METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja

Tieteen tori: Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojel

METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen

TiedonantoEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO edellyttää metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä. Alueellisten ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden välinen yhteistyö on METSOn toteuttamisessa tiivistä ja pääosin sujuvaa. Metsäkeskusuudistus ja muutokset lainsäädännössä kuitenkin muuttavat vakiintuneita yhteistyösuhteita. Toimiva yhteistyö edellyttääkin jatkuvaa sopeutumista. METSO-kohteiden välittäminen sekä viestintään ja koulutuksiin liittyvä yhteistyö nousevat esiin tärkeinä METSOn toteuttajien yhteistyön muotoina. Yhteistyöstä koituu monia hyötyjä, ja erilaisten asiantuntijuuksien kohtaaminen on usein enemmän kuin osiensa summa. METSOn monipuoliset hankkeet edistävät yhteistyötä ja luovat uusia kumppanuuksia. Vaikka METSOn toteuttajien yhteistyö sujuu pääosin hyvin, on siinä myös kehitettävää. Sekä ELY- että metsäkeskustoimijat toivovat metsänhoitoyhdistyksiltä aktiivisempaa osallistumista METSOn toteutukseen. Metsäkeskuksen organisaatiouudistus ja kohteiden välitystoiminnan ohjautuminen ELYjen suuntaan luo asetelman, jossa metsänhoitoyhdistyksistä voi tulla entistä vahvemmin myös ELY-keskusten yhteistyökumppaneita. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä metsänomistajien sekä kuntien ja seurakuntien kanssa. Yhteinen METSOn toteuttaminen voi parhaimmillaan kehittää metsätaloutta ympäristöystävällisempään suuntaan myös METSOn toteutuksen ulkopuolella

Comparison of Streptococcus halichoeri isolates from canine and fur animal infections : biochemical patterns, molecular characteristics and genetic relatedness

Background Streptococcus halichoeri infections have been reported in grey seals, a European badger, a Stellar sea lion and humans, but its presence in companion and fur animals is unknown. Since 2010, S. halichoeri-like bacteria (SHL) have been isolated from fur animals and dogs in Finland. Our aim was to retrospectively investigate laboratory records for SHL from canine and fur animal infections, characterize the isolates and compare their genetic relatedness in relation to three reference strains: CCUG 48324(T), originating from a grey seal, and strains 67100 and 61265, originally isolated from humans. Results A total of 138 and 36 SHLs from canine and fur animal infections, respectively, were identified in the laboratory records. SHL was commonly associated with skin infections, but rarely as the only species. A set of 49 canine and 23 fur animal SHLs were further characterized. MALDI-TOF confirmed them as being S. halichoeri. The growth characteristics were consistent with the original findings, but isolates were catalase positive. In total, 17 distinct API 20 Strep patterns were recorded among all 75 isolates tested, of which pattern 5563100 was the most common (n = 30). Antimicrobial resistance to erythromycin and clindamycin was common in canine isolates, but rare in fur animal isolates. Three clusters were observed by PFGE, and 16S rRNA sequencing revealed 98.1-100% similarities with the human strains and 98.1-99.5% with the seal strain. A phylogenetic tree of concatenated 16S rRNA and rpoB revealed closely related isolates with two clades. Fifteen canine isolates were identical to the human strains based on concatenated 16S rRNA and rpoB sequencing. Conclusions Streptococcus halichoeri appears to be quite a common bacterial species in the skin of dogs and fur animals. The clinical significance of S. halichoeri is uncertain, as it was rarely isolated as a monoculture. No apparent temporal or spatial clustering was detected, but isolates from different sources were genetically very similar. Because many canine isolates were genetically similar to the human reference strains, transmission between dogs and humans may be possible. WGS sequencing of strains from different sources is needed to further investigate the epidemiology and virulence of S. halichoeri.Peer reviewe

