Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä

This exploratory case study examined higher education students’ perceptions of the connection between the thesis and working life. The quantitative material included the statistical indicators of the feedback on the thesis given by the students of one of Finnish University of Applied Sciences in the field of health and well-being (n=595) in the nationwide ARDOP 2019 questionnaire. The qualitative material consisted of thematic interviews with 16 students. The results were examined in the framework of the integrative pedagogy model. The study indicated that there are many perspectives and challenges associated with the connection between the thesis and working life. The main themes related to the completion of the theses were the cooperation, the process and the supervision. At its best, theses serve as a joint guided learning arena for the student, the world of work and the higher education institution, where genuine development challenges are considered and resolved in the joint interaction and collaboration of all actors, taking into account the operating cultures and processes of each participating organization.Tässä eksploratiivisessa tapaustutkimuksessa kartoitettiin valmistumisvaiheessa olevien terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä. Määrällisenä aineistona käytettiin valtakunnallisen AVOP-kyselyn vuoden 2019 yhden ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden (n=595) valmistumisvaiheen opinnäytetyöhön liittyvien neljän palautekysymyksen tunnuslukuja. Laadullinen aineisto koostui 16 opiskelijan teemahaastatteluista. Tulokset osoittivat, että opinnäytetyöhön ja työelämäyhteyteen liittyy monia näkökulmia ja haasteita. Tuloksia tarkasteltiin integratiivisen pedagogiikan mallin viitekehyksessä. Opinnäytetyön tekemiseen liittyviksi yläteemoiksi määrittyivät yhteistyö, opinnäytetyöprosessi ja ohjaus. Parhaimmillaan opinnäytetyöt toimivat sekä opiskelijan, työelämän että ammattikorkeakoulun yhteisenä ohjattuna oppimisareenana, jossa aitoja kehittämiskohteita pohditaan ja ratkotaan kaikkien toimijoiden yhteisessä vuorovaikutuksessa eri organisaatioiden toimintakulttuurit ja -prosessit huomioiden. Tuen saaminen ja ryhmässä toimiminen koettiin aineiston perusteella merkitykselliseksi opiskeluprosessia edistäväksi tekijäksi. Tulosten perusteella voidaan onnistuneen opinnäytetyöprosessin lähtökohdaksi määritellä hyvä yhteistyö kaikkien prosessitoimijoiden kesken

Siiloista saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa

The aim of our explorative case study is to qualitatively clarify the views of a university of applied science’s staff regarding factors related to the integration of teaching and research, development and innovation activities, as well as the utilization of the RDI project results in teaching. The material consisted of written views produced by staff from one Finnish university of applied sciences (n = 64). From the design phase emerged the main themes of curriculum and project plan alignment and studification of the project plan as well as their subcategories: curriculum, common understanding, resources and project outputs. From the implementation phase, the main themes of implementation of project-related teaching and implementation of project-related learning and their five subcategories community involvement, resource allocation, process clarity, curriculum implementation, and funding constraints were identified. The utilization of project results resulted in two main themes outputs and integrative RDI and pedagogical culture together with four sub-categories results, study material, experimental culture, and profiling. The results show that there are many aspects and issues regarding integration. The staff sees integration to be possible both through project studies and RDI projects. The challenge of conceptualizing studies and projecting also contributes to the difficulty of implementing integration. The challenges of integration, as well as the solutions, vary depending on whether integration from the perspective of the preparation, implementation and collaboration of RDI projects is considered solely within the university, or from the wider viewpoint including external stakeholders and outcomes.Eksploratiivisen tapaustutkimuksemme tavoitteena on selvittää laadullisesti ammattikorkeakouluhenkilöstön näkemyksiä opetuksen ja TKI-toiminnan integraatioon liittyvistä tekijöistä sekä TKI-hankkeiden tuloksien hyödyntämisestä opetuksessa. Aineistona oli ammattikorkeakouluhenkilöstön (n = 64) tuottamat kirjalliset näkemykset. Suunnitteluvaiheesta tunnistettiin opetussuunnitelman hankkeistaminen ja projektisuunnitelman opinnollistaminen -yläteemat sekä niiden neljä alaluokkaa: opetussuunnitelma, yhteisen ymmärryksen muodostaminen, resurssit ja projektituotokset. Toteutusvaiheesta tunnistettiin opetuksen toteutuksen hankkeistaminen ja projektin toteutuksen opinnollistaminen -yläteemat sekä niiden viisi alaluokkaa: yhteisöllinen osallisuus, resurssointi, prosessin selkeys, opetussuunnitelman toteutus ja rahoituksen reunaehdot. Hanketuloksien hyödyntämisestä tunnistettiin tuotokset sekä integratiivinen TKI- ja opetuskulttuuri -yläteemat sekä niiden neljä alaluokkaa: tulokset, opiskelumateriaali, kokeilukulttuuri ja profiloituminen. Tulokset osoittavat, että integrointiin liittyy monia näkökulmia ja kysymyksiä. Integrointi nähdään mahdolliseksi sekä opintoja hankkeistamalla että TKI-toimintaa opinnollistamalla. Opinnollistamisen ja hankkeistamisen käsitteellistäminen on kuitenkin haastavaa ja hankaloittaa integraation toteuttamista. Integroinnin haasteet ja ratkaisut ovat myös erilaisia sen mukaan, onko näkökulma pelkästään korkeakoulun sisäinen integraatio TKI-hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa vai laajempi työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö tulosten hyödyntämisessä, työelämävaikuttavuudessa sekä innovaatioekosysteemitoiminnassa

