Monimuotoinen sosiaalisuus : Sosiaalisuuden lajit nuorten aikuisten alkoholinkäytössä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee nuorten aikuisten alkoholinkäyttöön liittyvää sosiaalisuutta. Usein juomiseen liittyvää sosiaalisuutta on jäsennetty periaatteella, jossa ilmiötä selitetään jonkin yksittäisen nimittäjän (kuten esimerkiksi sukupuolen tai sosiaaliluokan) nojalla. Lisäksi näkemys sosiaalisuudesta on muodostunut yksipuoliseksi. Tässä tutkielmassa aihetta lähestytään toisesta näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on juomiseen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen moninaisuus ja vaihtelu. Koska juominen käsitetään nuorten keskuudessa yhteisösidonnaisena, jossa nuorten omilla vertaisryhmillä on merkittävä osa, sosiaalisuutta tutkitaan tarkastelemalla niitä tapoja, joilla yksilöt kiinnittyvät toisiinsa ja muodostavat yhteisön. Näin tutkielma keskittyy selvittämään, millaisiin erilaisiin yhdessäolon ja yhteenliittymisen muotoihin nuorten juominen liittyy. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat sosiaalisuutta käsittelevissä sosiologisissa teorioissa, jotka tuovat esiin erilaisia tapoja käsitteellistää yksilön ja ryhmän suhdetta. Sosiaalisuuden tarkastelu perustuu seitsemään 17-23-vuotiaiden ryhmähaastatteluun. Aineiston analyysi ammentaa monimerkityksisyyteen viitaten kehysanalyyttisestä perinteestä. Analyysin työkaluna sovelletaan A. J. Greimasin aktanttimallia. Analyysi osoittaa, että nuorten juomiseen liittyvästä yhdessäolosta on erotettavissa kolme erilaista lajia: pidäkkeetön sosiaalisuus, tahdikas sosiaalisuus ja yksilökeskeinen sosiaalisuus. Sosiaalisuuden lajit asettuvat eri kohtiin yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden jatkumolla, ja ne myös yhdistävät eri tavoilla yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden eri piirteitä. Luetellut kolme sosiaalisuuden lajityyppiä ymmärretään tutkielmassa erilaisina tapoina kehystää sosiaalisuutta, tai toisin ilmaistuna, kulttuurisina puhetapoina, joita nuoret käyttävät resursseina kun he jäsentävät juomistilanteita toiminnassa ja keskustelussa. Tutkielman perusteella nuorilla on siis käytössään useita erilaisia juomista ja sen sosiaalisuutta jäsentäviä puhetapoja. Lisäksi tarkastelun kohteena oleva aineisto viittaa vahvasti siihen, että puhetavat eivät ole eriteltävissä esimerkiksi sosiaalisen aseman mukaisesti. Kaikissa haastateltavissa ryhmissä nimittäin tunnistetaan ja käytetään sukupuoleen tai koulutustaustaan katsomatta pidäkkeettömän ja tahdikkaan sosiaalisuuden jäsennyksiä, olkoonkin että pidäkkeettömän sosiaalisuuden mukainen puhe on luontevaa erityisesti miehille. Kolmantena kiinnostavana, vaikkei yhtä vallitsevana puhetapana erottuu yksilökeskeinen sosiaalisuuden laji. Se lienee uusi, nykyajasta kumpuava sosiaalisuuden jäsennys. Parhaiten se hallitaan ryhmässä, jossa pääosa keskustelijoista on naisia

Are women´s and men´s drinking habits converging? : A Qualitative study on gender and drinking

One of the greatest changes in the Finnish drinking culture in recent years is that women are drinking more than before. Increasing alcohol consumption and binge drinking among women have often been interpreted as a convergence of feminine and masculine drinking and, specifically, as women becoming more masculine in their drinking. This study aims to examine and assess this view in more depth. The research question is whether the increasing drinking among women can be interpreted to mean that women are drawing closer to masculine drinking also in qualitative terms and that they are adopting characteristics of the masculine drinking culture. By examining the alcohol attitudes of women and men of different ages, the study aims to explore how the two genders and women especially construct and express their gender in drinking, and how this affects the assumption that feminine and masculine drinking styles are converging. The study approaches the theme by analysing how women and men of different ages and of different educational backgrounds discuss their attitudes towards alcohol, the values and norms they associate with drinking, as