Attitudes towards gambling, gambling participation, and gambling-related harm : cross-sectional Finnish population studies in 2011 and 2015

Background: Information about public gambling attitudes and gambling participation is crucial for the effective prevention of gambling-related harm. This study investigates female and male attitudes towards gambling, gambling participation, and gambling-related harm in the Finnish population aged 15-74. Methods: Cross-sectional random sample data were collected in 2011 (n = 4484) and 2015 (n = 4515). The data were weighted based on gender, age and region of residence. Attitudes were measured using the Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8). Gambling-related harms were studied using the Problem Gambling Severity Index and the South Oaks Gambling Screen. Results: Attitudes towards gambling became more positive from 2011 to 2015. Female attitudes were generally negative, but nonetheless moved in a positive direction except in age groups under 25. Occasional gambling increased among women aged 18-24. Women aged 18-24 and 45-54 experienced more harms in 2015 than in 2011. Both land and online gambling increased among women aged 65-74. Male attitudes towards gambling were generally positive, and became more positive from 2011 to 2015 in all age groups except 15-17. Weekly gambling decreased among males aged 15-17. Gambling overall increased among males aged 18-24. Gambling several times a week decreased among men aged 35-44 and 45-54, and gambling 1-3 times a month increased in the latter age group. Online gambling increased only among men aged 55-64. Conclusions: Attitudes towards gambling became more positive in all except the youngest age groups. Under-age male gambling continued to decrease. We need to make decision-makers better aware of the continuing growth of online gambling among older people and women's increasing experiences of gambling-related harm. This is vital to ensure more effective prevention.Peer reviewe

The extent and type of gambling harms for concerned significant others : A cross-sectional population study in Finland

Aims: This study investigates the proportion of concerned significant others (CSOs) of problem gamblers at population level and describes the extent and type of gambling harms for CSOs. Methods: Cross-sectional random sample data (n = 4515) were collected in 2015. The data were weighted based on age, gender and residence. CSOs were identified using a question including seven options. Gambling harms were inquired using structured questions. Descriptive statistics and Chi-Squared and Fischer's exact tests were used. Results: Overall, the proportion of CSOs was 19.3%. Males had close friends with gambling problems more often than females, while females had family members with gambling problems more often than males. Of the CSOs, 59.5% had experienced one or more harms. Females experienced more harms than males. Typical harms were worry about health or well-being of close ones, emotional distress and problems in interpersonal relationships. CSOs with a problem gambler in the family, particularly a partner, child/children or mother, experienced harms more often than CSOs with a problem gambler as a close friend. Conclusions: Female gender was associated with a larger extent of harms. The extent of harms was greatest if the problem gambler was a family member; however, a substantial amount of harms were experienced when the problem gambler was a close friend. CSOs and their position in evaluating gambling harms in general should be acknowledged. Persons beyond the nuclear family and the harms they encounter should be better acknowledged in prevention and harm minimisation. Early identification and a clear referral path to tailored support in occupational, social and healthcare settings may be considered.Peer reviewe

How gambling motives are associated with socio-demographics and gambling behavior - A Finnish population study

Background and aims: The aims were to examine how socio-demographics and gambling behavior relate to both primary and additional gambling motives, and whether the gambling motives change during a one-year-period. Methods: The Finnish Gambling Harms Survey data was used. Gambling motives were measured with a categorical question. Gambling severity was measured using the Problem and Pathological Gambling Measure (PPGM). Using the first-wave data including only past-year gamblers (n = 5,684), five logistic regression models were utilized to explore the associations of gambling motives with socio-demographics and gambling behavior. The stability of gambling motives was assessed with McNemar's test using longitudinal data (n = 2,078). Results: Gambling for positive feeling was associated with younger age, high income, high gambling involvement and at-risk gambling. Monetary motive was associated with female gender, high gambling involvement, online or mixed-mode and at-risk gambling. Supporting worthy causes was associated with older age, monthly and weekly gambling, and land-based gambling. Socializing was associated with younger age and gambling occasionally on land-based venues with multiple game types. Finally, the motive to escape was intensified among 25-34-year-olds, homemakers, and those with high gambling involvement and at-risk or problem gambling. Gambling motives remained relatively stable for one year. Discussion and conclusions: Gender and age profiles varied in different motives. Positive feeling, socializing and escape motive was heightened among younger respondents while supporting worthy causes was heightened among the oldest. Women gambled for money more often than men. Escape motive was associated with problem gambling. Longer follow-up is needed to confirm the longitudinal results.Peer reviewe

