Hantavirus Research in Finland: Highlights and Perspectives

Finland has the highest incidence of hantavirus infections globally, with a significant impact on public health. The large coverage of boreal forests and the cyclic dynamics of the dominant forest rodent species, the bank vole Myodes glareolus, explain most of this. We review the relationships between Puumala hantavirus (PUUV), its host rodent, and the hantavirus disease, nephropathia epidemica (NE), in Finland. We describe the history of NE and its diagnostic research in Finland, the seasonal and multiannual cyclic dynamics of PUUV in bank voles impacting human epidemiology, and we compare our northern epidemiological patterns with those in temperate Europe. The long survival of PUUV outside the host and the life-long shedding of PUUV by the bank voles are highlighted. In humans, the infection has unique features in pathobiology but rarely long-term consequences. NE is affected by specific host genetics and risk behavior (smoking), and certain biomarkers can predict the outcome. Unlike many other hantaviruses, PUUV causes a relatively mild disease and is rarely fatal. Reinfections do not exist. Antiviral therapy is complicated by the fact that when symptoms appear, the patient already has a generalized infection. Blocking vascular leakage measures counteracting pathobiology, offer a real therapeutic approach

Plasmin aktivering i mastitmjölk

Received 22 April 1988 Published 23 January 2021 Issue Date September 1988Peer reviewe

Neutrophil Activation in Acute Hemorrhagic Fever With Renal Syndrome Is Mediated by Hantavirus-Infected Microvascular Endothelial Cells

Hantaviruses cause hemorrhagic fever with renal syndrome (HFRS) and hantavirus cardiopulmonary syndrome (HCPS) in humans. Both diseases are considered to be immunologically mediated but the exact pathological mechanisms are still poorly understood. Neutrophils are considered the first line of defense against invading microbes but little is still known of their role in virus infections. We wanted to study the role of neutrophils in HFRS using blood and tissue samples obtained from Puumala hantavirus (PUUV)-infected patients. We found that neutrophil activation products myeloperoxidase and neutrophil elastase, together with interleukin-8 (the major neutrophil chemotactic factor in humans), are strongly elevated in blood of acute PUUV-HFRS and positively correlate with kidney dysfunction, the hallmark clinical finding of HFRS. These markers localized mainly in the tubulointerstitial space in the kidneys of PUUV-HFRS patients suggesting neutrophil activation to be a likely component of the general immune response toward hantaviruses. We also observed increased levels of circulating extracellular histones at the acute stage of the disease supporting previous findings of neutrophil extracellular trap formation in PUUV-HFRS. Mechanistically, we did not find evidence for direct PUUV-mediated activation of neutrophils but instead primary blood microvascular endothelial cells acquired a pro-inflammatory phenotype and promoted neutrophil degranulation in response to PUUV infection in vitro. These results suggest that neutrophils are activated by hantavirus-infected endothelial cells and may contribute to the kidney pathology which determines the severity of HFRS.Peer reviewe

Long-Term Consequences of Puumala Hantavirus Infection

Several viral infections are associated with acute and long-term complications. During the past two years, there have been many reports on post-infectious symptoms of the patients suffering from COVID-19 disease. Serious complications occasionally occur during the acute phase of Puumala orthohantavirus caused nephropathia epidemica. Severe long-term consequences are rare. Fatigue for several weeks is quite common. Hormonal insufficiencies should be excluded if the patient does not recover normally

Long-Term Consequences of Puumala Hantavirus Infection

Several viral infections are associated with acute and long-term complications. During the past two years, there have been many reports on post-infectious symptoms of the patients suffering from COVID-19 disease. Serious complications occasionally occur during the acute phase of Puumala orthohantavirus caused nephropathia epidemica. Severe long-term consequences are rare. Fatigue for several weeks is quite common. Hormonal insufficiencies should be excluded if the patient does not recover normally.Peer reviewe

