Servicenivå för Mellersta Nylands kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Keski-Uuttamaata koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.Utredningen "Servicenivå för Mellersta Nylands kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Mellersta Nyland är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats

Strukturoidun logittimallin ominaisuudet

Liikenteen kysynnän mallintamiseen tarvitaan pitkälle kehittyneitä menetelmiä. Paljon käytetty ja yleisen hyväksynnän saanut mallinnusperiaate on soveltaa hyödyn maksimoinnin teoriaa. Tämän teorian mukaan yksilö valitsee sen vaihtoehdon, joka on hänen kannaltaan paras eli jolla on suurin hyöty yksittäisessä valintatilanteessa. Diskreetit valintamallit perustuvat hyödyn maksimoinnin teoriaan. Tunnetuin ja eniten sovellettu diskreetti valintamalli on multinominen logittimalli. Sillä on kuitenkin eräitä korreloiviin vaihtoehtoihin liittyviä teoreettisiä heikkouksia. Nämä ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä strukturoitua logittimallia, joka on multinomisen logittimallin yleistys. Strukturoitua logittimallia sovellettaessa korreloivat vaihtoehdot siirretään eri tasolle omaan "haaraansa", joka on kytketty muihin tasoihin ja vaihtoehtoihin erityisellä yhdistävällä muuttujalla. Strukturoitu logittimalli ja sen eri tasoja yhdistävä muuttuja voidaan määritellä vähintäänkin kahdella erilaisella tavalla, jotka ovat UMNL (Utility Maximising Nested Logit) ja NNNL (Non-Normalised Nested Logit) mallit. Näiden mallien eroavaisuus liittyy eri tasoja yhdistävän muuttujan määrittelyyn. Tällä erolla saattaa olla suuria vaikutuksia mallin käytännön ominaisuuksiin. Tärkein seuraamus on, että NNNL malli ei ole täysin hyödyn maksimoinnin teorian mukainen. Tämä NNNL mallin ominaisuus on tiedostettu vasta viime aikoina. Strukturoitujen logittimallien estimointiin suunnitellut tietokoneohjelmat perustuvat useimmiten NNNL tyyppiseen mallimäärittelyyn. Tällaista estimointiohjelmaa voidaan kuitenkin käyttää tuottamaan tuloksia, jotka ovat muunnettavissa UMNL mallin mukaisiksi. Mallirakenteeseen joudutaan lisäämään keinotekoisia haaroja, jotta muunnos NNNL mallista UMNL malliin onnistuisi johdonmukaisesti. Työn käytännön esimerkit on tehty pääkaupunkiseudun vuosien 1988 ja 1995 henkilöhaastatteluaineistojen pohjalta. Estimoinnin tarkoituksena on löytää selittäviä muuttujia, hyviä mallistruktuureja, eri vaihtoehtojen hyötyfunktiot ja lopulta parametrien numeeriset arvot. Esimerkit on estimoitu NNNL periaatteella toimivalla estimointiohjelmalla ja tulokset on muunnettu UMNL rakenteiksi. Vertailun vuoksi yksi esimerkki estimoitiin käyttämällä kummankin strukturoidun logittimallin määritelmiä. Tulokset osoittavat, että eri mallirakenteiden ennusteominaisuudet eivät poikenneet oleellisesti toisistaan ainakaan tämän yksittäisen esimerkin kohdalla. Tämä ei kuitenkaan vähennä UMNL mallin käyttämisen teoreettisia ja käytännöllisiä etuja. Tämän työn esimerkkien ensisijaisena tarkoituksena on esitellä johdonmukaisia strukturoitujen logittimallien rakenteita, ei niinkään tehdä malleja ennustetarkoituksiin. Tulokset pelkille kulkutapamalleille ovat järkeviä. Mutkikas kulkutavan valinnan ja autonomistusmallin yhdistävä rakenne estimoitiin useampitasoisen strukturoidun logittimallin esittelemiseksi

Servicenivå för Riihimäkiregionens kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Riihimäen seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.Utredningen "Servicenivå för Riihimäkiregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Riihimäkiregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats

Alempiasteisen tieverkon strategiat : tienpidon kohdentamisen vaikutukset kylien kehitykseen

320044

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joukkoliikenteen palvelutaso : Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutason määrittely tehdään tässä muodossa ensimmäistä kertaa. Kyse on kuitenkin jatkuvasta liikennejärjestelmätyöhön yhä kiinteämmin liittyvästä prosessista, jossa palvelutason toteutumista tullaan seuraamaan ja päätöstä tarkistetaan määräajoin. Palvelutason määrittely on myös valmistautumista siihen, millä tavoin liikenne järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Pirkanmaalla siirtymäaikojen liikennöintisopimukset päättyvät 30.6.2014–31.5.2019. Palvelutasomäärittelyä hyödynnetään liikenteen järjestämisessä palvelusopimusasetuksen mukaisesti tai reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikennelupia myönnettäessä. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt palvelevat kuntien joukkoliikenteen rahoituksen ja maankäytön suunnittelua. Määrittelyprosessin tavoitteena on myös osapuolten sitouttaminen joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason toteuttamiseen. Määrittelytyön perusteella Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueelleen joukkoliikennelain (869/2009) 4 §:ssä tarkoitetun palvelutason. Päätös tulee voimaan 1.1.2012 ja se on voimassa 31.12.2016 saakka. Päätöksellä vahvistettava palvelutaso suuntaa ELY-keskuksen ja kuntien toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Palvelutaso ei kuitenkaan luo millekään taholle subjektiivista oikeutta sen mukaisten joukkoliikennepalveluiden saamiseen