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2018

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2018 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 158 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2018. Kaupallisten kalastajien saalisosuus (39 %) oli noussut jo kotitarvekalastajien osuutta suuremmaksi. Siika on 95 tonnin saaliillaan noussut selvästi tärkeimmäksi saalislajiksi muodostaen 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli enää 18 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 2,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 0,8 tonnia. Haukisaalis (13,3 tonnia) ohitti jo muikkusaaliin (11,3 tonnia) jo toisena peräkkäisenä vuotena 2018. Verkkokalastuksella saatiin 82 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli peräti 90 % ja taimensaaliista 63 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla pääsääntöisesti melko hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ravintoa. Muikkuvuosiluokka 2018 oli myös kohtalaisen hyvä. Taimennäytteistä yli puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti edelleen vuonna 2018. Harmaanieriä- ja järvilohinäytteissä on ollut huomattavasti vähemmän loisia kuin rauduissa ja taimenissa. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) toukkien esiintymistä siikanäytteissä (nahattomista fileistä) on selvitetty vasta vuosina 2017-2018. Näiden vuosien yhteenvetona noin kaksi kolmasosaa siioista oli loisettomia. Loisituista siioista valtaosalla loisittuminen oli lievää ja runsaasti loisituiksi tulkittiin vain 5-8 % tarkastetuista siioista. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on ollut keskimäärin 32 % (vaihteluväli 15-38 %), mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikä-ryhmissä vuonna 2015. Taimenen, nieriän ja harmaanieriän kasvu on taanutunut vuodesta 2016 lähtien. Pohjaeläin- ja siikojen ravinnonkäyttötutkimuksessa todettiin mm. että eläinplankton, erityisesti vesi-kirput, on selvästi tärkeintä ravintoa pienille pohjasiioille. Siikojen mahoja analysoitaessa löytyi myös yksi erittäin uhanalainen äyriäinen, paljakkakilpiäinen (Lepidurus arcticus).201

At-risk and problem gambling among Finnish youth : The examination of risky alcohol consumption, tobacco smoking, mental health and loneliness as gender-specific correlates

AIMS - The aims were to compare past-year at-risk and problem gambling (ARPG) and other at-risk behaviours (computer gaming, risky alcohol consumption, tobacco smoking) by age and gender, and to explore how ARPG is associated with risky alcohol consumption, tobacco smoking, poor mental health and loneliness in males and females. DESIGN - Data from respondents aged 15-28 (n = 822) were derived from a cross-sectional random sample of population-based data (n = 4484). The data were collected in 2011-2012 by telephone interviews. The Problem Gambling Severity Index (PGSI, score >= 2) was used to evaluate ARPG. Prevalence rates for risk behaviours were compared for within gender-specific age groups. Regression models were gender-specific. RESULTS - The proportion of at-risk and problem gamblers was higher among males than females in all age groups except among 18-21-year-olds, while frequent computer gaming was higher among males in all age groups. The odds ratio (95% CI) of being a male ARPGer was 2.57 (1.40-4.74) for risky alcohol consumption; 1.95 (1.07-3.56) for tobacco smoking; 2.63 (0.96-7.26) for poor mental health; and 4.41 (1.20-16.23) for feeling lonely. Likewise, the odds ratio (95% CI) of being a female ARPGer was 1.19 (0.45-3.12) for risky alcohol consumption; 4.01 (1.43-11.24) for tobacco smoking; 0.99 (0.18-5.39) for poor mental health; and 6.46 (1.42-29.34) for feeling lonely. All 95% CIs of ARPG correlates overlapped among males and females. CONCLUSIONS - Overall, past-year at-risk and problem gambling and computer gaming seem to be more common among males than females; however, for risky alcohol consumption similar gender differences were evident only for the older half of the sample. No clear gender differences were seen in correlates associated with ARPG.Peer reviewe

The relationship between gambling expenditure, socio-demographics, health-related correlates and gambling behavioura cross-sectional population-based survey in Finland

AimsTo investigate gambling expenditure and its relationship with socio-demographics, health-related correlates and past-year gambling behaviour. DesignCross-sectional population survey. SettingPopulation-based survey in Finland. ParticipantsFinnish people aged 15-74years drawn randomly from the Population Information System. The participants in this study were past-year gamblers with gambling expenditure data available (n = 3251, 1418 women and 1833 men). MeasurementsExpenditure shares, means of weekly gambling expenditure (WGE, Euro) and monthly gambling expenditure as a percentage of net income (MGE/NI, %) were calculated. The correlates used were perceived health, smoking, mental health [Mental Health Inventory (MHI)-5], alcohol use [Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT)-C], game types, gambling frequency, gambling mode and gambling severity [South Oaks Gambling Screen (SOGS)]. FindingsGender (men versus women) was found to be associated significantly with gambling expenditure, with exp = 1.40, 95% confidence interval (CI) = 1.29, 1.52 and P ConclusionsIn Finland, male gender is associated significantly with both weekly gambling expenditure and monthly gambling expenditure related to net income. People in Finland with lower incomes contribute proportionally more of their income to gambling compared with middle- and high-income groups.Peer reviewe

