Hyvinvointi ja hyvinvoinnin mittaamisen kehittäminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat taloudellisten olosuhteiden lisäksi myös monet muut tekijät. Vielä nykyäänkin varsin yleisesti hyvinvoinnin mittarina käytetty bruttokansantuote (BKT) kuvaa todellisuudessa talouden aktiivisuutta, eikä sitä ole koskaan tarkoitettu hyvinvoinnin mittariksi. Taloustieteen hyvinvointitutkimuksen ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain talouden tuotannon tarkasteluun, sillä tieteenalan keinot mahdollistavat hyvinvoinnin tutkimisen laajemmin. Taloustieteen hyvinvointitutkimusta on mahdollista kehittää esimerkiksi keinotekoisen hinnoittelun ja onnellisuustutkimuksen tulosten avulla. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointi-käsitteen sisältöä, eri ulottuvuuksia ja haasteita sekä pohditaan hyvinvoinnin mittaamisen kehittämistä kansantaloustieteen näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan ensin taloustieteen perinteisiä keinoja käsitellä hyvinvointia sekä taloustieteen hyvinvointitutkimukseen liittyviä haasteita. Esille tuodaan myös uusia mahdollisuuksia, joita taloustieteen hyvinvointitutkimukselle avaavat esimerkiksi keinotekoinen hinnoittelu ja onnellisuustutkimuksen tulokset. Hyvinvointitutkimuksen mikrotason teoriapohjan tarkastelun lisäksi tutkielmassa pohditaan hyvinvoinnin mittaamista makrotasolla, eli käytännössä erilaisilla koko kansataloutta kuvaavilla aggregaattimittareilla. Tutkielma auttaa osaltaan ymmärtämään niitä puutteita, joita bruttokansantuotteella hyvinvoinnin mittarina on, sekä edistää uusien, hyvinvointia paremmin kuvaavien mittareiden kehittämistä. Taloustieteen hyvinvointitutkimuksen teoreettisen pohtimisen lisäksi tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten todellinen hyvinvointi on kehittynyt Suomessa, ja verrata tätä kehitystä Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen. Hyvinvoinnin mittarina on käytetty kestävää taloudellista hyvinvointia kuvaavaa Genuine Progress Indicator (GPI) -mittaria, joka on tässä tutkimuksessa laskettu Suomelle ensimmäistä kertaa. Suomen GPI -aikasarjan laskemisessa on käytetty Talberthin ym. (2007) esittämää metodologiaa. Hyvinvoinnin mittarina GPI kuvaa bruttokansantuotetta paremmin yksityisten ihmisten hyvinvointia, sillä GPI:n lähtökohtana on yksityinen kulutus, jota korjataan talouden aiheuttamien ympäristöhaittojen arvoilla. Tuotettu GPI-aikasarja kattaa vuodet 1960-2007. Tulosten mukaan GPI on ollut koko tarkastelujakson ajan BKT:ta alemmalla tasolla. Sekä GPI että BKT kasvoivat kuitenkin pitkään samansuuntaisesti, kunnes kääntyivät molemmat laskuun vuonna 1989. BKT:n lasku jäi kuitenkin väliaikaiseksi, ja jo 1990-luvun lopulla ylitettiin vuoden 1989 taso. Sen sijaan GPI:n taso on laskenut aina vuoteen 2004 saakka, ja myös jäänyt tälle saavutetulle alhaiselle tasolleen. Talouden tuotannon kasvun aikaan saamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät juurikaan ole nostaneet suomalaisten hyvinvointia 1990- ja 2000 luvuilla. Lopuksi tutkielmassa on vielä pohdittu, minkälaisia tekijöitä erityisesti Suomen oloihin soveltuvan hyvinvoinnin mittarin tulisi ottaa huomioon

