Lauantain toivotuista Aamulypsyyn. Radiomuistot ja radion kuuntelu suomalaisten elämässä

Tutkielmassa lähestytään eri-ikäisten suomalaisten radioon ja radion kuunteluun liittyviä muistoja muistitietotutkimuksen avulla. Tutkin, mitä radiosta ja radion kuuntelusta muistetaan, miksi juuri nämä mainitut asiat ovat jääneet mieleen ja mikä merkitys muistoilla on. Lisäksi selvitän radion kuuntelun merkitystä vastaajien elämässä ja sen mahdollista muutosta. Tutkimuksen aineisto on muodostettu verkkokyselyn avulla, ja aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin ja lähiluvun menetelmiä käyttäen. Muistitietotutkimuksen ajatusmallin mukaisesti tutkimuksessa tärkeitä ovat muistelijan omat subjektiiviset kokemukset ja muistot, ei niinkään niiden oikeellisuus. Tutkimukseen vastanneiden (88 henkilöä) muistoissa korostuvat toisaalta kuuntelupaikan tai -hetken erityisyys, toisaalta arkisuus ja niin kutsutut tavalliset radionkuunteluhetket. Vastaajien mieleen ovat jääneet etenkin kesä ja radion kuuntelu mökillä, yölliset kuunteluhetket ja joulun aika. Radiomusiikkiin liittyviä muistoja kerrottiin paljon, koska nuorena oli tärkeää äänittää radiosta musiikkia omalle c-kasetille. Muistot luovat jollain tavalla turvallisia ja lämpimiä mielikuvia esimerkiksi lapsuudesta. Kerrottuja muistoja yhdistää ja niiden mieleen jäämistä selittää nostalgia, jonka kautta muistellut hetket ja asiat muistetaan kauniina ja mukavina. Nostalgia auttaa muistamaan hyvät hetket ja unohtamaan ikävät, mikä selittää sen, että suurin osa vastaajien muistoista oli hengeltään positiivisia. Muistot ja niiden kertominen ovat myös osaltaan muistelijoiden identiteetin rakennuspalikoita, minkä vuoksi tietyt muistot ovat jääneet mieleen ja niistä kertominen on tärkeää oman itsen kannalta. Tutkimuksen perusteella ei voi selvästi sanoa, että radionkuuntelu olisi erityisesti lisääntynyt tai vähentynyt vuosien aikana, sillä kummankinlaisia vastauksia tuli melko tasapuolisesti. Radion kuuntelu on muuttunut liikkuvammaksi ja kuuntelupaikat ovat monipuolistuneet, sillä radiota pystyy nykyään kuuntelemaan lähes missä vain. Sitä kuunnellaan yhä enemmän internetissä esimerkiksi Yle Areenasta ja liikkeellä ollessa. Vastaajat pitävät radiota edelleen tärkeänä välineenä ja ymmärtävät sen arvon, vaikka eivät sitä välttämättä aktiivisesti kuuntele. Tutkimuksessa tuli esiin lisäksi se, että verkkokyselyllä pystyy saamaan vastaajiksi myös liki 80-vuotiaita ihmisiä, ei pelkästään nuoria. Suomalainen kulttuuriin ja merkityksiin sitoutuva radiotutkimus on ollut viime aikoina harmittavan vähäistä. Tältä alalta jatkotutkimusta tulisi saada lisää, jotta esimerkiksi radiomuistoja saadaan 2000-luvulla kerättyä ja tutkittua laajemmin, ennen kuin vanhemman sukupolven muistitieto häviää.Siirretty Doriast

How to generate and share evidence effectively? : Comparing evidence syntheses and exploring scientists’ challenges in environmental science-policy interfaces