Ammattikorkeakoulujen laatu käytäntölähtöisen tutkimuksen kohteena

Tässä artikkelissa tarkastellaan laatua ja laadunhallintaa ammattikorkeakouluympäristössä kohteena sekä koulutus että tutkimus- ja kehittämistoiminta. Artikkelin aineistona on seitsemän FUAS-liittouman laatuun ankkuroituvaa arviointiraporttia (2008-2014), joissa on edustettuna usean tyyppisiä arviointimenetelmiä mm. ristiinarviointia, benchmarkingia ja kyselyjä. Tarkastelemme laadun ja laadunhallinnan käsitteistöä, käytettyjä mittaus- ja arviointimenetelmiä, tuloksia sekä kehittämisuosituksia. Lopuksi pohdimme arviointitulosten luotettavuutta, yleistettävyyttä, käytäntöteoriasuhdetta sekä aiheen tarkastelujen tutkimuksellisuutta, käytännöllisyyttä että sovellettavuutta ja hyödynnettävyyttä

Näkökulmia laadukkaaseen oppimiseen ja aluekehitykseen

Näkökulmia laadukkaaseen oppimiseen ja aluekehitykseen –artikkelikokoelma on järjestyksessään kolmas Näkökulmia-julkaisu, jonka toimittamisessa TALO-hanke on ollut mukana. Se on jatkoa vuosina 2006 ja 2007 julkaistuille teoksille Näkökulmia ammatilliseen kasvuun sekä Näkökulmia opettajuuteen ja asiantuntijuuteen. Julkaisun artikkelit ovat vuonna 2007 Lahden ammattikorkeakoulussa järjestetyn T&Kosaamisen -seminaarisarjan sekä Päijät-Hämeen korkeakoulujen yhteisen tiedepäivän Lahti Science Dayn antia. Artikkelikokoelma jakaantuu kolmeen teemaan: 1) laadukas oppiminen, 2) osaamisen kehittäminen ja 3) aluekehitys. Ensimmäisen teeman artikkelit käsittelevät laadukasta oppimista opiskelijan, opettajan ja koulutusorganisaation näkökulmista. Toisen teeman artikkeleissa osaamisen kehittämistä tarkastellaan yksittäisen koulutusohjelman toteutuksen ja sen arvioinnin sekä koko organisaation osaamisen johtamisen ja HRM-työn näkökulmista. Viimeisen teeman artikkelit käsittelevät tutkimus- ja aluekehitystyötä ammattikorkeakouluissa sekä innovaatiotoimintaa osaamisen, tiedon ja voimavarojen yhdistämisenä

Workplace physical activity practices in real life: a scoping review of grey literature for small- and medium-sized enterprises

Background: There is a need to scale-up effective physical activity (PA) programmes for small- and medium-sized enterprises (SMEs), where the uptake of PA interventions is low. Identifying real-life workplace practices in PA could contribute to a better understanding of what PA programmes might be most grounded in the ‘real world’. However, there is a scarcity of evidence showing what gets done. This study aimed to identify, describe and comprehensively summarize the real-life implementations of workplace PA initiatives, particularly in Europe, as a prior step to dissem inating future feasible PA practices for SMEs. Methods: A scoping review of grey literature included a systematic search in the Google advanced search platform that permuted a combination of key concepts (PA, workplace, interventions/programmes), internet domains, and search operators in six different languages (Catalan, Finnish, French, Dutch, English and Spanish) between 2015 and November 2020. The analysis process was iterative, and multiple methods were used to sort, group and categorize the initiatives. Results: There were a total of 713 real life workplace PA initiatives from different-sized organizations identified. These were categorized into five themes: active work and living, exercise and fitness programs, management and leadership, communication and dissemination, and facilities. Finally, feature trees showing a menu for real-life workplace PA practices were implemented. Conclusions: Identifying real-life practice providing a state-of-the-art snapshot of current PA practices in workplaces, which is a starting point to better understand feasible practices in the context of small- and medium-sized workplaces