Streptococcus halichoeri : Comparative Genomics of an Emerging Pathogen

Streptococcus halichoeri is an emerging pathogen with a variety of host species and zoonotic potential. It has been isolated from grey seals and other marine mammals as well as from human infections. Beginning in 2010, two concurrent epidemics were identified in Finland, in fur animals and domestic dogs, respectively. The fur animals suffered from a new disease fur animal epidemic necrotic pyoderma (FENP) and the dogs presented with ear infections with poor treatment response. S. halichoeri was isolated in both studies, albeit among other pathogens, indicating a possible role in the disease etiologies. The aim was to find a possible common origin of the fur animal and dog isolates and study the virulence factors to assess pathogenic potential. Isolates from seal, human, dogs, and fur animals were obtained for comparison. The whole genomes were sequenced from 20 different strains using the Illumina MiSeq platform and annotated using an automatic annotation pipeline RAST. The core and pangenomes were formed by comparing the genomes against each other in an all-against-all comparison. A phylogenetic tree was constructed using the genes of the core genome. Virulence factors were assessed using the Virulence Factor Database (VFDB) concentrating on the previously confirmed streptococcal factors. A core genome was formed which encompassed approximately half of the genes in Streptococcus halichoeri. The resulting core was nearly saturated and would not change significantly by adding more genomes. The remaining genes formed the pangenome which was highly variable and would still evolve after additional genomes. The results highlight the great adaptability of this bacterium possibly explaining the ease at which it switches hosts and environments. Virulence factors were also analyzed and were found primarily in the core genome. They represented many classes and functions, but the largest single category was adhesins which again supports the marine origin of this species.Peer reviewe

Clinical and Genetic Findings in 28 American Cocker Spaniels with Aural Ceruminous Gland Hyperplasia and Ectasia

American Cocker Spaniels (ACSs) develop aural ceruminous gland hyperplasia and ectasia more often than dogs of other breeds. Data on the cause and development of these breed characteristic histopathological changes are lacking. We performed video-otoscopic examinations and dermatological work-up on 28 ACSs, obtained aural biopsies from each dog and assessed the statistical associations between the presence of ceruminous gland hyperplasia and ectasia and disease history, clinical or microbiological findings and underlying cause of otitis externa (OE). Histological lesions of ceruminous gland hyperplasia and ectasia were observed in aural biopsies from 6/13 clinically healthy ears and 13/15 ears with OE from 19/28 examined dogs. Nine of 28 dogs had histologically normal ceruminous glands (odds ratio [OR] 6.2, 95% confidence interval [CI] 1.1-36.6). Bacterial growth in microbiological culture of aural exudate (OR 14.1, 95% CI 2.1-95.3) was associated with ceruminous glandular changes, whereas previous history of OE, cutaneous findings or underlying allergies were not. Pedigree analysis and a genome-wide association study (GWAS) were performed on 18 affected and eight unaffected dogs based on histopathological diagnosis. While the GWAS indicated a tentative, but not statistically significant, association of ceruminous gland hyperplasia and ectasia with chromosome 31, a larger cohort is needed to confirm this preliminary result. Based on our results, ceruminous gland hyperplasia and ectasia may also precede clinical signs of OE in ACSs and a genetic aetiological component is likely Further studies with larger cohorts are warranted to verify our preliminary results. (C) 2021 The Authors. Published by Elsevier Ltd.Peer reviewe

Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja -riskit

Tässä työssä tarkasteltiin uusiutuvan energian tuotantoon liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Selvitys on toteutettu laajana kirjallisuuskatsauksena ja laadullisena asiantuntija-arviona. Selvityksessä on koottu tietoa energiamuotojen koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista muun muassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, veden kulutukseen, luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, pienhiukkasten muodostumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja otsonikatoon. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu sekä yksikkövaikutuksittain, että vuoden 2020 uusiutuvien energialähteiden tuotantotavoitteet huomioiden. Lisäksi laadittiin toimenpide-ehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita sisältävä priorisoitu lista keskeisimmistä tietoaukoista ja kehittämistoimenpiteistä uusiutuvan energian toimintasuunnitelman toteuttamisessa ja haitallisten ympäristövaikutusten minimoimisessa Suomessa. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että eri energiamuotojen ympäristövaikutuksista ei ole riittävästi määrällistä ja keskenään vertailukelpoista tietoa. Tästä syystä arvio ympäristövaikutuksista tehtiin laadullisena asiantuntija-arviona. Tutkimuksessa sovelletun laadullisen lähestymistavan tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, mutta kykenevinä nostamaan esille joukon keskeisiä kysymyksiä liittyen esimerkiksi metsäenergian ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin ja peltoenergian vesistöjä rehevöittäviin vaikutuksiin. Tärkeimmäksi jatkotutkimusaiheeksi nousi kattavan ja vertailukelpoisen LCA-tutkimuksen toteuttaminen uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdoille

