Kommunalt utbildningsledarskap – att mediera mellan politik och medborgaropinion

This thesis discovers how public educational leadership in municipal Finland becomes visible in a local and social media public debate. The purpose is to contribute to the understanding of public decision-making processes concerning educational issues in a complex situation with conflicting expectations, concious guardians, limited resources and new social media in the society. The theoretical framework of the thesis consists of a non-affirmative inspired interpretation of an educational leadership perspective (Benner, 2001). In democratic education administration, this means that teachers, citizens, educational leaders and elected representatives are allowed and expected to contribute to the common decisions that affect a country, a municipality or a school´s educational activities (Uljens & Rajakaltio, 2015). The pedagogical theory of action is supplemented by an institutional perspective, as the educational leadership is exercised in a multidimensional institutional context with ideas that mediate influence between local class-rooms and transnational levels. Discursive institutionalism (Schmidt, 2002) provides a framework for interpreting the transformation of political ideas in discourses. The research questions are formulated as 1) What characterizes the discourses that arise in schoolreforms? 2) What kind of change do the discourses lead to? The empirical research object is a schools network change in Helsinki in 2012. The empirical material consists of social media posts, newpaper editorials and letters to the editor. The empirical material is analysed with critical discourse analysis (Fairclough, 1994; Gee,2011). The results show that the discourses are charcterized by the citizens´questioning of decision-making processes regarding municipal educational arrangements. Tradition and identity issues regarding the Finnish-Swedish population in Finland, as well as rationality and economy within the framework of the state and municipality, become visible. The impact of the discourses concerned was small. They showed the importance of politics and educational reality mediating educational leadership. The discourses showed the gueardians as a collaborative resource. The school in Swedish- language in Finland turnded out to be dependent on the majority population´s elected representatives recognising the minority. Every society where educational reforms are implemented is its own context. National legislation and municipal governing documents create a framework within which decision-making concerning education matters take place. Nevertheless, from this thesis one can conclude that educational policy issues, municipal decision-making and municipal activities would gain legitimacy through non-affirmative educational leadership, mediating educational leadership and communicative discourses in a constantly ongoing, enlightened conversation, even if a coordinative approach is legal

Introduction

This volume provides a comprehensive overview and in-depth coverage of contemporary aspects of leadership in the field of education. It brings together scholars to explore critically and discuss leadership in education in the Finnish education system in relation to international discourses around the topic. The aim is to unravel the nature of the Finnish approach to educational leadership regarding theory and practice and to discuss the theme in various educational contexts; how the Finnish educational success and wellbeing of children, youngsters and educational communities can be supported and enhanced through leadership. Moreover, this volume sheds light on the national characteristics and composition of leadership, policy and governance in education, and at the same time bridges the Finnish and international discussions. The purpose is to increase the knowledge concerning existing variations between countries in terms of the development and position of leadership within educational policy and governance and to provide a reflection surface for both Finnish and international readers to examine their national educational leadership arrangements.Peer reviewe

Challenges and Reflections for Developing Leadership in Educational Context

This volume was inspired by the observation that over the past 20 years, the educational system and public administration in general have changed enormously due to ideological, political and structural transformation. In practice, the mode of operation in educational organisations is characterised by a complex interplay between political and administrative objectives, negotiations and promotion of various perspectives, cultural features, professional sights and aims to adapt to external and internal pressures and influences. This has affected educational leadership that should also be seen from a complex perspective that includes relationships and active social interaction in various networks. However, there have been very few publications of the specifics of leadership in educational contexts with a wide-ranging perspective for the radically evolving operational environments and written by researchers in educational leadership and governance. Therefore, this volume has presented a joint effort for positioning, conceptualising and describing the nature and future of Finnish educational leadership for both the international and Finnish readers.This volume was inspired by the observation that over the past 20 years, the educational system and public administration in general have changed enormously due to ideological, political and structural transformation. In practice, the mode of operation in educational organisations is characterised by a complex interplay between political and administrative objectives, negotiations and promotion of various perspectives, cultural features, professional sights and aims to adapt to external and internal pressures and influences. This has affected educational leadership that should also be seen from a complex perspective that includes relationships and active social interaction in various networks. However, there have been very few publications of the specifics of leadership in educational contexts with a wide-ranging perspective for the radically evolving operational environments and written by researchers in educational leadership and governance. Therefore, this volume has presented a joint effort for positioning, conceptualising and describing the nature and future of Finnish educational leadership for both the international and Finnish readers.Peer reviewe