Science is an important source of evidence for diverse public policy decisions addressing complex environmental problems. Generating and providing policy-relevant scientific evidence and expertise can be a challenging task especially in policy decisions related to complex and contested natural resource policy decisions. Influencing policy decisions with evidence requires scientists successfully maneuvering science-policy interfaces (SPI), but in contested spaces such as forests and forest land in the Global South, SPI is often underpinned by contention and conflict. This thesis is motivated by the need to understand how scientists can generate policy-relevant evidence as well as inform and influence policy decisions in contested environments. It examines four articles to explore two crucial aspects of the SPI: evidence generation methods (Articles I, II and III) and the risks that scientists may encounter when seeking to inform policy-making (Article IV). In terms of evidence generation, this thesis compares the strengths and limitations of two prominent evidence syntheses methods, systematic review (Articles I and II) and realist synthesis (Article III), which have been applied to a contested and long-standing debate within natural resource governance, namely: what are the environmental impacts of different property rights regimes of natural resource systems and how are the impacts influenced by contextual factors. In terms of risks, this thesis examines international forest researchers’ experiences in SPI and how they identify and navigate tensions within SPIs (Article IV). In both cases, this thesis draws on the credibility, relevance and legitimacy framework by Cash et al. (2003) that emphasizes the importance of these attributes for effective science-policy interactions. Both synthesis methods aim for theoretical and policy insights but take different approaches to ensuring credibility of the evidence. The systematic review method struggles with data heterogeneity, and the use of explicit, pre-defined criteria leads to a narrow evidence-base with limited policy insights. The constructive approach of the realist synthesis is better able to cope with data heterogeneity and build insightful policy explanations. However, given the role of the reviewer choices, the validity of the explanations needs to be re-evaluated in new policy contexts. The policy relevance of the reviews is limited due to one-way knowledge translation activities with policy-makers. Also, the review focus excludes important policy-making aspects, such as policy impacts on livelihoods. In terms of legitimacy of evidence, transparency of data sources and inclusive data coverage is emphasized in both review papers. In terms of risks researchers may encounter during their engagement in SPIs, the credibility, relevance and legitimacy framework proved to be a useful assessment tool for unpacking the tensions over evidence and expertise. Additionally, ensuring SPI effectiveness (research impact) emerged as an additional source of tension. Despite identifying and discussing multiple response strategies to tensions, such as knowledge co-production and strategic engagement with key policy actors, some of the tensions led to compromise, including a trade-off between upkeeping scientific credibility and maintaining relationships with important policy-makers. As a theoretical contribution, this thesis underscores that the role of power and politics should be a crucial addendum for frameworks addressing the functioning of SPI. This thesis concludes by highlighting that within contested policy arenas such as sustainable natural resource governance, effective planning and evaluation of SPI calls for more comprehensive, transparent approaches that entail critical assessments of evidence generation methods as well as acknowledgment of the role of power and politics. Similarly, increased attention as well as awareness of the tensions and risks within SPI are needed: both the research community and wider society need to acknowledge that scientific freedom and independence cannot be taken for granted within SPI. In addition to striving for policies that are evidence-based or evidence-informed, equal attention should be given to transparency and openness in terms of whose and what kind of evidence influences policy making.Tieteellisellä tiedolla on merkittävä rooli julkisen päätöksenteon tukena. Päätöksenteolle merkityksellisen tieteellisen näytön ja asiantuntemuksen tuottamisessa on kuitenkin omat haasteensa, erityisesti kun päätökset liittyvät monimutkaisiin ja kiistanalaisiin luonnonvarojen käytön kysymyksiin. Poliittisiin päätöksiin vaikuttaminen tieteellisellä näytöllä (evidence) edellyttää, että tutkijat toimivat onnistuneesti tieteen ja politiikan välisissä rajapinnoissa (science-policy interface, SPI). Kiistanalaisissa kysymyksissä konfliktit rajapinnoissa ovat kuitenkin yleisiä. Tämä väitöskirjatyö pyrkii ymmärtämään, kuinka tutkijat voivat tuottaa politiikan kannalta merkityksellistä näyttöä sekä informoida ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin kiistanalaisissa ympäristö- ja luonnonvarakysymyksissä. Väitöskirjan neljä artikkelia tarkastelevat kahta olennaista näkökulmaa tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa: tieteellisen näytön (evidence) tuottamista (Artikkelit I, II ja III) sekä riskejä, joita tutkijat voivat kohdata tarjotessaan näyttöä päätöksentekoon (Artikkeli IV). Näytön tuottamista arvioidaan vertailemalla kahden synteesimenetelmän, systemaattisen katsauksen (Artikkelit I ja II) ja realistisen synteesin (artikkeli III), vahvuuksia ja rajoituksia. Tarkasteltavien synteesien aiheena on pitkään jatkunut kiistakysymys luonnonvarojen eri omistus- ja hallintajärjestelmien ympäristövaikutuksista sekä taustatekijöiden merkityksestä. Riskien osalta tarkastellaan kansainvälisten metsäntutkijoiden kokemuksia tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa toimimisesta sekä kuinka tutkijat tunnistavat ja vastaavat tieteen ja päätöksenteon rajapinnan jännitteisiin (Artikkeli IV). Kumpikin tarkasteluista perustuu Cash et. al. (2003) analyysikehykseen, joka korostaa luotettavuuden, politiikkarelevanttiuden ja legitiimiyden merkitystä tehokkaassa rajapintatyöskentelyssä. Synteesimenetelmien tavoitteena on uusien teoreettisten ja poliittisten näkemysten tuottaminen, mutta menetelmät eroavat siinä, kuinka näytön luotettavuus varmistetaan. Systemaattisen katsauksen rajoitteena on kyky käsitellä heterogeenistä dataa. Ennalta määriteltyjen datakriteerien käyttö johtaa myös kapeaan näyttöpohjaan ja niukkoihin politiikkasuosituksiin. Realistisen synteesin konstruktiivinen lähestymistapa näytön tuottamiseen pystyy paremmin hyödyntämään heterogeenistä dataa, ja tuottaa uusia näkemyksiä politiikan tueksi. Menetelmän tulokset nojaavat vahvasti synteesin tekijöiden valintoihin, joten tulosten paikkansapitävyyttä on arvioitava uudelleen politiikkakontekstin vaihtuessa. Tarkasteltujen katsausten merkitystä päätöksenteolle rajoittaa niukka tiedeviestintä, lisäksi synteesien tarkastelukohde ei sisällä julkisen päätöksenteon kannalta tärkeitä näkökohtia, kuten toimenpiteiden toimeentulovaikutuksia. Näytön legitiimiyden osalta tietolähteiden läpinäkyvyys ja erilaisten tietolähteiden huomiointi korostuu molemmissa synteeseissä. Artikkeli IV tunnisti useita uskottavuuteen, politiikkarelevanttiuteen ja legitiimisyyteen liittyviä jännitteitä näytön tuottamisessa ja asiantuntijatyössä. Vaatimus vaikuttavasta tutkimuksesta toi myös lisäjännitteitä. Jännitteisiin vastattiin useilla eri strategioilla, kuten tiedon yhteistuotannolla ja strategisella yhteistyöllä keskeisten politiikan toimijoiden kanssa. Jotkin jännitteet johtivat kompromisseihin ja riskiin, että tutkijaa vaadittiin valitsemaan tieteellisen uskottavuuden säilyttämisen ja poliittisten suhteiden ylläpidon välillä. Kiistanalaisissa politiikkakysymyksissä, kuten kestävässä luonnonvarojen hallinnassa, tiedon- ja päätöksenteon rajapinnan tehokas ja kokonaisvaltainen suunnittelu ja arviointi edellyttävät kattavampia, läpinäkyvämpiä lähestymistapoja, kuten näytön tuottamismenetelmien kriittistä arviointia sekä vallan ja politiikan merkityksen tunnistamista. Vastaavasti tiedon ja päätöksenteon rajapinnan jännitteet ja kompromissit tulisi huomioida ja tiedostaa entistä paremmin. Tutkimusyhteisön ja laajemman yhteiskunnan on tunnistettava, että tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa tieteellistä vapautta ja riippumattomuutta ei voida pitää itsestäänselvyytenä. On kiinnitettävä huomiota näytön läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, erityisesti sen suhteen, kenen ja millainen näyttö vaikuttaa päätöksentekoon

