Päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi

Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa kokonaiskuva tällä hetkellä käytössä olevista menetelmistä päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arvioimiseksi taakanjakosektorilla. Työ perustui kirjallisuuskatsaukseen, työpajatyöskentelyyn ja asiantuntija-arvioihin. Hankkeessa on tarkasteltu Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Saksassa tehtyjä selvityksiä ja kustannustehokkuusarviointeja. Raportissa käydään läpi tutkimuskysymykset, päästövähennystoimien kustannustehokkuusarvioinnin käsitteet ja arviointimenetelmät. Raportti esittelee myös sektorikohtaisia menetelmiä ja esimerkkilaskelmia liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja maatalouden osalta. Päästövähennysten kustannustehokkuuslaskenta ja analysointi on hyvin monitahoinen ja poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa vaaditaan kansantaloudellisten periaatteiden ymmärtämistä, mallinnusosaamista ja systeemiajattelua sekä yksityiskohtaista ymmärrystä eri sektorien lainalaisuuksista. Laskentametodeja on lukuisia ja käytetyt metodit vaihtelevat merkittävästi eri maiden, selvitysten ja sektorien välillä. Ylätasolla menetelmät voidaan jakaa top-down- (fokus kansantaloudellisissa kustannuksissa) ja bottom-up-menetelmiin (fokus teknologiakustannuksissa). Näiden päämenetelmien sisällä ja ohella on myös lukuisia muita menetelmiä ja menetelmäyhdistelmiä, joilla on kaikilla omat etunsa ja rajoitteensa. Suomen tulisi systematisoida päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien päästövähennystoimien ja ohjauskeinojen suunnittelua sekä seurata järjestelmällisesti toimilla saavutettuja hyötyjä ja toimien kustannustehokkuutta. Hyviä käytänteitä voitaisiin omaksua laaja-alaisemmin muista maista; Saksan keskeisissä selvityksissä laskentaoletukset avataan hyvin, Isossa-Britanniassa on keskitetty taho, jolla on monitahoinen rooli kustannustehokkuuslaskennassa ja sen kehittämisessä, ja Ruotsissa tehdään usein ex post -seurantaa laskennan oikeellisuudesta. Päästövähennysten kustannustehokkuusarvioinnin systemaattisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä sekä ministeriöiden että kustannustehokkuuslaskelmia tekevien toimijoiden välillä. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi tekemällä selvityksiä ministeriön ohjauksessa sekä jakamalla vastuuta toiminnan kehittämisessä ministeriöiden ja tutkimuslaitosten kesken.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Vuorovaikutus ympäristövaikutusten arvioinnissa : Case study: Gasum Oy

Opinnäytetyö tarkastelee vuorovaikutusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Kyseessä on laadullinen opinnäytetyö, joka toteutettiin tapaustutkimuksena (case-study). Tutkimuksen kohteena ovat Gasum Oy:n vuonna 2015 päättyneet YVA-menettelyt Suomessa, Balticconnector ja Inkoon LNG-terminaali. Työn lähtöoletus oli, että YVA-menettelyn yhteydessä tapahtuva vuorovaikutus voi vaikuttaa paitsi parempaan ympäristölliseen lopputulokseen myös hankkeiden hyväksyttävyyteen. Työssä tarkastellaan Gasumin ja YVA-hankkeisiin osallistuneiden näkemyksiä vuoropuhelusta, millaisia vaikutuksia vuoropuhelulla oli YVA-menettelyssä ja toisaalta, miten vuorovaikutus on vaikuttanut hankkeiden hyväksyttävyyteen. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko yrityksen toimintaa jollakin tavalla kehittää, jotta vuorovaikutuksen vaikuttavuus tässä mielessä olisi entistäkin parempi. Työn tutkimusmenetelmiä ovat kriittinen diskurssianalyysi, asiantuntijahaastattelut ja kysely. Haastattelu- ja kyselyvastausten ohella aineistona käytettiin YVA-menettelyissä annettuja mielipiteitä, yhteysviranomaisen lausuntoja ja hankkeiden YVA-selostuksia. Tutkimuksen perusteella vuorovaikutus YVA-menettelyjen aikana ei parantanut hankkeiden hyväksyttävyyttä. Tutkimus kuitenkin osoitti, että vuoropuhelulla on ollut vaikutuksia hankkeista laadittuihin ympäristöarviointeihin. Gasum oli saanut osallistujilta myös hyvää palautetta. Hyväksyttävyyden parantamiseksi vuoropuhelun avulla voi tutkimuksen perusteella suositella panostamista viestinnän ja dokumentaation ymmärrettävyyteen, sekä hankkeista ja laadituista arvioinneista tiedottamiseen ja tiedottamisen oikea-aikaisuuteen.Thesis examines interaction in environmental impact assessment (EIA). It is a qualitative thesis conducted by a case-study. Thesis studies EIA projects that Gasum corp. finished year 2015, which are the Balticconnector gas pipeline between Finland and Estonia and the LNG-terminal in Inkoo, Finland. Presumption in the beginning of the study was that interaction during EIA affects not only by environmentally better end results but by making projects more acceptable for the society. Thesis examines the participants and Gasum’s views on the dialogue in the EIA projects and how it has affected social acceptance. The purpose of this study was also to examine how the company could improve its activities so that the effectiveness of interaction would be even better. The research methods are critical discourse analysis (CDA), interview and inquiry. Besides interview and inquiry material also publicly available EIA documentation was used. Based on the research interaction during EIA didn’t make the projects more acceptable for the society. However, the study showed that it affected the environmental studies and the participants had also given positive feedback to Gasum during EIA. To better the social acceptance by interaction based on the study enhancing communication, it’s timing and the EIA documentation can be recommended

