Taloustieteellisiä näkökulmia kyberturvallisuuteen

Tietomurtojen ja tietopohjan muun rapautumisen riski on kasvanut digitaalisen talouden voimistuessa. Suomessa viimeistään psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto toi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät kysymykset keskustelun polttopisteeseen. Kyberturvallisuuden murtumisen yhtenä esimerkkinä toimivien tietomurtojen kustannuksista on käyty keskustelua, mutta laajempi taloustieteellinen analyysi tietoturvasta, tietosuojasta ja laajemmin kyberturvallisuudesta on jäänyt vähemmälle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään kyberturvallisuuden taloustiedettä keskittyen erityisesti kyberturvallisuuteen liittyviin kannustinmekanismeihin, kyberturvallisuuden kansantaloudellisiin vaikutuksiin ja kyberturvallisuuden parantamisen mekanismeihin. Artikkelin kokoavana teemana on tarkastella kyberturvallisuuden taloustiedettä toimivan lainsäädännön kehittämisen edellytysten kannalta.Non peer reviewe

Vaakojen mittaustarkkuuden ylläpito puutavaranmittauksessa

Suositus 25.4.201

Hakkuukoneen mittaustarkkuuden ylläpito

Puutavaranmittauksen neuvottelukunta. Suositus. 12.9.2018201

Tukkimittareiden manuaalisen tarkastusmittauksen mittaussuunta

Puutavaranmittauksen neuvottelukunta. Suositus. 9.11.2018201

On - line - lasermittalaitten toiminnan tarkastelu

Työn ensisijaisena tavoitteena oli tutkia TeknoSavon toimittaman, Log Smart – lasermittalaitteen, luotettavuutta Imatran tehtaiden kuorimolla tapahtuvissa mittauksissa. Mittalaite mittaa puiden pituutta, halkaisijaa, kappalemäärää sekä kapasiteettia. Luottetavuutta testattiin kolmella koeajolla, joista laskettiin käsin edellä mainitut asiat ja niitä verrattiin mittalaitteen antamiin tuloksiin. Viime vuosina yleistyneitä mittalaitteita käytetään kuorintatuloksen optimointiin sekä laaduntarkkailuun. Jotta kuorintatulos olisi optimaalinen, täytyy mittalaitteiden toimia ehdottoman luotettavasti. Työssä perehdyttiin sekä kuorimon toimintaan, että kuorimolla käytössä olevien mittalaitteiden toimintaan. Erityisesti tarkastelun alla oli lasermittalaitteen toiminta. Toinen tutkittava asia oli koeajoista saatavien hakenäytteiden tutkiminen ja tulosten analysointi. Näytteistä selvitettiin puun järeyden vaikutus hakkeen laatuun. Tuloksista saatiin selville, että mittalaitteen antamat tulokset eivät olleet paikkaansa pitäviä. Tämän takia mittalaitteen toimittaja teki mittalaitteen ohjelmistoon muutoksia, joiden pitäisi parantaa mittalaitteen luotettavuutta.The main purpose of the study was to examine the reliability of the Log Smart on – line laser instrument, delivered by tekno Savo. The instrument is located in debarking plant in Kaukopää, Imatra. Instrument measures length, diameter, number and the capacity of logs. Reliability was tested with three separate test runs. The data of instrument was compared to the result of hand measured re-sults. Another purpose of this study was to examine the chip samples from test runs and analyze the results. The results of the study show that the data of the insrument was not accurate. Because of this the deliverer of the instrument made changes to the software which should improve the reliability of instrument