well as the feminine and masculine traits they assign to alcohol use. The theoretical framework of the study is that gender roles are socially, not biologically, constructed. Following the relational theory of gender, studies on gender representations of alcohol use and thereby discussions on the suggested convergence of feminine and masculine drinking take into account the significance of several factors, such as age, educational background and certain historical context, on the construction of gender (cf. Connell 2012). This study approaches alcohol use not as individual drinking but as collectively shared cultural models of drinking that include culture-specific values and norms guiding alcohol use and that also give a channel for expressing gender in a culturally understandable way (Tigerstedt & Törrönen 2005). The main data for the study consists of focus group interviews carried out in Finland (N = 16) and Sweden (N = 19) with women and men representing four different age groups (women and men born in 1943 - 1950, 1959 - 1966, 1975 - 1982, and 1983 - 1990) and two educational levels. The comparative evaluation of alcohol attitudes in different age groups aims to clarify how the gender convergence approach applies to women and men of different ages. The attention to age groups will also show whether women and men have collectively shared attitudes towards alcohol which could be interpreted as generational experiences of drinking. The study gives both an affirmative and a negative answer to the initial question of whether feminine and masculine drinking habits are converging and whether this development can be interpreted as women adopting more masculine drinking styles. The affirmative answer applies, with certain restrictions, to the youngest age groups of women. It is associated with young women adopting masculine drinking such as binge drinking. However, masculine influences are merging with feminine styles and contexts, resulting in a mix of feminine and masculine traits of drinking that diversifies also the masculine drinking traditions. The negative answer applies to the oldest age group of women. The traditionally feminine values and practices of older women with regard to drinking are in opposition to the assertion of increasing masculinity. These observations indicate that feminine drinking habits have multiple layers. They also reveal the level of challenge and complexity in the debate about the convergence of feminine and masculine drinking. The study shows that there are generational differences in women's drinking habits but not in men's. The oldest and the youngest groups of women in the study are living in different worlds of drinking and have different kinds of generational experiences concerning drinking. Compared to women, men have more uniform drinking attitudes across age groups. While there are no generational differences in masculine drinking habits, there are, nevertheless, differences stemming from educational background that are apparent among both the more educated and the less educated. As a whole, examining potential differences in drinking habits within and across gender groups introduces nuances to the debate about feminine and masculine drinking where gender categories are often perceived as opposite and one-dimensional. This study indicates a blending of feminine and masculine drinking habits. It also shows that there are variations of masculine and feminine gender representations of drinking and increasingly diversified means of expressing gender in drinking.Naisten juomisen lisääntyminen on juomiskulttuurimme lähihistorian suurimpia muutoksia. Usein naisten juomisen ja etenkin humalajuomisen lisääntymistä on tulkittu naisten ja miesten juomisen samankaltaistumisena. Tässä tutkimuksessa näkemystä lähdetään tarkastelemaan ja arvioimaan syvällisemmin. Tutkimuksessa kysytään, voiko naisten juomisen kasvua tulkita siten, että naiset olisivat myös laadullisessa mielessä lähentyneet miehiä ja omaksuneet piirteitä miehisestä juomiskäyttäytymisestä? Tutkimus perustuu Suomessa (N=16) ja Ruotsissa (N=19) vuosina 2007-2011 kerättyihin