Tuottojohtaminen – hotellin huonemyynnin tuottojen maksimointi hinnoittelun ja kapasiteetin hallinnalla

Tutkielmassa käydään läpi tuottojohtamisen perusajatus sekä käsitellään tuottojohtamisen vaiheittaista soveltamista hotelliyritykseen sen toimintaedellytysten parantamiseksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten tuottojohtamisen avulla hotelli voi maksimoida huonemyynnin tuottoja hallitumman hinnoittelun ja kapasiteetin käytön avulla. Tavoitteena on kehittää tuottojohtamisesta kokonaisvaltainen johtamistapa hotelliyritykseen. Tutkielman pääpaino on teoreettisessa tuottojohtamisessa ja sen kehittämisessä. Lähdemateriaaleina ovat artikkelit ja kirjallisuus. Kirjallisuudessa tuottojohtaminen tunnetaan myös nimillä yield management ja revenue management. Tutkimuksen taustalla on matkailu- ja ravitsemisalan kilpailutilanne. Erityisesti majoitustoiminnan kiristynyt kilpailutilanne ja liikakapasiteetti ovat aiheuttaneet paineita yritysten toimintaan. Edelleen kiristyvässä kilpailutilanteessa hotelleilta vaaditaan uudenlaisia menetelmiä toiminnan kehittämiseksi ja markkinalähtöistä ajattelua hinnoittelussa. Pääpaino tuottojohtamisessa on hotellin huonetuoton maksimoinnissa keskihintaa ja käyttöastetta optimoimalla. Tuottojohtaminen on käyttöasteen optimointia, kun kysyntä on alhaista ja toisaalta keskihinnan optimointia korkean kysynnän aikana. Tyhjä huone alhaisen kysynnän aikana ei synnytä tuottoja, mutta aiheuttaa kiinteitä kustannuksia. Kun tarjota on suurempi kuin kysyntä, hinnat laskevat ja päinvastaisessa tilanteessa hinnat nousevat. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että vakiohintaa ei ole olemassa, vaan hinta muodostuu vallitsevan kysyntätilanteen mukaan. Hinnoittelun lähtökohtana on kysyntään ja kilpailuun perustuva markkinatilannehinnoittelu. Tuottojohtamisen avulla saavutettavat hyödyt riippuvat hyvin paljon sen käyttäjien taidoista. Tuottojohtamisella voidaan saavuttaa myös epäsuoria hyötyjä esim. markkinointiin liittyen. Maailmanlaajuisesti on useita tapauksia, joissa tuottojohtamisen avulla on saavutettu suuria hyötyjä hotellitoiminnassa. Avainsanat: Tuottojohtaminen, hinnoittelun hallinta, kapasiteetin hallinta, hintadiskriminointi, tuotedifferointi, epätäydellinen kilpailu, yield management, revenue management