Huomisen ruoka - kansallisen ruokastrategian taustaraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti 20.11.2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Tehtävänannon taustalla ovat mm. elintarvikkeiden kysynnän ja tarjonnan globaalit vaihtelut, jotka vaikuttavat yhä enemmän myös Suomen tilanteeseen. Pidemmällä aikajänteellä ruuan ja puhtaan juomakelpoisen veden saatavuus ja riittävyys eivät ole maailmanlaajuisesti enää itsestäänselvyyksiä. Jokaisella kansakunnalla on tarve varmistaa ruuan saanti väestölleen. Tämä tulee olemaan monessa maassa entistä suurempi ja keskeisempi tehtävä. Tänä päivänä Suomen pohjoinen sijainti, lyhyt kasvukausi ja monia maita kylmemmät olosuhteet aiheuttavat kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta haasteita. Pitkällä aikavälillä ilmaston lämpeneminen ja monien alueiden kuivuminen voivat johtaa suuriin muutoksiin, jotka vaikeuttavat ruuantuotantoa eri alueilla. Suomessa, jossa sadanta on suurempi kuin haihtuminen, voi muutos luoda meille myös uusia mahdollisuuksia. Se voi merkitä meille suurempaa vastuuta myös maamme ulkopuolella olevien ihmisten ruokkimisesta. Toimeksiannon mukaan strategiatyön tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan mahdollisimman hyvin turvata kotimaisen ruokasektorin kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä elintarvikkeiden huoltovarmuus tulevaisuudessa. Muuttuvan toimintaympäristön vuoksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita, joiden varaan koko ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä voidaan kestävästi rakentaa. Johtoryhmä katsoi strategisen kehityksen kannalta sopivaksi aikajänteeksi kaksikymmentä vuotta nykyhetkestä eteenpäin. Monet ruokajärjestelmää koskevat megatrendit ovat tunnistettavissa ja niistä tiedeyhteisöt ovat varsin yksimielisiä. Voi kuitenkin tapahtua sellaisia muutoksia, joihin ei ole pystytty varautumaan. Esimerkkinä näistä voidaan mainita äskeiset Islannin tulivuorenpurkauksen vaikutukset lentoliikenteeseen. Kansallisen ruokastrategian kehittäminen tuleekin olla mieluummin jatkuva prosessi kuin kertaluonteinen selvitys. Johtoryhmä on kiinnittänyt tähän huomiota. Johtoryhmä päätyi jakamaan työn tuloksen kahteen osioon. Tämä raportti taustoittaa koko ruokajärjestelmän tilannetta, kehitystä ja tulevaisuutta. Kirjoittajiksi tähän osaan on pyydetty sektorin parhaita asiantuntijoita maassamme. Toisessa eli toimenpideosassa on johtoryhmän esitykset ja suositukset tarvittavista toimenpiteistä sekä niiden vastuullisista toteuttajista

SCADA-järjestelmän kehityssuunnitelma : Asiakaskäyttöliittymä

Tämän opinnäyteyön tavoitteena oli tehdä Wind Controller JV Oy:lle kehityssuunnitelma koskien SCADA-järjestelmän asiakaskäyttöliittymää. Wind Controller JV Oy:llä oli tarve kehittää oma SCADA-käyttöliittymä asiakaskäyttöön, koska markkinoilla olevat järjestelmät eivät olleet yrityksen käyttötarkoitukseen sopivia. Kehityssuunnitelman teossa keskityttiin pääsääntöisesti asiakaskäyttöliittymän kehittämiseen, sen sisältöön, ulkonäköön ja teknisiin ominaisuuksiin. Näiden lisäksi kehiteltiin uusia raportointimalleja sekä ideoitiin käyttöliittymän erilaisia ansaintamalleihin. Ennen kehityssuunnitelman kirjoittamista kehityssuunnitelman tekijä tutustui nykyiseen SCADA-järjestelmään ja sen käyttöliittymiin sekä alan kirjallisuuteen ja teoksiin. Opinnäytetyön tuloksena syntyi Wind Controller JV Oy:lle kehityssuunnitelma SCADA-järjestelmän asiakaskäyttöliittymästä.The objective of the thesis work was to create development plan of new SCADA customer user interface to Wind Controller JV Oy. Wind Controller JV Oy had demand to development their own SCADA customer user interface to their customers, because SCADA systems on market does not meet their needs. Main focus on development plan was to develop customer user interface, its content, appearance and technical features. Additionally with these features focus on development was to create new report templates and make plan for earning model. Before development plan writing, writer of development plan got acquainted with old SCADA system and its user interfaces. Beside these writer of development plan studied literature and writing of SCADA. Result of the thesis work was new development plan of SCADA customer user interface for Wind Controller JV Oy