Varhaiskasvatuksellinen tuki lastentarhanopettajien silmin Helsingissä

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää miten lastentarhanopettajat määrittelevät varhaiskasvatuksellisen tuen ja miten he toteuttavat sitä lapsille päiväkodissa. Saimme tilauksen opinnäytetyötämme varten Helsingin kaupungilta. Varhaiskasvatuksellinen tuki on käsitteenä Helsingissä uusi ja se lanseerattiin siellä käyttöön vuoden 2013 syksyllä. Teemme opinnäytetyön tutkimustulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta infopaketin varhaiskasvatuksellisesta tuesta Helsingin kaupungille. Infopaketista voisivat hyötyä sekä vastavalmistuneet että pitkään työskennelleet lastentarhanopettajat. Tarkoituksena on, että Helsingin kiertävät erityislastentarhanopettajatkin voisivat käyttää tekemäämme infopakettia hyödykseen omassa työssään. Tavoitteenamme on opinnäytetyön ja infopaketin avulla lisätä lastentarhanopettajien tietämystä siitä, mitä varhaiskasvatuksellinen tuki tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan Helsingin kaupungin päiväkodeissa. Opinnäytetyön tutkimuksen toteutimme kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua, jonka toteutimme toukokuussa 2014. Haastattelimme tutkimustamme varten kuutta Itä-Helsingissä työskentelevää lastentarhanopettajaa. Analysoimme saamamme tutkimustulokset teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvattajat määrittelivät varhaiskasvatuksellisen tuen olevan kolmiportaisen tuen keskimmäinen porras. Varhaiskasvatuksellinen tuki tarkoitti opettajien mielestä yksilöllisiä toimenpiteitä jokaiselle lapselle, ja se oli lastentarhanopettajan perustyötä. Heidän mielestään varhaiskasvatuksellisen tuen toteuttaminen vaati kasvatuskumppanuutta, tiimi-työtä, lastentarhanopettajan pedagogista osaamista ja lapsen kehityksen ja kasvun havainnointia ja dokumentointia. Saatujen tuloksien mukaan lastentarhanopettajat pitivät varhaiskasvatuksellista tukea kevyempänä tukimuotona verrattuna esimerkiksi yleiseen tukeen. Kaikille lastentarhanopettajille oli selvää, että varhaiskasvatuksellinen tuki vaati lapselle suunniteltujen tukimuotojen aktiivista ja jatkuvaa kirjaamista lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Opettajat korostivat saaduissa tuloksissa kasvatuskumppanuutta eli heidän mielestään yhteistyö vanhempien kanssa tuli sujua saumattomasti. Lastentarhanopettajien tuli myös ottaa puheeksi vanhempien kanssa lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät huolet mahdollisimman nopeasti ja hienovaraisesti.Aim of our thesis is to study how kindergarten teachers define the early educational support and how do they implement it with children in day care. We had a subscription for our thesis from the city of Helsinki. Concept of early educational support is new in Helsinki and it was introduced during autumn of 2013. From the results of this study and based on theoretical framework, we will generate an info package for the city of Helsinki. This info package will in turn be beneficial to all graduates as well as experienced kindergarten teachers. Another purpose is that the special kindergarten teachers working in Helsinki can use this info package in their work. Our aim with this study and info package is to increase knowledge of kindergarten teachers about the early educational support and how it is implemented in day care centers in Helsinki city. Study was conducted as a qualitative study. The method for data collection was theme interview or semi-structured interview. Interviews were conducted during May 2014 by interviewing six kindergarten teachers working in Eastern Helsinki. Study results were analyzed by using theoretical content analysis method. The results indicate that teachers determine early educational support into the middle of supports three stairs. As for teachers it means individual measures for every child and it is considered of being basic element of their work. In order to implement these teachers needs co-operation with parents, team effort, knowledge of pedagogy and children’s development as well as observation and documentation of children’s growth. In the light of the study results, early educational support is seen among the teachers as a lighter type of support than for example general support. It was clear to every teacher that in order to implement early educational support, it requires active and constant documenting into children´s individual plan of early education. Teachers highlighted the importance of co-operation with parents. Even the concerns related to children’s development and growth should be brought into discussion discreetly as soon as possible

Polypharmacy in children and adolescents initiating antipsychotic drug in 2008-2016 : a nationwide register study

Objective The use of antipsychotics in children and adolescents has increased rapidly. Little is known about psychotropic polypharmacy in children and adolescent initiating an antipsychotic drug. Thus, we investigated the frequency and predictors of polypharmacy during the first year of antipsychotic use in Finnish children and adolescents. Methods Between 2008 and 2016, 14 848 individuals aged 1-17 years initiating risperidone, quetiapine, aripiprazole, or olanzapine treatment were identified from Finnish Prescription Registry. Data on psychotropic drug prescriptions prior to and during antipsychotic treatment were collected. Associations between predictors and polypharmacy were analyzed with regression models. Results During the study period polypharmacy occurred in 44.9% of the new antipsychotic users, being more frequent in girls (55.5%) than in boys (44.5%, p < 0.001). The two most frequent concomitant psychotropic drug classes were antidepressants (66.2%) and psychostimulants/atomoxetine (30.8%). Adolescents aged 13-15 and 16-17 years, and girls showed an increased risk of polypharmacy during antipsychotic treatment (OR 2.37 [95% CI 1.91-2.92], OR 2.39 [95% CI 1.92-2.98], and OR 1.64 [95% CI 1.51-1.78], respectively). The use of psychostimulants/atomoxetine or antidepressants prior to initiation of antipsychotic treatment was strongly associated with polypharmacy during antipsychotic treatment (OR 8.39 [95% CI 7.49-9.41], OR 3.02 [95% CI 2.75-3.31]). Conclusions Polypharmacy was common in children and adolescents initiating antipsychotic treatment. Prior use of psychostimulants/atomoxetine and antidepressants increased the risk of polypharmacy. The use of antipsychotics was mainly off-label, thus, the risks of concomitant use of antipsychotics with other psychotropic drugs should be carefully weighed.Peer reviewe

