Utnyttja social- och hälsovårdsinformationen – strategi fram till 2020. Halvtidsutvärdering : Slutrapport 14.11.2018

Utnyttja social- och hälsovårdsinformationen – strategi fram till 2020 är den mest centrala strategin när det gäller att styra utvecklingen av informationshanteringen och de elektroniska tjänsterna inom social- och hälsovården. Den främjar utnyttjandet av social- och hälsovårdsinformationen, vilket stöder servicesystemet, personalen och även den enskilda medborgaren. I halvtidsutvärderingen av strategin utvärderades både genomförandet av strategin och dess ändamålsenlighet. I utvärderingen av genomförandet utreddes vad som har gjorts och hur väl man har lyckats verkställa strategin. Utvärderingen av ändamålsenligheten fokuserade på vilka frågor som fortfarande är relevanta och vad som stöder utvecklingen av strategin. Utvärderingen visar att strategins innehåll och målsättningar är aktuella och att de största problemen hänför sig till verkställandet av strategin. Det saknas en gemensam färdplan och ett utvecklingskontinuum för verkställandet. Med anledning av strategins verkställande natur är det viktigt att definiera mekanismer för hur riktningen för verkställandet kan uppdateras regelbundet. Strategin är fristående från verkställandet. Trots att verkställandet har varit förknippat med vissa utmaningar har utvecklingen förlöpt rätt positivt. Strategin har i sig befäst informationshanteringens betydelse på bred front bland aktörerna inom social- och hälsovården. De mest centrala rekommendationerna går ut på att omorganisera verkställandet av strategin, definiera de olika aktörernas ansvar, bättre koppla verkställandet till reformen av servicesystemet och ge akt på utvecklingen i samhället

Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi : Loppuraportti 14.11.2018

Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 –strategia on keskeisin sote-tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämistä ohjaava strategia. Se edistää sote-tiedon hyötykäyttöä, joka tukee palvelujärjestelmää, ammattilaista ja yksittäistä kansalaistakin. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian väliarviointi sisälsi sekä strategian toteutumiseen liittyvän osuuden, että tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin. Toteutumisen arviointi tutki mitä on tehty ja miten toimeenpanossa on onnistuttu. Tarkoituksenmukaisuuden arviointi vastasi siihen, mitkä asiat ovat edelleen relevantteja ja mikä tukee strategian kehittämistä. Arvioinnin tulokset ovat, että strategian sisältö ja tavoitteet ovat ajankohtaisia ja suurimmat ongelmat liittyvät toimeenpanoon. Toimeenpanon osalta puuttuu yhteinen tiekartta ja kehittämisen jatkumo. Strategian toimeenpanevan luonteen johdosta, olisi tärkeää määritellä mekanismit, miten toimeenpanon suuntaa voidaan päivittää säännöllisesti. Strategia on irrallaan toimeenpanosta. Huolimatta toimeenpanoon liittyvistä haasteista kehitys on ollut varsin hyvää. Strategia itsessään on vahvistanut tiedonhallinnan merkitystä laajalti sote-toimijoiden parissa. Keskeisimmät suositukset ovat toimeenpanon uudelleenorganisointi, eri toimijoiden vastuiden määrittely, toimeenpanon kytkeminen tiukemmin palvelujärjestelmän uudistamiseen sekä ympäröivän yhteiskunnan kehityksen huomiointi

Digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin verkoston ja verkostotoimijan perustaminen

Suomi on edelläkävijä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä ja niiden kehittämisessä. Pioneeriasema on kuitenkin hupenemassa muiden maiden edistyessä nopeasti. Suomessa osaamista ja ratkaisuja ei ole saatu skaalattua kotimaassa tai vietyä kansainvälisille markkinoille. Samalla toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Suomi tarvitsee vahvemmat ohjaus- ja yhteistyörakenteet ratkaisujen ottamiseksi käyttöön laajasti kotimaassa ja erityisesti niiden vientiin. Suomessa tarvitaan myös ajattelu- ja toimintatavan muutosta, jossa innovatiivisten ratkaisujen kansainvälistäminen on mukana alusta asti. Onnistuminen vaatii myös pitkäjänteisen rahoituksen. Tilannekartoituksen pohjalta selvityksessä ehdotetaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustetun ja tunnistettavan verkostotoimijan ja avoimen kansallisen verkoston perustamista. Ne tukisivat ratkaisujen muokkaamista kansallisille ja kansainvälisille markkinoille ja loisivat yhteyksiä Suomessa ja kansainvälisesti. Selvityksessä ehdotetun verkoston avulla Suomi tavoittelee kotimaisten ekosysteemien yhteistyön lisäämistä, EU- ja kansainvälisen yhteistoiminnan voimistumista, alan viennin ja työpaikkojen kasvua. Yhtenä tavoitteena on merkittävän digitaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvän kansainvälisen osaamiskeskuksen saaminen Suomeen

Development of Personal Wellness Information Model for Pervasive Healthcare

Pervasive healthcare and citizen-centered care paradigm are moving the healthcare outside the hospital environment. Healthcare delivery is becoming more personalized and decentralized, focusing on prevention and proactive services with a complete view of health and wellbeing. The concept of wellness has been used to describe this holistic view of health, which focuses on physical, social, and mental well-being. Pervasive computing makes it possible to collect information and offer services anytime and anywhere. To support pervasive healthcare with wellness approaches, semantic interoperability is needed between all actors and information sources in the ecosystem. This study focuses on the domain of personal wellness and analyzes related concepts, relationships, and environments. As a result of this study, we have created an information model that focuses on the citizens' perspectives and conceptualizations of personal wellness. The model has been created based on empirical research conducted with focus groups

Ekosysteemi ja menetelmällinen ohjeisto terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelun hankintaan

TSR-hanke 114160 loppuraportt

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) : Toimeenpanon valmistelun kokonaiskuva

Sote-tietojen ensisijaisella käytöllä viitataan käyttötarkoitukseen, jota varten tiedot on alun perin tallennettu asiakasrekisteriin. Toissijaisella käytöllä tarkoitetaan näiden tietojen käyttöä muihin käyttötarkoituksiin. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019), jatkossa toisiolaki, on tullut voimaan toukokuun 2019 alussa. Toisiolaki luo yhdenmukaiset edellytykset käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvä asiakastietoja sekä muita liittyviä henkilötietoja tietoturvallisesti. Tietolupien käsittelyä halutaan sujuvoittaa sekä suojata paremmin asiakkaiden yksityisyyttä. Asiakastietoja voidaan jatkossa käyttää mahdollisimman joustavasti ja turvallisesti laissa sallituissa käyttötarkoituksissa, kuten tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaa ja johtamiseen. Tietolupahakemukset ja tietojen tuottaminen eri lähteistä selkeytyy ja nopeutuu. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2018 alussa va. ohjausryhmän toisiolain mukaisen Tietolupaviranomaisen toiminnan käynnistämisen ja sen palvelujen kehittämisen tueksi. Tämän va. ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin joukko työryhmiä, jotka ovat rakentaneet valmiuksia toisiolain toimeenpanoa varten. Tämä dokumentti kokoaa yhteen vuoden 2018 aikana tehdystä työstä, jossa valmisteltiin sosiaali- ja terveystietojen toisiolain toimeenpanoa