Style Matters: Explaining the Gender Gap in the Price of Paintings

The purpose of this study is to describe and explain gender differences in the price of paintings by contemporary American artists. In our data, the average price of a painting by a female artist is about 25 percent lower than the price of a painting by a male artist. This finding suggests that the monetary appraisal of artistic work is firmly embedded in the system of gender stratification characterizing the labor mar- ket at large. Drawing on two supply-side theories – the human capital perspective and the pre-market socialization hypothesis – we estimate a series of multivariate models in an attempt to identify sources of the observed gender difference. The artistic style proved to be the only variable that explained a non-trivial amount of the price difference between men and women. As most of the disparity remains unexplained, our findings do not rule out the assumption that the price of contemporary art is biased by the gender of the artist.The purpose of this study is to describe and explain gender differences in the price of paintings by contemporary American artists. In our data, the average price of a painting by a female artist is about 25 percent lower than the price of a painting by a male artist. This finding suggests that the monetary appraisal of artistic work is firmly embedded in the system of gender stratification characterizing the labor mar- ket at large. Drawing on two supply-side theories – the human capital perspective and the pre-market socialization hypothesis – we estimate a series of multivariate models in an attempt to identify sources of the observed gender difference. The artistic style proved to be the only variable that explained a non-trivial amount of the price difference between men and women. As most of the disparity remains unexplained, our findings do not rule out the assumption that the price of contemporary art is biased by the gender of the artist

FReD: The floral reflectance spectra database

Floral reflectance measurements are of great value to researchers who need consider the real colour of flowers, for example in the context of how the flowers appear to their pollinators. We have thus developed the Floral Reflectance Database (FReD) to assist these researchers, gathering together floral reflectance data in a publicly available, searchable online database. The first version of the database is now available online at "http://www.reflectance.co.uk":http://www.reflectance.co.uk. We anticipate that this resource will be of interest to researchers working on flower colour and animal vision

Multi-frequency VLBA study of the blazar S5 0716+714 during the active state in 2004: I. Inner jet kinematics

We observed the blazar \object{0716+714} with the VLBA during its active state in 2003-2004. In this paper we discuss multi-frequency analysis of the inner jet (first 1 mas) kinematics. The unprecedentedly dense time sampling allows us to trace jet components without misidentification and to calculate the component speeds with good accuracy. In the smooth superluminal jet we were able to identify and track three components over time moving outwards with relatively high apparent superluminal speeds (8.5-19.4 $c$), which contradicts the hypothesis of a stationary oscillating jet in this source. Component ejections occur at a relatively high rate (once in two months), and they are accompanied by mm-continuum outbursts. Superluminal jet components move along wiggling trajectories, which is an indication of actual helical motion. Fast proper motion and rapid decay of the components suggest that this source should be observed with the VLBI at a rate of at least once in one or two months in order to trace superluminal jet components without confusion.Comment: 4 pages, 3 figures, Astronomy & Astrophysics Letter, language corrections adde

Geriatrisen potilaan hoidon tarpeet omaisen näkökulmasta : vanhuksen hoitoon liittyvien palvelujen toimivuus kotona ja sairaalassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida omaishoidettavan vanhuksen tarpeita. Tutkimuksen kohteena olivat yli 75-vuotiaat geriatriset potilaat. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahdeksaa geriatrisen potilaan omaista. Potilaat valittiin keväällä ja syksyllä 2009 Marian ja Haartmanin sairaaloiden osastoilla hoidossa olleiden potilaiden joukosta siten, että kaikilla heillä oli omaishoidon lisäksi kaupungin kotihoidon palveluja. Tarkastelun kohteena tutkimuksessa olivat vanhuksen palvelut, kotihoito, sosiaalipalvelut ja sairaalahoito sekä niiden toimivuus vanhuksen tarpeisiin nähden. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimustuloksista keskeisin vanhuksen tarpeiden osalta oli turvallisuuden tarve. Tarpeen toteutumattomuuteen liittyi yksinäisyys, jätetyksi tulemisen pelko ja pelko yleensä sekä masennus. Geriatrisen potilaan kaikki turvattomuutta luovat tekijät olivat yhteydessä sairastamiseen ja sairauksien mukanaan tuomiin aistitoimintojen vajeisiin ja liikkumisen rajoitteisiin. Kotona vanhuksen turvallisuus riippui omaishoitajan ja kotihoidon antamasta avusta. Pelko jätetyksi tulemisesta yhdistyi vanhuksen avuttomuuden kokemukseen, tietoon pärjäämättömyydestä. Yksinäisyyteen vaikuttivat kotiin sidottuna oleminen ja toisten avusta riippuvuus. Vanhuksen kotiin saamien palvelujen osalta turvallisuuden toteutumista haittasivat kotihoidon kiire, työntekijöiden vaihtuminen, palvelujen kohdentumattomuus sekä joustamattomuus palveluajoissa. Sosiaalipalveluissa oli havaittavissa etäisyys omaishoitajaan ja vanhukseen. Vanhuksen kotona hoitamisen tueksi odotettiin enemmän sosiaalityöntekijän osallistumista. Sairaalahoitojakso oli geriatriselle potilaalle pelkoa ja turvattomuutta aiheuttava tekijä. Kyseiset kokemukset liittyivät sairaalahenkilökunnan kiireeseen, potilaan kohtaamattomuuteen ja avuttomuuden kokemiseen. Sairaalahoidon itsessään nähtiin toteutuvan lääketieteellisen hoidon osalta hyvin. Vanhuksen masennukseen vaikuttivat osaltaan sairauksien tuomat haitat. Tutkimustulokset osoittavat yhteiskunnan palvelujärjestelmien puutteet geriatrisen potilaan tarpeisiin vastaamisessa. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen suunnitelmat vanhan ihmisen hoitamiseen vaatisivat eettistä pohdintaa eri palveluyksiköiden sisällä ja välillä potilaan turvallisuus-kokemuksen parantamiseksi