Kelan järjestämän kuntoutuksen hylkäykset 2005–2017

Tässä selvityksessä tarkastellaan Kelan kuntoutuksen ratkaisuja sekä niiden hylkäysosuutta vuodet 2005–2017 kattavaan rekisteriaineistoon perustuen. Kuntoutusta tarkastellaan kuntoutusmuodon lakiperusteen mukaan jaoteltuna ammatilliseen, lääkinnälliseen ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sekä vuodesta 2011 alkaen kuntoutuspsykoterapiaan. Tulkinnoissa otetaan huomioon muun muassa lakimuutokset, jotka ovat vaikuttaneet Kelan järjestämisvastuulla olevaan kuntoutukseen. Selvityksen tarkoituksena on kuvailla Kelan järjestämän kuntoutuksen ratkaisujen hylkäysosuuksien pidemmän aikavälin kehitystä, sillä Kelan järjestämisvastuulla olevan kuntoutuksen muutosten takia hylkäysosuuksia on hankalaa suoraan verrata eri vuosien välillä. Eri kuntoutusmuotoihin liittyvien ratkaisujen hylkäysosuudet ovat vuosina 2002–2017 vaihdelleet melko paljon. Kuntoutusmuotojen välillä hylkäysosuuksien keskinäinen suuruusjärjestys on kuitenkin pysynyt samana koko tarkastelujakson ajan. Kun osuuksia tarkastellaan eri lakiperusteisissa kuntoutusmuodoissa sukupuolen, iän tai kuntoutuspalvelun hakijan asuinpaikan mukaan nähdään, että hylkäysosuuksissa on ollut tarkasteltujen tekijöiden suhteen vuosittain vaihtelua myös kuntoutusmuotojen sisällä. Kuntouksen järjestämiseen vaikuttavilla lakimuutoksilla on myös ollut vaikutusta hylkäysosuuksiin. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin usein olleet väliaikaisia. Selvityksen perusteella Kelan järjestämän kuntoutuksen hylkäysosuuksissa on vaihtelua toisaalta lakiperusteiden välillä ja toisaalta lakiperusteiden sisällä, kun hylkäysosuuksia tarkastellaan eri tekijöiden suhteen jaoteltuna. Erojen taustalla oleviin syihin tarkemmin perehtyminen olisi jatkossa tarpeen, jotta kuntoutusjärjestelmää voitaisiin kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

New Users of Antipsychotics Among Children and Adolescents in 2008–2017: A Nationwide Register Study

IntroductionRecently, prescribing antipsychotics for children and adolescents has been increasing in many countries. These drugs are often prescribed off-label, although antipsychotics have been associated with adverse effects. We determined the recent incidence of antipsychotic use among children and adolescents in Finland.MethodsFinnish National Prescription Register including all Finnish inhabitants receiving reimbursement for pharmaceuticals was searched for subjects of 1 to 17 years of age who had started an antipsychotic drug between January 1, 2008, and December 31, 2017 (n = 26,353). Between 2008 and 2017, the range of number of Finnish children and adolescents aged 1 to 17 years was 1.01 to 1.03 million/year. The incidence was calculated by dividing the number of new users by all age- and sex-matched Finnish inhabitants in the year.ResultsBetween 2008 and 2017, the incidence of antipsychotic use among children and adolescents increased from 2.1 to 3.8 per 1000 individuals, respectively. In children aged 7 to 12 years, the incidence of antipsychotic use 1.4-folded (from 1.9 (95% CI: 1.8–2.0) to 2.7 (95% CI: 2.5–2.9) per 1000) with a cumulative increase of 0.2% per year (χ2 = 51.0, p <0.0001). In adolescents aged 13 to 17 years, the incidence 2.2-folded (from 4.3 (95% CI: 4.1–4.5) to 9.4 (95% CI: 9.1–9.8) per 1000) with a cumulative increase of 0.6% per year (χ2 = 590.3, p <0.0001). The increase in the incidence of use was steeper in girls (2.3-fold) than in boys (1.4-fold) (χ2 = 85.6, p <0.0001), especially between 2015 and 2017 (1.6-fold and 1.2-fold, respectively) (χ2 = 151.7, p <0.0001). The year 2011 was the turning point when the incidence in girls exceeded the incidence in boys, and the incidence of quetiapine use exceeded that of risperidone use.ConclusionsThe incidence of antipsychotic use increased between 2008 and 2017, especially in adolescent girls. The use of quetiapine increased, although it has few official indications in children and adolescents. Future studies should investigate the reasons for increasing use of antipsychotics, especially quetiapine, in children and adolescents.Peer reviewe

