.nonPeerReviewe

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi

Hankkeessa on selvitetty sote-henkilöstön ennakoinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä ennakoinnin tekoa eräissä muissa maissa. Hankkeessa on laadittu projektiolaskelmia sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan kehityksestä vuoteen 2040 mennessä. Ne on toteutettu täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan SOME-mallin ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin. Työvoimatarpeen mallinnus yhdistää siten palvelutarpeen ennakoidun kehityksen eri palvelumuotojen tuottamiseen tarvittavan työvoiman ammatti- ja koulutustietoon. Sote-henkilöstön tarjontaa on arvioitu yhdistämällä arviot nykyisten ja tulevien sote-koulutettujen sekä maahanmuuton määristä uraprofiileihin, jotka kuvaavat sote-koulutettujen siirtymiä eri ammatteihin ja työvoiman ulkopuolelle. Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä arvioidaan sote-ammattiryhmien muutostarvetta tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisiä tulemia on, että nopea demografinen muutos kasvattaa palvelutarvetta ja muuttaa tarvittavien palvelujen rakennetta nykytoimintatapojen valossa työvoimaintensiivisempään suuntaan. Tämä saattaa johtaa kuiluun tarjonnan ja kysynnän välillä eräiden ammattiryhmien osalta. Työvoimatarvetta tulisi kuitenkin tarkastella koko kansantalouden tasolla, koska lähes neljännes sote-ammattilaisista työskentelee sote-sektorien ulkopuolella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Bensiinin ja dieselin kysynnän hinta- ja tulojousto Suomessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää bensiinin ja dieselpolttoaineen kysynnän hinta- ja tulojoustoja Suomessa. Liikennepolttonesteiden kulutus on kansantaloudellisesti merkittävää ja liikenne aiheuttaa 40 % päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästöistä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten polttoaineiden kysyntä reagoi hinnan muutoksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa muun muassa politiikkaanalyysin tueksi. Tutkimus jakautuu kirjallisuuskatsausosaan ja empiiriseen osioon. Työssä havaittiin, ettei suomalaisaineistolla tehtyä tutkimusta polttoainekysynnästä juurikaan ole. Lisäksi huomattiin, että valtaosa aikaisemmasta tutkimuksesta keskittyy bensiinin kysynnän joustoihin, eikä dieselin kysyntää ole juuri tutkittu. Tutkimuksessa käytetty kulutusaineisto on peräisin valtiovarainministeriön vero-osastolta ja muu aineisto on saatu tilastokeskuksesta. Tutkimusaineisto on kuukausiaineisto vuosilta 2004–2017. Tutkimuksessa estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin hinta- ja tulojoustot bensiinin kysynnälle, dieselin kokonaiskysynnälle sekä erikseen henkilöautojen kuluttaman ja raskaan liikenteen kuluttaman dieselin kysynnälle. Tutkimuksessa käytettiin staattisia redusoidun muodon malleja sekä autoregressiivisiä jakautuneiden viipeiden malleja. Tämän tutkimuksen avulla kyettiin tekemään neljä keskeistä havaintoa. Ensimmäinen havainto on, että polttoaineiden kysyntä Suomessa on hinnan suhteen melko joustamatonta ainakin aggregaattitasolla. Hintajoustoestimaatit ovat itseisarvoltaan lähellä nollaa lukuun ottamatta henkilöautojen kuluttamaa dieseliä, jonka kysynnän hintajousto on lyhyellä aikavälillä -0,5 ja pitkällä -0,3 – -0,4. Toinen löydös on, että bensiinin kysyntä on dieseliä joustamattomampaa sekä hinnan että tulojen suhteen. Bensiinin kysyntä on lyhyellä aikavälillä tulojen suhteen lähes joustamatonta, kun taas dieselin kokonaiskysynnän tulojousto on 2,0. Kolmas havainto on, että dieselin kysynnässä on eroja henkilöautojen ja raskaan liikenteen välillä. Henkilöautojen kysyntä on hintajoustavampaa ja raskaan liikenteen kysyntä tulojoustavampaa. Henkilöautojen kuluttaman dieselin lyhyen aikavälin kysyntä on lähes yksikköjoustavaa, kun taas raskaan liikenteen dieselkysynnän tulojousto on 2,7–2,9. Neljäs ja viimeinen löydös on, että tutkimuksen perusteella pitkän aikavälin joustot ovat Suomessa lyhyen aikavälin joustoja pienempiä. Aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta poiketen polttoaineen kysyntä näyttää siis lyhyellä aikavälillä reagoivan hinnan ja tulojen muutoksiin pitkää aikaväliä voimakkaammin. Tulosten perusteella polttoaineveron korotuksen teho päästövähennysten saavuttamiseksi voi olla rajallinen joustamattoman kysynnän takia. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on kuitenkin näyttöä siitä, että kuluttajat reagoivat enemmän polttoaineveron muutoksiin kuin verollisen hinnan muutoksiin