Mihin eksyi haikara? : Yliopisto-opiskelijoiden mietteitä perheen perustamisesta

Opinnäytetyömme tavoitteena on auttaa Tampereen toimipisteen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS) kehittämään perhesuunnitteluun liittyvää neuvontaa. Tarkoituksena on selvittää tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden tietämystä ja asenteita perhesuunnitteluun liittyvistä asioista. Työmme toteutettiin yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa. Työmme on laadullinen ja hankimme aineistomme kahden ryhmähaastattelun avulla, joissa käsittelimme ennalta määrittelemiämme teemoja. Haastattelimme nais- ja mies-ryhmät erikseen. Aineiston analyysissä käytimme sisällön analyysiä. Tutkimustulostemme perusteella yliopisto-opiskelijat useimmiten siirtävät lasten hankintaa hedelmällisyysiän loppupäähän taloudellisen tilanteen, parisuhteen, vapaan nuoruuden, keskeneräisten opintojen ja uran luomisen takia. Toisaalta lasten hankintaa saattaa siirtää miesten osalta myös tietämättömyys naisten hedelmällisyysiästä. Naiset sen sijaan suhtautuivat positiivisemmin lasten hankintaan opiskeluaikana. Yliopisto-opiskelijat haluaisivat enemmän lisääntymisterveyden edistämiseen liittyvää terveysneuvontaa, joka tavoittaisi paremmin myös miehet. Jatkossa lisääntymisterveyden edistämiseen liittyvää tutkimusta voisi kohdistaa opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajiin ja lääkäreihin. Opinnäytetyömme kehittämistehtäväksi muodostui Terveydenhoitaja-lehdessä julkaistava artikkeli, jonka tarkoituksena on laajentaa lisääntymisterveyden edistämisen näkökulmaa.Our thesis aims to help Tampere Finnish Student Health Service (FSHS) to develop their guidance on family counseling. The goal is to study and examine the knowledge and attitudes of University level students about the matter. This work has been down in cooperation with Finnish Student Health Service. Our study is qualitative and the data were gathered through two group interviews. In those two Interviews we dealt with pre-defined themes. The first group consisted of women and the other of men. The data analysis was done by contents analysis. The results of our study show that students postpone foundation of family because of the economic situation, or in order to spend a free youth, or they just simply want to graduate before or to achieve first a certain level in their careers. On the other hand, some of men are not aware of women’s fertility age, which can also be a reason that causes men to have children later. Moreover, women were more open to the idea of having a baby while studying. Both female, but especially male students were willing to hear more about reproduction and matters concerning reproduction. Further approaches to the subject could be to examine the Student Health Service’s doctors’ and public health nurses’ views on the current subject. Our development mission was an article in magazine Terveydenhoitaja, on which we try to expand the view of reproductive health

Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä

Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/meningokokki/toimenpideohje-estolaakityksesta-ja-rokotteen-kaytosta-invasiivisten-meningokokkitautitapausten-yhteydessa</a

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/a-ryhman-streptokokki/toimenpideohje-a-ryhman-beetahemolyyttisen-streptokokin-aiheuttamien-infektioiden-ja-epidemioiden-ehkaisemiseksi</a

A Childhood Farm Environment Protects from Allergic Sensitization until Middle Age but Not from New-Onset Sensitization in Adulthood : A 15 Year Longitudinal Study

Data are insufficient on the protective effect of a farm environment in childhood regarding sensitization in middle age and new-onset sensitization in adulthood. A skin prick test (SPT) and questionnaire data from the Northern Finland Birth Cohort 1966 study (NFBC66) were used to investigate sensitization at age 46 years related to childhood living environment. A subpopulation of 3409 participants was analyzed to study factors related to new-onset sensitization between ages of 31 and 46 years. Data on complete SPTs were available for 5373 cohort members at age 46. Professional farming by parents (odds ratio (OR) 0.54; 95% confidence interval (CI) 0.43-0.68) and keeping of farm animals (OR 0.53; 95% CI 0.43-0.66) in infancy were associated with a lower risk of sensitization at age 46. Sensitization (OR 0.58; 95% CI 0.47-0.72) and polysensitization (OR 0.43; 95% CI 0.32-0.57) were less common in those who lived in a rural area in infancy compared to a city area. The childhood living environment had no effect on new-onset sensitization between ages 31 and 46. We conclude that living on a farm or in a rural environment in childhood had a protective effect on sensitization even in middle age, but these factors did not protect from new-onset sensitization in adults.Peer reviewe

Miten tunnistan ympäristöherkkyyden?

English summaryPeer reviewe