Private expropriation against the public interest in Iran

Private ownership is the fundamental rights of individuals in the society and having high jurisprudence and legal support. However, in contrast to public interest, administrative agencies can apply to withdraw the property, although there are evidences for the arbitrariness of the legal nature of administrative agencies. It seems that the unilateral obligation of this action is preferred. Expropriation is in contrary to the principles, therefore for health acquisition, the ceremony which is prescribed by lawyer that non-compliance will invalidate the ownership

Effects of Pollen Allergy on Pulmonary Function Tests

Background: To investigate the effect of high air-borne pollen count on respiratory system.Methods: This cross sectional (descriptive) study included sixty known asthmatics, of either sex and of all ages. Pollen count as per cubic meter was recorded daily during February to May as reported by meteorological department. History, clinical examination and lung function tests were recorded in each case. The Pulmonary Function Test (PFT) with pollen count of asthmatic patients was correlated.Results: The PFT of asthmatic patients were adversely affected significantly during pollen season. There was negative correlation of moderate strength with FEV1 in asthmatic patients with high air borne pollen count during the pollen season.Conclusion: Spirometry was shown to be an effective technique to study the pollen allergy problem in already asthmatic patient

Säilyykö myönteinen elämänasenne vanhuudessa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida 70-vuotiaiden, kotona asuvien ikäihmisten koettua elämänasennetta sekä seurata sen pysyvyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia 20 vuoden seuranta-aikana. Lähtötutkimus toteutettiin postikyselynä vuonna 1991, jolloin tutkimuskohteena olivat kaikki vuonna 1920 syntyneet (N=1530) kotona asuvat turkulaiset. Heidät tutkittiin uudelleen vuonna 2001 (n=656), 2006 (n=304) and 2011 (n=156). Elämänasennetta arvioitiin kysymyksillä elämään tyytyväisyydestä, tarpeellisuuden tunteesta, tulevaisuuden suunnitelmista, elämänhalusta, masentuneisuudesta ja yksinäisyydestä. Kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja, jonka arvo 1 edustaa positiivista elämänasennetta ja arvo 0 negatiivista elämänasennetta. Lähtötilanteessa vastaajilla oli varsin myönteinen elämänasenne (summamuuttujan arvo 0.83). Heillä oli elämänhalua ja he olivat elämäänsä tyytyväisiä. Seuranta osoitti, että kotona asuvien ikäihmisten elämänasenne heikkeni tilastollisesti merkitsevästi ikävuosien 70 ja 80 välillä (0.83:sta 0.75:een), kun taas ikävuosien 80, 85 ja 90 välillä muutosta ei enää tapahtunut

CADASIL and CARASIL

Peer reviewe

Level of Satisfaction of Admitted Patients

 Background: To determine the level of satisfaction of admitted patients in respect of three components of health services (doctors, nurses, facilities) in different wards and its comparison of level of satisfaction between male and female patients.Methods: In this cross sectional study admitted patients (n= 170) were surveyed using close-ended questionnaire. The variables noted were age, gender, type of room or ward, satisfaction with doctors, nurses and health facilities measured using different variables for each. Satisfaction level was graded as satisfied, no comments, not satisfied and was compared between male and female patients.Results: Out of 170 patients 82.53% were satisfied with health facilities. Most satisfying variables were attitude of doctors for which 91% were satisfied with it and timeliness of nurses as 90% patients were satisfied with it. Most unsatisfying variable was free medication availability as 61% were dissatisfied; followed by cleanliness with which 23% were dissatisfied; and thirdly, expertise of nurses, with it 17% were dissatisfied. Overall 15.84% patients were dissatisfied with health services.Conclusion: There was a reasonable degree of satisfaction in admitted patients of Holy Family Hospital with health services provided to them except for free medication and hygien

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman skenaariotarkastelun päivitys

Maa- ja metsätalousministeriö laati vuonna 2022 Maankäyttösektorin Ilmastosuunnitelman (MISU) osana uudistettua ilmastolakia. Suunnitelman toimenpiteillä tavoitellaan sektorin päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista kolmella miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelman tueksi tehdyn skenaariotarkastelun (MISU-WAM) jälkeen sekä metsäsektorin toimintaympäristössä että kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Päivitetyssä skenaariotarkastelussa (MISU-WEM1), jossa huomioidaan kotimaisen puun kysynnän kasvu ja ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistaminen, maankäyttösektorin nettonielu on vuonna 2035 noin 23 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienempi kuin alkuperäisessä MISU-WAM-skenaariossa ja maankäyttösektori on muuttunut 0,5 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruiseksi päästölähteeksi. Nettonielun heikkeneminen skenaariotarkastelujen välissä johtuu ennen kaikkea oletuksesta kotimaisen puun kysynnän lisääntymisestä ja sitä myötä kasvavista hakkuista, jotka yhdessä metsävarojen laskennan lähtötietoihin tehtyjen päivitysten kanssa selittävät nettonielun pienenemisestä noin kaksi kolmasosaa. Loppu kolmannes selittyy ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistamisen myötä kasvaneilla maaperäpäästöillä. Skenaariotarkastelussa laadittiin MISU-WEM1-skenaarion lisäksi kaksi muuta kotimaisen runkopuun käyttömääräarvion suhteen eroavaa skenaariota, MISU-WEM2 ja MISU-WEM3. Samoin kuin MISU-WEM1-skenaariossa, MISU-WEM2-skenaarioissa kotimaisen runkopuun käyttö nousi aluksi 83–84 milj. kuutiometriin, mutta laski vuoden 2025 jälkeen 76–77 milj. kuutiometriin. MISU-WEM3-skenaariossa käyttömääräarviot asettuivat 75–76 milj. kuutiometrin tasolle. Kaikkien skenaarioiden hakkuukertymät olivat vuosien 2018–2022 keskimääräistä tilastoitua hakkuukertymää, 74 milj. kuutiometriä, isompia. MISU-WEM2- ja MISU-WEM3-skenaarioiden MISU-WEM1-skenaariota alhaisemmilla hakkuutasoilla maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2035 oli 9–13 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Koska maankäyttösektorin mallinnetun ja kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidun nettonielun on havaittu eroavan, tarkasteltiin myös, miltä maankäyttösektorin nettonielu eri skenaarioissa näyttää, jos 2010–2021 kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa raportoitu hakkuukertymän ja metsien hiilinielun riippuvuussuhde säilyy ennallaan. Jos suhde pysyy ennallaan, maankäyttösektorin nettonielu on vuosina 2030 ja 2035 6–7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia mallinnettuja nieluja pienempi. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä voidaan päivitetyssäkin skenaariossa kasvattaa nieluja tai saavuttaa päästövähennyksiä 4,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikäli toimet toteutetaan siinä laajuudessa kuin on suunniteltu (Orpon hallitusohjelmassa esim. joutoalueiden metsitystä ja kosteikkoviljelyä ei tueta). On kuitenkin selvää, että maankäyttösektorin nykytilanteessa, ja erityisesti jos hakkuutasot nousevat MISU-WEM1-skenaarion mukaisesti, merkittävän nettonielun saavuttaminen maankäyttösektorilla vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista huomattavasti alkuperäisen suunnitelman toimenpiteiden kolmea miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän