Zur Synonymie im Sprachsystem, im Fachbereich und im Text. Untersuchungen an Formel-1-Berichten in den Zeitschrift Stern

Tässä työssä tutkitaan substantiivien synonyymejä saksalaisen aikakauslehden formula 1 -artikkeleissa. Synonyymejä tarkastellaan kolmella eri tasolla: kielijärjestelmässä, erikoisalakielessä ja tekstissä. Tavoitteena on selvittää, millä tasoilla löydetyt substantiivit ovat synonyymejä ja syitä siihen, miksi ne ovat vain tietyllä tasolla tai tietyillä tasoilla synonyymejä. Työssä pyritään myös selvittämään, mitä (semanttisia) suhteita substantiiveista löytyy Synonyymien tunnistamisessa tukeuduttiin kielijärjestelmän tasolla sanakirjaan, mutta myös lähdekirjallisuuteen. Erikoisalakielen tasolla perustana oli oma alan tuntemus. Tekstitasolla tukeuduttiin sekä erikoisalan tuntemukseen että lähdekirjallisuuteen. Vaikka synonyymejä on tutkittu germanistiikassa, ei vastaavanlaista tutkimusta löytynyt. Vertailukohteita ei siten tutkimuksen tuloksille siten löytynyt. Analyysit osoittavat, että kielijärjestelmässä synonyymit syntyvät sellaisten ilmaisujen välillä, joilla on sama sisällöllinen merkitys. Erikoisalakielen tasolla ja tekstitasolla synonyymit syntyvät joko sellaisten ilmaisujen välillä, joilla on sama sisällöllinen merkitys tai sellaisten ilmaisujen välillä, joilla viitataan samaan asiaan, mutta johon viitataan ei-synonyymisillä sanoilla Tutkimuksessa todetaan, että sisällöltään saman merkityksen omaavat sanat voivat olla kaikilla tasoilla synonyymejä, myös tekstissä, jos konteksti sen sallii. Saman viittaussuhteen omaavat, mutta kielijärjestelmään mukaan ei-synonyymiset sanat, pätevät synonyymeinä erikoisala- ja tekstitasolla. Näiden em. ilmaisujen semanttinen suhde koostuu hyponyymeistä ja joissain määrin synonyymeistä. Synonyymit syntyvät myös ilmaisujen välillä, joiden synonyyminen suhde on tekstissä määritetty. Työssä myös todetaan, että em. synonyymien suhde on alaan perehtyneiden ihmisten keskuudessa itsestään selväfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Social Protection in Africa : A focus on gender equality and external shocks

Social protection is a human right and a key intervention in protecting against poverty and enabling sustainable growth. As new social protection instruments are designed for new challenges, such as external shocks (climate events, natural disasters, pandemics, wars/conflicts, displacement), there is a need to understand programmes better, and to consider gender implications. This scoping review aimed to review knowledge regarding how social protection is implemented to address gender equality and external shock in Africa and what should be considered in the expansion of these programmes. We searched five academic databases and grey literature on studies on social protection and gender equality or external shocks (climate events; natural disasters; pandemics; wars; conflicts; displacement). We conducted 12 interviews with 14 experts from international organisations, and analysed data using thematic content analysis. We reviewed 140 full-text articles. Few articles described both external shocks and gender. Studies suggested social protection could have beneficial effects for empowerment and the wellbeing of women and girls, but also during external shocks. However, many gaps in services were identified, and social protection needs to be embedded in a functioning system that can also provide complementary services. We found few evaluations of social protection during external shocks. Our interviews confirmed review findings and indicated both gaps and promising approaches in African region. Overall, the findings highlighted the importance of approaching gender equality, external shocks, and disability together, and strengthening core programmes and services. Page 47 was updated on 15 June 2022 and this version replaces the previous one published on 29 April 2022.This report is commissioned as part of UniPID Development Policy Studies (UniPID DPS), funded by the Ministry for Foreign Affairs of Finland (MFA) and managed by the Finnish University Partnership for International Development (UniPID). UniPID is a network of Finnish universities established to strengthen universities’ global responsibility and collaboration with partners from the Global South, in support of sustainable development. The UniPID DPS instrument strengthens knowledge-based development policy by identifying the most suitable available researchers to respond to the timely knowledge needs of the MFA and by facilitating a framework for dialogue between researchers and ministry officials. The content of this report does not reflect the official opinion of the Ministry for Foreign Affairs of Finland. The responsibility for the information and views expressed in the report lies entirely with the authors