Robotiikan hyödyntäminen rakennustyömaalla

Robotit ovat olleet jo vuosikymmeniä apuna varsinkin tehdastuotannossa, mutta rakennustyömailla niitä ei olla vielä juurikaan nähty. Tutkimuksessa selvitettiin rakentamisrobotiikan hyödyntämistä rakennustyömailla niin Suomessa kuin maailmalla sekä minkälaisia työtehtäviä robotit saattavat tulevaisuudessa tehdä ihmisten puolesta. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja materiaaleina käytettiin aihetta koskevia kirjoja, tutkimusraportteja sekä uutisartikkeleita. Rakentamisrobotiikkaa ei ole käytössä Suomessa käytännössä ollenkaan. Suomessa on testattu robotti-imurin käyttöä työmaalla sekä betonielementtien 3D-tulostusta laboratorio-olosuhteissa. Kuitenkaan kumpikaan näistä ei ole vielä valmis jatkuvaan työmaakäyttöön. Ympäri maailmaa on käytössä paljon erilaista rakentamisrobotiikkaa, mutta niistäkään mikään ei ole yleistynyt vielä maailmanlaajuisesti. Rakentamisrobotteja käytetään usein toistuvissa yksinkertaisissa töissä. Robotteja on kehitetty hitsaustöihin, rakenteiden 3D-tulostamiseen, työmaan valvontaan, muuraustöihin, paloeristämiseen, raudoittamiseen, tavaroiden kuljettamiseen, paneelien asentamiseen, julkisivun maalaukseen sekä eri betonitöihin, kuten betonin levitykseen, tasoitukseen sekä hiertämiseen. Osa näistä roboteista tulee vielä tulevaisuudessa yleistymään rakennustyömailla ympäri maailmaa. Rakentamisrobotiikan nousua on odotettu jo vuosikymmeniä, eikä sen läpimurrosta ole vieläkään tietoa. Teknologian halventuessa myös rakentamisrobotteja on kannattavampaa ottaa normaalin työn lomassa käytettäviksi, ja ne tulevat yleistymään varsinkin korkean hintatason maissa tulevina vuosina

Apollonioksen ongelma

Tässä tutkielmassa käsitellään Apollonioksen ongelmaa, joka on nimetty antiikin ajan matemaatikko Apollonios Pergalaisen mukaan. Apollonios oli yksi antiikin ajan tunnetuimmista matemaatikoista heti Arkhimedeen ja Eukleideksen jälkeen. Tutkielman ensimmäisessä luvussa eli johdannossa lukijalle kerrotaan lyhyesti, mitä tutkielma sisältää. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti, mistä Apollonioksen ongelmassa on kyse. Tavoitteena on löytää ympyrä, joka sivuaa kolmea muuta tason geometrista muotoa tasan yhdessä pisteessä. Annetut kolme muotoa voivat olla pisteitä, suoria tai ympyröitä, joten erilaisia tilanteita on kymmenen. Kolmannessa luvussa esitellään Apollonioksen ongelman historiaa ja tunnettuja matemaatikkoja, jotka ovat työskennelleet ongelman parissa. Neljännessä luvussa esitetään ratkaisu Apollonioksen ongelman kymmeneen eri tilanteeseen. Ratkaisut esitellään GeoGebralla piirrettyjen kuvien avulla. Tilanteista vaikeimpaan eli kolmen ympyrän tilanteeseen esitetään neljä erilaista ratkaisua. Ratkaisuista kolme ovat geometrisiä ja yksi on algebrallinen. Kolmen ympyrän tilanne voidaan ratkaista pienentämällä yhden ympyrän säde nollaksi, jolloin saadaan ratkaistavaksi tilanne, jossa on piste ja kaksi ympyrää. Ratkaisu saadaan myös hyperbelien leikkauspisteiden avulla. Viidennessä luvussa käydään läpi joitakin Apollonioksen ongelman käytännön sovelluksia. Ongelmaa hyödynnetään esimerkiksi GPS-paikannuksessa ja lääketieteessä. Tutkielman viimeisessä luvussa kirjoittaja pohtii, miten Apollonioksen ongelman voisi ottaa osaksi lukio-opetusta. Lukion opetussuunnitelman perusteita lukiessa huomataan, että aihe sopii oikein hyvin lyhyen ja pitkän matematiikan geometrian kursseille. Oppilaat saavat paljon harjoitusta GeoGebran käytöstä, mikä on lukio-opiskelijoille tärkeää. Luvussa pohditaan, millaisen tehtävänannon opettaja voisi oppilaille antaa. Joka tapauksessa kyseessä olisi oppilaille ongelmatehtävä