Gambling participation, gambling habits, gambling-related harm, and opinions on gambling advertising in Finland in 2016

Background: This report is an overview of results from the 2016 Finnish Gambling Harms Survey covering the population and clinical perspectives. It summarises the main findings on gambling participation, gambling habits, gambling-related harm, and opinions on gambling advertising. Methods: The population sample (n = 7186) was collected from three regions and the clinical sample (n = 119) in a gambling help clinic. Results: Frequency of gambling in the population sample was characteristically once a week, while in the clinical sample it was daily. Men gambled more often than women only in the population sample. The most common gambling environments were kiosks, grocery stores or supermarkets, and home. The most typical gambling-related harms were financial or emotional/psychological harms; the amount of experienced harm was considerable among the clinical sample. The clinical sample also perceived gambling advertising as obtrusive and as a driving force for gambling. Conclusions: The results of the clinical sample imply that when gambling gets out of hand, the distinctions between gamblers' habits diminish and become more streamlined, focusing on gambling per se - doing it often, and in greater varieties (different game types). There is a heightened need to monitor gambling and gambling-related harm at the population level, especially amongst heavy consumers, in order to understand what type of external factors pertaining to policy and governance may contribute to the shift from recreational to problem gambling.Peer reviewe

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2017

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2017 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia (1,5 kg/ha) vuonna 2017. Kotitarvekalastajien saalis oli 43 % ja kaupallisten kalastajien osuus 36 % kokonaissaaliista. Siikasaalis kasvoi 95 tonniiin, joka on lähes 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen saalis oli 20 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 3,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 1,6 tonnia. Muikkusaalis, noin 12 tonnia, oli samalla tasolla jo neljättä vuotta peräkkäin. Verkkokalastuksella saatiin 78 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 86 % ja taimensaaliista 62 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ra-vintoa. Muikkuvuosiluokka 2017 oli kohtalainen. Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti vuonna 2017. Harmaanieriä- ja järvilohinäytteissä oli huomattavasti vähemmän loisia kuin rauduissa ja taimenissa. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä siikanäytteissä alettiin tutkia vuonna 2017. Haukimatoa vaikutti olevan eniten tiheäsiivilähampaisissa riikasiioissa ja enenevässä määrin järven pohjoisimmissa osissa. Noin 300 siian tarkastus nahattomista siikafileistä osoitti, että myös pohjasiioissa haukimatoa esiintyy, ja sitä on myös järven keski- ja eteläosissakin. Kaikkiaan tarkastetuista siikafileistä kuitenkin vain 5 % oli reilusti loisittuja vuonna 2017. Vuosiluokan 2009 jälkeen istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on laskenut alle 20 %:n tasolle vuosiluokissa 2014 ja 2015, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikäryhmissä vuosina 2015-2017. Taimenen kasvu pysyi lähes edellisvuosien tasolla, heikentyen silti hieman vanhemmissa ikäryhmissä. Nieriän kasvu taas on heikentynyt vuosina 2016-2017.201

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2016

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2016 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 159 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2016. Kotitarvekalastajien saalis oli 50 % ja kaupallisten kalastajien osuus 30 % kokonaissaaliista. Siikasaalis (noin 86 tonnia) kasvoi edellisvuodesta lähes 10 tonnilla. Siika on ylivoimaisesti tärkein saalislaji muodostaen yli puolet kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli noin 27 tonnia, josta taimensaalis oli 20 tonnia, nieriäsaalis 4 tonnia ja harmaanieriäsaalis 2 tonnia. Muikkusaalis oli noin 13 tonnia. Muikun saalis jäi edelleen puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta. Verkkokalastuksella saatiin 74 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 82 % ja taimensaaliista 59 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ravintoa. Muikkuvuosiluokka 2016 jäi kuitenkin heikoksi talvinuottaseurannan perusteella. Vuosiluokasta 2017 saadaan suuntaa-antava arvio ensimmäisistä talvinuottanäytteistä vuodenvaihteessa 2017–2018. Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti edelleen vuonna 2016. Taimenten ja nieriöiden eli rautujen loisongelma jatkui vähintään samantasoisena vuonna 2017. Harmaanieriät olivat huomattavasti vähemmän loisittuja kuin raudut ja taimenet. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä osasta siikanäytteitä alettiin seurata systemaattisesti vuonna 2017. Haukimato-ongelma näytti keskittyvän eniten tiheäsiivilähampaisiin riikasiikoihin ja enenevässä määrin järven pohjoisimpia osia kohti. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa laski aikaisemmalta 30–40 %:n tasolta 10–15 % tasolle vuosiluokissa 2012–2014, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvun hidastuminen on pysähtynyt. Taimenen ja harmaanieriän kasvussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta nieriällä kasvu hidastui vuonna 2016.201