ryhmähaastatteluaineistoihin, jotka sisältävät nais- ja miesryhmät neljästä eri ikäluokasta (vuosina 1943 - 1950, 1959 - 1966, 1975 - 1982 ja 1983 - 1990 syntyneet) ja kahdelta koulutustasolta. Ikäryhmiä tarkastelemalla selviää, miltä eri-ikäiset naiset ja miehet näyttävät juomatapojen lähentymistä koskevan oletuksen kannalta. Lisäksi eri ikäryhmien vertailu kertoo, voiko eri-ikäisistä nais- ja miesryhmistä alkoholinkäytön kokemusten perusteella puhua sukupolvina. Tutkimuksessa alkoholinkäyttöä lähestytään yksilöllisen juomistoiminnan sijaan juomisen kulttuurisina malleina, joilla tarkoitetaan eri ikäisissä nais- ja miesryhmissä jaettuja ja kulttuurisesti hyväksyttyjä juomisen tapoja. Tarkastelemalla eri-ikäisten naisten ja miesten juomismaailmoja eli juomiseen ja humalaan liittyviä asenteita, arvoja ja normeja sekä alkoholinkäytön maskuliinisina ja feminiinisinä pidettyjä piirteitä tehdään päätelmiä naisten ja miesten juomatavoista ja arvioidaan kriittisesti kysymystä juomisen lähentymisestä sukupuolten välillä. Tutkimuksen perusteella kysymykseen juomisen samankaltaistumisesta ja naisten juomisen miehistymisestä voi vastata sekä myöntävästi että kieltävästi. Vastaus riippuu siitä, mitä ikäryhmää tarkastelee. Lähentymistä puoltavat nuorten naisten omaksumat maskuliinisina pidetyt vaikutteet kuten humaltuminen ja runsas juominen. Kieltävä vastaus koskee vanhimman ikäryhmän naisia, joiden hillitty ja kontrolloitu alkoholinkäyttö sekä traditionaaliset feminiiniset arvot ovat kaukana miehisestä juomisesta. Tutkimuksen mukaan naisten juomatavoissa erottuu sukupolvieroja. Tutkimuksen vanhin ja sitä nuoremmat naisryhmät elävät eri alkoholimaailmoissa. Miehillä suhde juomiseen muodostuu eri ikäryhmissä naisia yhtenäisemmäksi. Miesten juomatavoissa näkyy kuitenkin koulutustaustan mukaisia eroja. Näin tutkimus osoittaa, että naisten ja miesten juomatavoissa on monia kerroksia, jotka puhe naisten ja miesten juomisesta usein peittää alleen. Kokonaisuudessaan juomatapojen tarkastelu sukupuolten välillä ja sukupuoliryhmien sisällä tuo sävyjä keskusteluun naisten ja miesten juomisesta, jossa sukupuolikategoriat on usein käsitetty yksiulotteisina ja vastakkaisina. Analyysit kertovat feminiinisten ja maskuliinisten juomatapojen sekoittumisesta sekä naisten ja miesten alkoholisuhteen moninaisuudesta. Samoin tutkimus antaa viitteitä siitä, mitkä juomisen feminiinisiksi ja maskuliinisiksi mielletyt piirteet ovat eri-ikäisillä naisilla ja miehillä yhä elinvoimaisia ja mitkä ovat uudelleen neuvoteltavissa. Näin ne kertovat juomiskulttuurimme yhtenäisistä ja syvään juurtuneista piirteistä kuin myös muutoksessa olevista juomisen sukupuolittuneista elementeistä

Kun mies juo ja nainen kärsii. Naisten omaelämäkerralliset positiot ja toimintastrategiat suhteessa ongelmallisesti juovaan läheiseen

Miesten juominen on Suomessa ollut naisten juomista yleisempää ja runsaampaa. Siksi naiset ovat tavallisesti olleet läheisen alkoholinkäytöstä kärsiviä osapuolia. Läheisen juomisen aiheuttamia haittoja on usein tutkittu kyselyaineistoilla, jolloin kärsimystä kokevien oma näkökulma on jäänyt tutkimusten ulkopuolelle. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten naiset itse kuvaavat elämäänsä tilanteissa, joissa läheinen käyttää ongelmallisesti alkoholia. Kysymme, millaisia toimintastrategioita naiset omaelämäkertojensa päähenkilöinä kehittävät suhteessa juovaan perheenjäseneen ja millaisia positioita he tässä prosessissa ottavat. Aineistomme koostuu 1920–1950 -luvuilla syntyneiden naisten omaelämäkerroista (N 14). Aineistosta erottuu neljä erilaista positiota ja toimintastrategiaa suhteessa juovaan läheiseen: uhri, auttaja, rajoja asettava ja taistelija. Uhripositioon asettuvat naiset toistavat negatiivista identiteettiä ja alisteista asemaa, kun taas rajoja asettavan ja taistelijan identiteetit kuvaavat avoimempia, refleksiivisempiä ja naisten omaa toimijuutta korostavia positioita. Naisten omaksumilla identiteeteillä on merkitystä läheisen juomisesta kärsivien naisten auttamisessa. Hoitopalveluilla on avainasema haitallisten identiteettien ja toimintatapojen kääntämisessä myönteisemmiksi