Transkraniaalinen magneettistimulaatio tutkimus- ja hoitokäytössä

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on neurofysiologian menetelmä, jonka avulla voidaan tervettä kudosta vahingoittamatta eli noninvasiivisesti tutkia ihmisaivojen toimintaa, ärsykevastetta ja hermosolujen muokkautuvuutta ärsykkeen vaikutuksesta (plastisiteetti). Tutkimuskäytön lisäksi TMS tarjoaa vaihtoehtoja neurologisten sekä psykologisten sairauksien hoitoon. TMS on hyvin monipuolinen tutkimusmenetelmä, jota voidaan hyödyntää hyvin laajasti. TMS:n toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Asetettaessa stimulointikela lähelle päätä, voidaan kelaan johdetun magneettikentän avulla indusoida sähkökenttä päänahan ja kallon läpi aivokudokseen. Rakenteeltaan aivokudos omaa luonnostaan elektrokemiallisen koostumuksen, minkä vuoksi se reagoi helposti sähkökentän vaikutuksiin. Sähkökentän vaikutusalueella olevissa neuroneissa käynnistyy näin aktiopotentiaali. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksia, joissa TMS:ta on käytetty joko aivojen toiminnan tutkimisessa tai hoitomenetelmänä. Tutkimuskysymykset keskittyivät selvittämään tarkemmin TMS:n toimintaperiaatetta ja sen käyttöalueita neurofysiologiassa. Kirjallisuuskatsaus koostui yhteensä 18 tutkimuksesta. Nämä tutkimukset oli jaettu kahteen yläluokkaan tutkimus- ja hoitokäytön mukaan. Tutkimuskäytön osalta käsiteltiin TMS:n hyödyntämistä kasvaintutkimuksissa eli niin sanotuissa ”virtual lesion”-menetelmissä. Tämä menetelmä perustuu TMS:n aiheuttaman sähkökentän häiritsevään vaikutukseen isoaivokuoren normaalissa toiminnassa. Toinen TMS:n tärkeä tutkimusalue on muistitutkimus. Hoitokäytössä TMS:ta on käytetty masennuksen, tinnituksen ja kivun hoidossa. Sekä tutkimus- ja hoitokäytössä TMS nähdään lupaavana menetelmänä. Tämä ilmenee myös kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista, joissa erilaisilla TMS:n muodoilla on saatu uutta tietoa ilmiöistä, joiden tutkiminen aiemmilla neurofysiologian kuvantamismenetelmillä ei ollut mahdollista. Hoitokäytössä on saatu pitkäaikaisia vaikutuksia tai ainakin voitu lieventää sairauteen tai vammaan liittyviä oireita hetkellisesti. Laajan viitemäärän vuoksi tässä kirjallisuuskatsauksessa ei oteta oleellisesti kantaa TMS:n turvallisuuteen. Lisäksi TMS:n käyttö yhdessä toisen kuvantamismenetelmän kanssa (navigoitu TMS, nTMS) ei ole kovinkaan laajasti tässä opinnäytetyössä kuvattu. Myöskin bioanalyytikon rooli TMS:n suorituksessa tarjoaa hyvän jatkotutkimusaiheen.Transcranial magnetic stimulation (TMS) is a tool of neurophysiology that is used to noninvasively research function, excitability and plasticity of the human brain. TMS is also extensively used for therapeutic purposes in cases of neurological and psychological disorders. TMS is seen as a promising new method in both research and treatment. TMS has made it possible to study various functions and phenomenon that were beyond the reach of earlier medical imaging applications TMS is based on the concept of electromagnetic induction. When stimulating coil is placed near the head, a magnetic field which is produced by the magnetic stimulator penetrates the scalp and skull. Magnetic field inducts an electrical field to the cerebral cortex. Cerebral cortex readily has a electrochemical composition which makes it a very sensitive to the the effects of electrical field, thus starting an action potential in the neurons which are at the range of the electrical field. Meaning of this bachelors thesis was to collect information in form of research articles about the TMS and investigate its properties and potential in various research and treatment purposes. These articles were then formed as a liteature review. The liteature review consisted of eighteen studies which were separated into the categories by the use of TMS. These categories were TMS in research and therapeutic purposes. Research purposes of TMS included its use in so called virtual lesion studies which utilize the interfering effect of induced electrical field created by the TMS. Another research modality of TMS is the study of human working memory. Therapeutic purposes were divided into treatment of depression, tinnitus and pain