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2017

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportti perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen ja laajaan tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Raportin tarkoituksena on tuottaa uusia arvioita Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä ja muista vaikutuksista. Tänä vuonna raportissa tarkastellaan erityisesti työllistymistä. Raportin aineisto koostuu vuonna 2017 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tiedoista. Kuntoutuspalvelujen asiakkailta on kerätty tietoa kuntoutuksen alussa ja sen päättyessä neljällä eri mittarilla. Myös palveluntuottajilta on kysytty arvioita kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta ja sen tuottamasta hyödystä. Vuoden 2017 aineisto sisältää tiedot 3 859 kuntoutujasta ja heidän 3 870 kuntoutusprosessistaan. Mittaritietoihin on myöhemmässä vaiheessa liitetty tausta- ja seurantatietoa Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Raporttia varten rekistereistä on saatu tietoa myös vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneiden kuntoutujien työ- ja eläketilanteesta ennen kuntoutusta ja sen jälkeen. Rekisteriaineisto sisältää tiedot 1 403 kuntoutujasta. Vuoden 2017 aineistoa käsitellään raportissa neljässä ryhmässä: ammatilliset kuntoutuspalvelut, tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuskurssit, harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus sekä yli 68-vuotiaiden TULES-kurssit ja yksilökuntoutus. Tulosten mukaan kuntoutuksen aikana elämänlaatunsa vähintään hyväksi kokeneiden kuntoutujien osuus kasvoi kaikissa raportointiryhmissä ja elämänlaadun eri ulottuvuuksissa oli havaittavissa muutosta erityisesti fyysisen elämänlaadun suhteen. Kaikissa raportointiryhmissä kuntoutuksen tavoitteet toteutuivat vähintään odotetusti yli puolella kuntoutujista. Ammatillisten kuntoutuspalvelujen ja TULES-kurssien edetessä raportoitiin positiivisia muutoksia työ- ja toimintakyvyn suhteen. Tulosten mukaan onnistunut kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen voi olla merkityksellistä suhteessa työkyvyn kokemiseen ja siihen, uskooko henkilö jaksavansa työelämässä. Tuloksilla on merkitystä, kun tarkastellaan henkilöiden mahdollisuutta työllistyä tulevaisuudessa. Myös vuoden 2016 kuntoutujien rekisteritarkastelu toi esiin, että työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi kuntoutusta edeltävästä vuodesta kuntoutuksen jälkeiseen vuoteen erityisesti ammatillisten kuntoutuspalvelujen asiakkaiden osalta. Muutosta oli havaittavissa kaikissa ikäryhmissä.undefine

The impact of a co-payment increase on the consumption of type 2 antidiabetics – A nationwide interrupted time series analysis

International literature suggests that co-payment increases are associated with decreased medicine use, although the effects depend on context. We examined the impact of a co-payment increase on the consumption of type 2 antidiabetics in Finland, a country with a comprehensive health and social security system including ceiling mechanisms aiming to protect patients from high co-payment expenditures.We used administrative register data on all reimbursed purchases of antidiabetics during 2014−2018. An interrupted time series design with segmented regression was used to examine the mean monthly purchase per person, measured as Defined Daily Doses (DDDs), before and after the co-payment increase.At baseline, the mean monthly purchase per person of type 2 antidiabetics was 105 DDDs (95% CI 103.8; 106.0;ppp<0.001) was detected after the reform; however, no significant change in the trend was observed. No significant increase was detected in the mean monthly per person purchase of insulins.The results suggest that a co-payment increase decreases consumption of necessary medicines despite the presence of a medicine co-payment ceiling mechanism. Whether the decrease was associated with negative health effects remains to be further investigated.</div