Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttivat samaan aikaan sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntään että työvoiman tarjontaan ja kysyntään. Siksi pandemian aiheuttama shokki poikkeaa oleellisesti aiemmista talouskriiseistä.
Pandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Palkkasumma palautui edellisvuoden tasolle jo vuoden 2020 syksyllä, mutta työllisten määrä saavutti vuoden 2019 tason vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus majoitus- ja ravintolatoimintaan, virkistyspalveluihin ja logistiikkaan. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän.
Sosiaaliturva ja verotus kompensoivat valtaosan kotitalouksien markkinatulojen laskusta. Yrittäjien tulojen laskusta suurimman osan kompensoi väliaikainen muutos, jonka turvin yrittäjät pääsivät työmarkkinatuen piiriin. Väestötasolla eriarvoisuus ei kasvanut ensimmäisenä koronavuotena. Sosiaaliturvajärjestelmä ja tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat siis torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä. Kokoontumisrajoitusten kiristyksillä ei keskimäärin ollut vaikutusta palkkatuloihin tai työllisyyteen, mutta yksittäisillä toimialoilla lyhytaikaisista vaikutuksista löydetään viitteitä.De restriktiva åtgärderna som vidtogs för att bromsa coronapandemin och dess spridning påverkade samtidigt både efterfrågan på produkter och tjänster och utbudet och efterfrågan på arbetskraft.
Under våren och sommaren 2020 orsakade pandemin en omfattande men kort nedgång i ekonomin. Även om nedgången var kort för ekonomin som helhet, hade pandemin en stor och långvarig inverkan på inkvarterings- och förplägnadsverksamheten, rekreationstjänsterna och logistiken. Permitteringarna mångdubblades från tidigare år, medan antalet arbetslösa ökade relativt litet.
Den sociala tryggheten och beskattningen kompenserade merparten av nedgången i hushållens marknadsinkomster. Största delen av minskningen av företagarnas inkomster kompenserades genom en temporär ändring med vars stöd företagare kom att omfattas av arbetsmarknadsstödet. På befolkningsnivå ökade ojämlikheten inte under det första coronaåret. Under krisen lyckades därför åtminstone på kort sikt det sociala trygghetssystemet och de tillfälliga lagstiftningsändringarna förhindra en ökning av inkomstskillnaderna till följd av krisen. Striktare begränsningar för sammankomster hade i genomsnitt ingen inverkan på löneinkomsterna eller sysselsättningen, men inom enskilda näringsgrenar finns det tecken på kortsiktiga effekter.Covid-19 pandemic and restrictions imposed by authorities to prevent the spread of the virus affected simultaneously demand for services and products as well as labor supply and labor demand. In that sense the economic shock caused by the pandemic differs notably from previous economic crises.
The pandemic resulted in a comprehensive but short-lived decline in economic activity in spring and summer 2020. Even though the drop in the overall economy was short, the pandemic had a large and long-lasting effect on hotels and restaurants, recreational services, and logistics. The number of furloughs multiplied from previous years, while the number of unemployed individuals increased only moderately.
The social security system and taxation compensated a major part of a decline in the market income of households. A temporary law change that provided access to labor market subsidy for entrepreneurs compensated most of the income losses of entrepreneurs. At the population level, income inequality did not increase in the first pandemic year. Thus, the social security system and taxation succeeded in preventing the adverse effect of the economic crisis on economic inequality at least in the short run. More stringent assembly restrictions imposed by authorities did not affect average wages, but there is evidence of short-lived impacts in certain industries.nonPeerReviewe