Sähköautojen latausoperaattorin mahdollisuudet sähkön reservimarkkinoilla

Sähköautot ovat yleistyneet viime vuosina merkittävästi ja samalla niiden lataamiseen käytettävät tehot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Samaan aikaan vihreän siirtymän myötä sähkömarkkinat ovat olleet suuren muutoksen kohteena, sillä säästä riippuvaiset ja vaikeasti ennustettavat uusiutuvat sähkön tuotantomuodot muodostavat merkittävän osan Suomen sähkön tuotannosta. Tämä tuo haasteita sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen eli sähköjärjestelmän tasehallintaan. Tehotasapainon hallinnasta vastaa Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid reservimarkkinoiden avulla. Diplomityön aiheena oli tutkia, voidaanko kasvavat mutta rajoitetusti säädettävissä olevat sähköajoneuvojen lataustehot viedä reservimarkkinoille ja sähköjärjestelmän taajuuden ylläpitoon. Työn teoriaosuus muodostui kirjallisuuskatsauksesta, jossa tutustuttiin sähköajoneuvoihin, niiden latausratkaisuihin ja Suomen sähkömarkkinoihin. Diplomityön tutkimusosuus tehtiin konstruktiivisena tutkimuksena. Konstruktiivinen tutkimus soveltuu hyvin tutkimuksiin, joissa on tavoitteena luoda ja ottaa käyttöön esimerkiksi uusi toimintamalli tai muu abstrakti kokonaisuus. Tutkimuksessa selvitettiin mille reservimarkkinoille latausratkaisuilla olisi mahdollista osallistua, mistä kapasiteettia olisi mahdollista kerätä ja millaisia tuottoja reservimarkkinoilta olisi mahdollista saada. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että ensisijaisesti soveltuvin reservilaji latausratkaisuille olisi taajuusohjattu häiriöreservi (FCR-D) ja toissijaisesti automaattinen taajuuden palautusreservi (aFRR). Muissa reservilajeissa ongelmaksi muodostuu aktivoinnin nopeusvaatimus (FFR), vaatimus symmetrisestä ylös- ja alassäädöstä (FCR-N) tai että itsenäinen aggregointi ei ole sallittua (mFRR). FCR-D reserviä suosii keskimäärin lyhyet kapasiteetin säätöajat ja että kapasiteettia tarvitsee aktivoida usein vain pieni määrä tarjotusta kokonaiskapasiteetista, jolloin ladattavien ajoneuvojen häiriintyminen on pienehköä. Sopivien reservilajien minimi tarjouskoon ollessa 1 MW joudutaan sen täyttämiseksi aggregoimaan useita latauspaikkoja suuremmaksi kokonaisuudeksi. Itsenäisen aggregaattorin tulee ilmoittaa reservikohteen tasevastaavan vaihtumisesta Fingridille 14 vuorokautta ennen tasevastaavan vaihtumista, mikä muodostuu ongelmaksi, jos aggregoitavien latauspaikkojen lukumäärä kasvaa suureksi. Käytännössä reservimarkkinoille voidaan aggregoida ainoastaan suuria DC-latauslaitekokonaisuuksia, jolloin aggregoitavien latauspaikkojen lukumäärä pysyy matalana ja mittaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien rakentamisesta ei muodostu suurta kustannusta. Ensisijaisesti reservimarkkinoille kannattaa osallistua Plugitin omalla avautuvalla julkisella raskaan liikenteen latausasemaverkostolla, jos mahdollisimman monen latausaseman yhteyteen asennetaan energiavarasto varmistamaan kapasiteetin riittävyys. Energiavarastojen avulla asiakkaan lataus ei häiriinny reservikäytön takia ja saatavilla on reservisäätökapasiteettia vuorokauden jokaiselle tunnille. Kun reservimarkkinoille osallistuminen on tuttua ja ohjausjärjestelmä on rakennettu reservimarkkinoille soveltuvaksi, voidaan reservimarkkinoille osallistumista ruveta tarjoamaan palveluna suurille latausvarikoille. Reservimarkkinoiden nykyisten korvausten suuruudella pystytään rahoittamaan koko energiavarastosta aiheutuva lisäinvestointi julkisen latausverkoston tapauksessa. Reserveistä saatavien korvausten ei oleteta laskevan merkittävästi tulevaisuudessa. Reservimarkkinoille osallistumisesta on alussa suurehko työllistävä vaikutus, jotta järjestelmä saadaan rakennettua reservimarkkinoille sopivaksi, mutta sen jälkeen reservikapasiteettia voidaan lisätä suhteellisen yksinkertaisesti. Alkuinvestoinnin jälkeen reservimarkkinoilla toimisesta muodostuvat kulut jäävät vähäiseksi