Akateeminen yrittäjyys ja yliopistojen murros

Talouteen ja työelämään perustuvat tavoitteet ovat suomalaisissa yliopistoissa yhä määräävämpiä. Yrittäjyys ja yrittäjämäisyys on yliopistojen toimintaa ja akateemista työtä ohjaava uusi toimintatapa. Suorituskeskeisyys, välineellisyys ja yritysmaailman mallit ovat tehneet yliopistoista keskenään kilpailevia tuotantolaitoksia, jotka suoltavat markkinoille ”tuotteita” tutkintoina ja julkaisuina yltääkseen rankinglistojen huippujen joukkoon

Näin Britanniassa: Koulutus laajentaa mieliä, ei opettajien kukkaroita

Brittiyliopistojen opettajien ja tutkijoiden vastarinta purkautui keväällä lakkoina, jotka kohdistuivat pyrkimyksiin heikentää eläkkeitä. Samalla purkautui huoli vuosikymmeniä jatkuneesta, eriarvoisuutta ruokkineesta korkeakoulutuksen markkinoistumisesta

Tunnustus elinikäisen oppimisen moninaisissa käytännöissä

The confessing society : Foucault, confession and practices of lifelong learning / Andreas Fejes and Magnus Dahlstedt. London ; New York, N.Y. : Routledge, 2013

Yrittäjämäisiä ja työllistettäviä korkeakoulutettuja kasvattamassa: menestyjiä vai uupuneita suorittajia?

Tämä kirjoitus pohjautuu ”Korkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoille” -hankkeessa (2018–2022) tehtyyn tutkimukseen. Yrittäjämäisyyttä ja työllistettävyyttä tarkastellaan kriittisestä näkökulmasta: miten opiskelijat ja erityisesti kaupalliselta alalta valmistuneet asemoituvat ja pyrkivät vastaamaan työllistettävyyteen ja siihen liittyviin ihanteisiin ja vaateisiin? Entä millaisia seurauksia yksilölle itselleen on jatkuvasta itsensä muokkaamisesta työllistettävyyden ihannemittoihin? Tutkimus tuo esiin, että kaupalliselta alalta valmistuneet maisterit ovat omaksuneet yrittäjämäisyyden ja työllistettävyyden yksilökeskeiset ihanteet varsin kritiikittömästi. He esittävät itsensä ihanteiden mukaisina, koska omaa arvoa ja asiantuntijuutta ”täytyy” osoittaa ja todistella sekä itselle että muille. Nuorta ikää ja siitä johtuvaa työkokemuksen puutetta sekä naissukupuolta pyritään paikkaamaan korostamalla sosiaalisuutta, innokkuutta ja kunnianhimoista huippusuorittamista. Syrjintään ja vähättelyyn vastataan huippusuorittamisella ja eteen tulevat esteet ylitetään omin voimin. Oman osaamisen ja kyvykkyyden osoittaminen itselle ja muille vahvistaa omaa pätevyyttä työntekijänä. Metelin nostaminen bisnesorganisaatioiden epätasa-arvoisista rakenteista ei palvelisi tätä päämäärää. Itsensä esittäminen työllistettävänä on kuitenkin jo itsessään kuluttavaa. Epätasa-arvoisiin rakenteisiin liittyviä näkökulmia olisi tärkeää integroida korkeakoulutukseen ja erityisesti yrittäjyyskasvatukseen ja tarkastella työpahoinvointia rakenteellisena eikä pelkästään yksilöpsykologisena ongelmana

Aged and gendered master narratives on entrepreneurship in Finnish higher education

Purpose – The purpose of this paper is to examine the construction of master narratives related to age, gender and entrepreneurship in the context of entrepreneurship education (EE) in Finnish higher education (HE). This is important as master narratives create and limit our understanding of entrepreneurship. Design/methodology/approach – The data comprises 30 student interviews generated in one multidisciplinary Finnish university. The data were analyzed using narrative positioning analysis to examine what kinds of master narratives are (re)constructed in relation to age and entrepreneurship by Finnish university students and how gender intertwines with age in the construction of entrepreneurship.Findings – Three aged and gendered master narratives were identified: (1) youthful, masculine, startup/ growth entrepreneurship; (2) middle-aged feminine, expert entrepreneurship and (3) modest, feminine, senior entrepreneurship. The paper makes visible aged and gendered master narratives and cultural norms related to entrepreneurship in the context of EE and HE. Authors argue that the youthful, masculine startup/growth entrepreneurship is the hegemonic master narrative in the context of EE in Finnish HE. Femininity is mostly excluded from this master narrative.Originality/value – The paper contributes to critical literature on entrepreneurship as an aged as well as gendered phenomenon in the context of EE and HE. So far research on entrepreneurship as an aged and gendered phenomenon in EE and in the context of HE has been virtually non-existent. Moreover, the theoretical and methodological focus on master narratives in entrepreneurship and EE literature is novel. The master narratives identified in the study show that HE students are not addressed equally in relation to entrepreneurship, but aged and gendered hierarchies are sustained.</p

Narratiivinen positiointianalyysi ja nuorten aikuisten toimijuus työpajaympäristössä

Artikkelissa tarkastellaan positiointiteorian pohjalta kehiteltyä narratiivista positiointianalyysia pienten kertomusten analyysissa. Käytämme esimerkkinä nuorten aikuisten työpajakontekstissa tuottamia pieniä kertomuksia koulutusvalinnoista ja koulutus- ja työpajakokemuksista. Pohdimme, millaisia mahdollisuuksia narratiivinen positiointianalyysi tarjoaa erityisesti marginaaliin asetettujen nuorten aikuisten toimijuuden ja identiteetin tutkimukseen, ja kuinka sen avulla voidaan analysoida identiteetin ja toimijuuden rakentumista suhteessa kulttuurisiin mallitarinoihin

Viisikymppisten naisten neuvottelua korkeakoulutuksesta, ikääntymisestä ja työllistettävyydestä

Tarkastelemme artikkelissa korkeakoulutuksen merkitystä suhteessa ikääntymiseen ja vallitsevaan työllistettävyysdiskurssiin. Artikkeli pohjautuu kahden viisikymppisenä korkeakoulututkinnon suorittaneen naisen koulutus- ja työelämäpolkuja tarkastelevaan tutkimukseen. Tuore tutkinto legitimoi työkokemuksen kautta hankittua osaamista ja varmisti muodollisen pätevyyden – iästä huolimatta. Toisaalta formaali koulutus asettui jännitteiseen suhteeseen kokemuksen kautta syntyneen osaamisen kanssa. Naisten kerronnassa sekä korkeakoulutuksen että työkokemuksen merkitykset rakentuivat työllistettävyyden vaatimuksista käsin. He käyttivät molempia resursseina neuvotellessaan ikääntymisestä ja omasta positiostaan muuttuvilla työmarkkinoilla