Students´ working life competence as a goal of university of applied sciences

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opiskelijoiden käsityksiä ammattikorkeakoulu- osaamisesta. Ammattikorkeakoulun perustehtävänä on työelämän kehittämisen tukeminen ja osaavien työntekijöiden kouluttaminen työelämään. Opiskelijoiden osaamisen keskeisimpänä tavoitteena on työelämätaitojen kehittyminen teoriaa ja käytäntöä yhdistämällä. Artikkeli perustuu Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton eri koulutusalojen ja ammattikorkeakoulujen yhdeksälle opiskelijalle tehtyyn haastattelututkimukseen, jossa on analysoitu fenomenografisella lähestymistavalla opiskelijoiden käsityksiä ammattikorkeakouluoppimisen ja -osaamisen kehittämisestä. Tulosten mukaan opiskelijoiden käsitykset ammattikorkeakouluosaamisesta varioivat viitenä teemana: opiskelijan kasvuprosessina, ammatillisena tietona, opettamisena, yhteisönä ja yhteisöllisyytenä.Oppimisen ja opettamisen kontekstina on pääosin luokkahuone, jossa opettaja jakaa tietoa. Opettaja toimii pääosin yksin eikä verkostoituminen toisten kanssa tai työelämässä oppiminen tule esille. Ammattikorkeakoulukulttuurilta opiskelijat odottavat ammattikorkeakouluun kuuluvaa omaleimaisuutta. Tutkimus lisää ja vahvistaa tietoa ammattikorkeakoulun opetuksen ja osaamisen kehittämiseksi.The purpose of this study is to observe and monitor the competence level of the University of Applied Sciences from its students’ perspective. The key objective of the University is to support the development of an individuals working life as well as further enhancing their skillset. The main goal of the education system is the development of employability via combining theoretical and practical learning. This article is based on the interview for nine students from The Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences, from different programs of different universities of applied sciences and analyzed by phenomenographic approach students´ conceptions of developing of learning and competence at university of applied sciences. The results show that students´ conceptions of the competence at university of applied sciences vary in five themes: the crowing process of student, professional knowledge, teaching, community and communality. Learning and teaching context is mainly classroom, in which teacher divides knowledge. Teacher acts mainly alone and there seems to be no networking with other and learning at working life. Students wait for originality from the culture of university of applied sciences. This research increases and confirms the knowledge of developing teaching and competence at university of applied sciences

Kuntoutuksen koulutuksen tutkimus Suomessa kirjallisuuskatsauksen valossa

Non peer reviewe

Genomförandeplan för rekommendationerna för utveckling av utbildningarna inom småbarnspedagogik

Utvecklingsforumet för utbildningarna inom småbarnspedagogik, som var verksamt 2019–2020, utredde nuläget för utbildningarna inom småbarnspedagogik och utarbetade ett program för utveckling av utbildningarna. I början av 2021 tillsattes det en expertgrupp för att fortsätta arbetet med utvecklingsprogrammets rekommendationer för utveckling av utbildningarna. Gruppens uppgift var att utarbeta en genomförandeplan som grundar sig på dessa rekommendationer. Expertgruppen överlämnade sitt förslag till genomförandeplan till undervisnings- och kulturministeriet i april 2021. Genomförandeplanen presenteras i den här publikationen. I planen redogörs det för sätt att genomföra utvecklingsrekommendationerna och anges också en ansvarig aktör/ansvariga aktörer och en tidsplan för varje föreslagen åtgärd. Dessutom innehåller planen förslag till mål, uppgifter, struktur, verksamhet och behövliga resurser för det nya Utvecklingsforumet för utbildningarna inom småbarnspedagogik som tillsätts 2021

Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositusten toimeenpanosuunnitelma

Vuosina 2019–2020 toiminut Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi selvitti varhaiskasvatuksen koulutusten nykytilaa ja laati varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelman. Kyseiseen kehittämisohjelmaan sisältyneiden koulutuksen kehittämissuositusten jatkotyöstämistä varten perustettiin alkuvuodesta 2021 asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä oli laatia näihin suosituksiin pohjautuva toimeenpanosuunnitelma. Asiantuntijaryhmä luovutti tässä julkaisussa esitellyn toimeenpanosuunnitelmaehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle huhtikuussa 2021. Toimeenpanosuunnitelmassa eritellään kehittämissuositusten toteuttamisen tavat, esitetään kunkin toimenpide-ehdotuksen kohdalla sen toteuttamisen vastuutaho/vastuutahot ja tavoiteltava aikataulu. Lisäksi tehdään ehdotus myöhemmin vuonna 2021 asetettavan uuden Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin tavoitteista, tehtävistä, rakenteesta, toiminnasta ja tarvittavista resursseista

Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin

The aim of this research was to study teachers´ descriptions of their own learning, their experiences of utilization of information and communications technologies (ICTs), and their competence challenges in collaboration with the world of work at Finnish universities of applied sciences. Qualitative data about teachers’ own learn-ing and their use of ICTs were collected with open-ended questions included into a questionnaire. The number of participants was 1622 in the study on teachers’ learn-ing, and 733 in the study on ICT use. Data on teachers’ competence challenges con-cerning collaboration with workplaces were gathered by interviewing teachers (n=16). In two sub-studies the data were analyzed with phenomenographical analy-sis techniques and in one sub-study with thematic analysis. In one study, the qualita-tive data were quantified and analyzed with descriptive statistics. The phenomenographical analysis of teachers’ descriptions of their own learn-ing produced four hierarchical categories: 1) individual learning, 2) collegial learning, 3) team learning and 4) innovative partnership learning, in which the first represents the narrowest and the fourth the widest description of learning. The quantitative analysis of teachers’ learning descriptions revealed that about half of the teachers described their learning as an individual activity. Only a small group of forerunners described their learning taking place in innovative partnerships. Teachers’ experi-ences of utilization of ICTs varied from seeing it as a necessary evil to considering it as an opportunity, desirable and a ubiquitous help. Most of the teachers utilized ICTs for online teaching, searching and delivering materials for students, and for interac-tion with colleagues and students. Main competence challenges in the collaboration with workplaces were changes in relationships between education and work, net-working, adoption of versatile skills in addition to substance competence, and re-forming of learning conceptions and pedagogy. Partnerships with workplaces re-quire establishing and maintaining a sense of community across staff and students as well as workplaces. The results of this research can be used in developing teachers` competencies and collaboration with the world of work.Suomalaisen yhteiskunnan taloudellis-rakenteelliset muutokset näkyvät vahvasti työelämässä ja työntekijöiden osaamisvaatimuksissa. Suomessa ammatti-korkeakoulut vastaavat osaltaan osaavien työntekijöiden kouluttamisesta. Ammattikorkeakoulut Suomessa ovat siten isojen muutoshaasteiden edessä. Ammattikorkeakoulujen opettajat nähdään muutoksen promoottoreiksi, joilta edellytetään sekä alakohtaisen että pedagogisen asiantuntijuuden ja osaamisen uudistusvalmiutta. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia omasta oppimisestaan, digitaalisuuden hyödyntämisestä työssään sekä työelämäyhteistyön osaamishaasteista suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Tut-kimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, joihin aineistot hankittiin kahdella kysely-lomakkeella (n= 1622 ja n= 733) ja yhdellä haastattelulla (n=16). Ensimmäinen kyse-lylomakeaineisto koostui avovastauksista, jotka koskivat opettajien omaa oppimista. Toisessa osatutkimuksessa sama laadullinen aineisto kvantifioitiin ja käsiteltiin tilas-tollisesti. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin toista laadullista kyselyloma-keaineistoa, joka koski opettajien kokemuksia digiteknologian hyödyntämisestä työs-sään. Laadulliset aineistot analysoitiin fenomenografian ja temaattisen sisällönana-lyysin avulla. Opettajien näkemykset omasta oppimisestaan jäsentyivät neljään hie-rarkkiseen ja laajenevaan kuvauskategoriaan: 1) yksilöllinen oppiminen, 2) kollegiaa-linen oppiminen, 3) tiimioppiminen ja 4) innovatiivinen kumppanuusoppiminen. Kvantitatiivisen analyysin perusteella opettajien kuvauksissa omasta oppimisestaan oli eroja opettajan tehtävän, sukupuolen ja iän perusteella. Noin puolet opettajista kuului yksilöllisen oppimisen ryhmään. Vain pieni joukko kuvasi oppimistaan inno-vatiiviseksi toiminnaksi yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Opettajien ko-kemukset digitaalisuuden hyödyntämisestä omassa työssään vaihtelivat siten, että se koettiin joko välttämättömänä pahana, mahdollisuutena, toivottuna asiana tai kaik-kialla läsnä olevana apuna. Opettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita olivat muutokset koulutuksen ja työelämän välisissä suhteissa, monipuolisten taitojen hallinta, verkostotyö sekä oppimiskäsitysten ja pedagogiikan uudistaminen. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää korkeakouluopettajien osaa-misen sekä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön kehittämisessä

Opettajien digipedagoginen osaaminen FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa

Digitaalisuus on osa ammattikorkeakouluopettajan arkea ja sen osuuden nähdään edelleen vahvistuvan tulevaisuudessa. Julkaisu kertoo kolmen ammattikorkeakoulun opettajien digipedagogisesta osaamisesta, jolla tarkoitetaan digitaalisuuden soveltamista ammattikorkeakoulun opettajan työssä ja ammatillisen oppimisen tukemisessa. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulujen opetuksen ja osaamisen kehittämistyössä. Digitaalinen työskentely on opettajan työssä perinteisesti liittynyt opetuksen suunnitteluun ja valmisteluun sekä tiedotukseen ja materiaalin jakeluun, mutta nykyisin entistä enemmän työskennellään opiskelijoiden kanssa digitaalisuutta hyödyntäen lähiopetuksessa ja monimuotoisissa sekä kokonaan verkossa toteutetuissa toteutuksissa. Erityisesti digitaalisuuden rooli vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä on kasvanut. Tämä näkyi myös käytetyissä työkaluissa, joita olivat organisaation tarjoamien oppimisalustojen sekä verkkokokousjärjestelmien lisäksi joukko yleisimpiä sosiaalisen median palveluita. Opettajien digipedagoginen osaaminen, digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa sekä käsitykset digitaalisuudesta painottuvat alakohtaisesti eri tavoin. Digitaalisuuden edistämisessä tulisikin hyödyntää eri alojen vahvuuksia ja tehdä kehitystyötä myös alakohtaisia tarpeita ja verkostoyhteistyötä tukien. Samanaikaisesti on tarve ammattikorkeakoulun yhteisten käytänteiden kehittämiselle ja näkyväksi tekemiselle. Ammattikorkeakoulun tarjoamien digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen mahdollisuuksia ei tunnet riittävästi. Tulosten perusteella opettajat tarvitsevat erityisesti pedagogista tukea oman osaamisen sekä opetuksen kehittämisessä