Towards a Multi-form Professional Development of Educational Leadership

This chapter aims to investigate the professional development of educational leadership based on the need to define and develop leadership in educational organisations that are in the middle of complex challenges and changing operational environments. The data of this study were collected through interviews and project descriptions of the key actors of the four key projects of the Ministry of Education and Culture, Finland. The data were analysed using problem-driven qualitative content analysis with inductive reasoning. The main results included both the common aspects, such as the development of education in educational leadership, and more project-specific aspects, such as an emphasis on the specific context, in these projects. Furthermore, it was found that the professional development of educational leadership could be supported when, for example, the need for flexibility and supportive networks are recognised. In addition, when describing the holistic development of the professional leadership in education, it is crucial to provide multi-form and equal development opportunities to individuals and communities at every level and in all leadership positions during their entire careers. The results of these development experiments can help both national and international audiences in the professional development of educational leadership in their educational systems.This chapter aims to investigate the professional development of educational leadership based on the need to define and develop leadership in educational organisations that are in the middle of complex challenges and changing operational environments. The data of this study were collected through interviews and project descriptions of the key actors of the four key projects of the Ministry of Education and Culture, Finland. The data were analysed using problem-driven qualitative content analysis with inductive reasoning. The main results included both the common aspects, such as the development of education in educational leadership, and more project-specific aspects, such as an emphasis on the specific context, in these projects. Furthermore, it was found that the professional development of educational leadership could be supported when, for example, the need for flexibility and supportive networks are recognised. In addition, when describing the holistic development of the professional leadership in education, it is crucial to provide multi-form and equal development opportunities to individuals and communities at every level and in all leadership positions during their entire careers. The results of these development experiments can help both national and international audiences in the professional development of educational leadership in their educational systems

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi : osaraportti 2 : rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksiin sekä ylläpitämislupiin. Tässä toisessa osaraportissa arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistystyön lakiuudistusten ja oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistymisillä tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet ja yhteistyövelvoite toteutuvat kansalaisopistojen toiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistystyön laissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja.Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat pääasiassa opistojen yhdistämistä tai ylläpitäjämuutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista muutoksista löydetään laadun ja saavutettavuuden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinen kohtelu. Arviointiryhmä esittää alueellisten ja paikallisten sivistystarpeiden turvaamista yhdistymistilanteissa lainsäädännön uudelleen tarkastelulla. Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteistyö kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen väliseen yhteistyöhön. Merkittävimpiä yhteistyön muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteistyö. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkittävissä yhteistyön muodoissa. Arviointiryhmä myös pitää yhteistyötä yhtenä vaihtoehtona pienten kansalaisopistojen yhdistämisille. Vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen – painottuvat vaihtelevasti kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhmä esittää koulutustavoitteiden tukemista kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset ja paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen käyttämät arviointimenetelmät vaihtelevat paljon. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen keskinäisen arviointiyhteistyön ja arviointikäytäntöjen systemaattisuuden lisäämistä

Esiopetuksen laatu

Tämä esiopetuksen laadun arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantoon. Sen keskeiset arviointikohteet ovat esiopetuksen saavutettavuus, tavoitteiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, lasten kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen sekä esiopetuksen oppimis- ja kasvuympäristön laatu. Lääninhallitukset selvittivät 2000-luvun alussa peruspalvelujen arviointien yhteydessä myös esiopetukseen liittyviä asioita. Lääninhallituksen sivistysosastot tekivät tällaisen arvioinnin viimeisen kerran vuonna 2003. Opetushallitus arvioi esiopetusta lukuvuonna 2003–2004 valtioneuvostolle annettavaa selontekoa varten. Selonteon jälkeen esiopetuksesta ei ole raportoitu kattavaa kansallista tietoa. Koulutuksen arviointineuvosto organisoi esiopetuksen arviointihankkeen. Arvioin-tineuvoston nimittämä arviointiryhmä toteutti arvioinnin pääosin vuosina 2010–2011. Arvioinnin lähtökohtina olivat esiopetusta koskevat säädökset, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, aikaisempi arviointi- ja tutkimustieto sekä lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin malli (Hujala ym. 1999; Hujala & Fonsén 2010), jota arviointiryhmä kehitti edelleen tätä arviointia varten.Tietoa esiopetuksen laadusta kerättiin kyselyllä niiltä kuntien toimijoilta, jotka ovat mukana tavalla tai toisella esiopetuksen järjestämisessä. Kysely lähetettiin esiopetuksen johtaville viranhaltijoille, lautakuntien puheenjohtajille, päiväkotien johtajille ja perusopetuksen rehtoreille ja esiopetuksen opettajille sekä lasten huoltajille. Näitä tietoja täydennettiin haastatteluin, havainnoinnein sekä kuulemistilaisuudessa. Tuloksia vertailtiin alueittain vuoden 2009 loppuun voimassa olleen läänijaon pohjalta, kuntaryhmien välillä sekä opetuksenjärjestäjän kielen (suomi ja ruotsi) perusteella. Kuntien välisiin esiopetuksen laadun vertailuihin aineisto antoi kattavat tiedot 81 kunnan osalta. Arvioinnin keskeiset tulokset, päätelmät ja kehittämisehdotukset ovat raportin alussa