FINRES-Vet 2018 : Finnish Veterinary Antimicrobial Resistance Monitoring and Consumption of Antimicrobial Agents

Consumption of veterinary antimicrobials in food-producing animal species in Finland is low and in recent years, has decreased further. Drop is noted in sales of almost all antimicrobial classes. Particularly sales of orally administered products have decreased. Sales of tablets intended to companion animals has almost halved during this decade. Majority, two thirds, of all antimicrobial products sold in 2018 was for treatment of individual animals and the remaining third products applicable for group treatment. Narrow spectrum penicillin G was the most used antimicrobial for animals and the proportion of highest priority critically important antimicrobials (HPCIA) was very low. The antimicrobial resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacteria resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, there is a need to further emphasise the preventive measures and prudent use of antimicrobials. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella and campylobacter isolated from Finnish food-producing animals, resistance levels were mainly low. For the first time in Finland, multidrug resistant S. Kentucky was isolated from cattle in 2018. From 2014, the occurrence of fluoroquinolone and tetracycline resistance in campylobacter from broilers have varied. The occurrence of fluoroquinolone resistance in indicator E. coli has increased although the resistance is still low. Among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals the most notifiable change was the worsening of resistance in some bovine respiratory disease pathogens. In other pathogens from food-producing animals the resistance situation remained similar as in previous years. The proportion of resistant bacterial isolates from companion animals and horses decreased for nearly all antimicrobials. However, the proportion of resistant isolates is still high for some antimicrobials. ESBL/AmpC-producing bacteria were still encountered in broilers and broiler meat; prevalence of these bacteria in broiler meat was somewhat lower in 2018 compared to 2016

Sustainable criterion and indicators of Upper Lapland's forest based industries and livelihoods

pro gradu tai vast.akat

Metsästäjä-verkkolehden mediakonsepti ja mallilukijat

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja kuvata Metsästäjä-verkkolehden mediakonsepti ja mallilukijat. Mallilukijat ovat kuvitteellisia hahmoja, joille lehti on suunnattu. Mediakonsepti puolestaan tiivistää, mitä ja ketä julkaisulla tavoitellaan. Mallilukijoiden ja mediakonseptin avulla oli tarkoitus selkeyttää vuonna 2020 perustetun verkkolehden roolia osana Suomen riistakeskuksen viestintää ja auttaa lehden toimitusta suunnittelemaan paremmin yleisöä palvelevia sisältöjä. Mallilukijat ja mediakonsepti muodostettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, sillä tavoitteena oli konkreettinen työkalu verkkolehden toimituksen käyttöön. Pääaineisto kerättiin neljässä työpa-jassa, joista kolmeen osallistui Suomen riistakeskuksen viestintätiimi ja yhteen Metsästäjä-lehden nuorten toimitus. Työpajoissa yhteiseen ideointiin käytettiin muun muassa Learning Cafe -menetelmää. Työpajoissa kerätyn laadullisen aineiston lisäksi verkkolehden lukijoista kerättiin taustoittavaa, määrällistä tietoa verkkokyselyllä. Työpajatyöskentelyn pohjalta muotoiltiin neljä mallilukijaa: kokenut jokapaikanhöylä, moderni harrastaja, paikkaansa hakeva diginatiivi ja sivustaseuraaja. Malleista kolme edustaa eri-ikäisiä ja eri tavalla metsästystä harrastavaa ihmistä, sivustaseuraaja puolestaan edustaa ei-metsästävää, luonnosta ja koirista kiinnostunutta henkilöä. Jokaiselle mallille muotoiltiin yksilöllisiä sisältöjä ja juttutyyppejä. Metsästäjä-verkkolehden mediakonsepti muotoiltiin työpajoissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Konseptissa lehden päätehtäväksi määriteltiin viranomaistiedotus, jonka äärelle yleisöä houkutellaan kevyemmällä materiaalilla. Metsästäjä-verkkolehdellä tavoitellaan erityisesti nuoria metsästäjiä ja suurta ei-metsästävää yleisöä. Opinnäyte saavutti päätavoitteensa kehittää mallilukijat ja mediakonsepti. Opinnäytetyön aikana verkkolehden rooli selkeytyi ja erottui muista Suomen riistakeskuksen viestintäkanavista