Kela-siirron vaikutuksia Tampereen sosiaalitoimen työntekijöiden kokemana

Perustoimeentulotuen Kela-siirto astui voimaan 1.1.2017. Opinnäytetyön tarkoituksena oli teemahaastattelun avulla selvittää, miten ja millä välineillä Kela tunnistaa sosiaalityön tarpeessa olevat asiakkaat sekä ohjaa heitä Tampereen kaupungin sosiaalitoimen palveluihin. Kaikki kuusi vastaajaa olivat Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön työntekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa Kelalle tietoa asiakasohjauksen ja yhteistyön sujumisesta sekä kehitystarpeista Tampereen sosiaalitoimen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimustulokset osoittivat, että Tampereen sosiaalitoimen sosiaalityön ammattilaisilla on huoli siitä, tunnistetaanko sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita Kelassa. Välineiksi asiakkaiden tunnistamiseen ehdotettiin tiliotteiden tarkkaa seurantaa sekä tarkistuslistaa. Tuloksista kävi ilmi, että asiakasohjaus oli pääosin toimivaa, mutta siinä koettiin olevan vielä kehitettävää. Kelan ja sosiaalitoimen välistä yhteistyötä pidettiin liian vähäisenä, eikä tiedonkulku ollut riittävää. Kelan ja sosiaalitoimen välinen työnjako koettiin edelleen epäselvänä. Lisäksi aineistosta nousi esille kehitysehdotuksia perustoimeentulotuen myöntämiseen. Johtopäätöksissä nostetaan esiin kehitystarpeita asiakkaiden sosiaalityön tarpeen tunnistamiseen Kelassa sekä asiakasohjaukseen, yhteistyöhön ja toimeentulotuen myöntämiseen liittyvissä asioissa. Keskeisimmät kehitysehdotukset liittyivät sosiaalityön toimintatapojen tuntemisen lisäämiseen, harkinnan käyttämisen tärkeyteen perustoimeentulotukea myönnettäessä sekä yhteistyön ja tiedonkulun lisäämiseen. Perustoimeentulotuen myöntämiseen ja asiakkaan kohtaamiseen tulisi varata riittävästi aikaa, jotta pystyttäisiin arvioimaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti. Yhteisten kommunikointivälineiden kehittäminen mahdollistaisi sujuvan asiakasohjauksen ja parantaisi Kelan ja Tampereen sosiaalitoimen välistä yhteistyötä.The purpose was to find out social workers’ experiences of how Kela recognizes clients who need support from social services and guides them to social welfare office of Tampere. The aim was to produce information for Kela about how to improve client guidance and co-operation. The thesis was qualitative in nature. The data were collected through semi-structural theme interviews and analyzed using content analysis. The results revealed that the respondents were worried about that the clients in need of social work are not recognized in Kela. Checking clients’ bank account statements and getting carefully acquainted with clients’ situation were mentioned as a way to indentify clients. Most of the respondents agreed that the client guidance works well, but it still needs development. Respondents hoped for more communication tools so that the co-operation and interaction between the social welfare office and Kela could be more effective and employees could get more information of their mutual clients. There were also development suggestions concerning the processing and granting of basic social assistance. Based on the results of this thesis it would be important to increase co-operation between Kela and the social welfare office in Tampere. Kela should attach more knowledge about social work into their working policies so that they could properly recognize clients in need of social work