Transcending sectoral boundaries? Discovering built-environment indicators through knowledge co-production for enhanced planning for well-being in Finnish cities

Highlights • The StrateGIS tool helps to evoke discussion on well-being across sectoral silos. • The tool provides a way to fill the gap between academic and practical approaches. • Practitioners are well placed to combine scientific and local knowledge. • Practitioner knowledge is very important in selecting and adjusting the criteria. • Local GIS experts have an important role in using spatial planning-support tools.Worldwide urbanisation emphasises the importance of planning for cities that sustain and promote the well-being of their residents. The planning of a living environment that supports well-being requires both intersectoral cooperation between policy sectors and interaction between researchers and practitioners. With 12 case studies (of 11 Finnish municipalities and one city region), we provide a description of a knowledge co-production process originating from the use of a new planning-support tool called StrateGIS that can be used for discovering built-environment indicators for integrated planning for well-being. Based on spatial multi-criteria analysis, we also investigate how the tool fostered intersectoral discussion among practitioners during the process. Practitioner knowledge was merged with scientific knowledge at different stages of the process: in structuring the value tree, in setting the objectives, in selecting the criteria and in defining the spatial representation for each criterion. Intersectoral discussion during the process was seen as fruitful and relatively easy despite the different types of expertise present in the workshops. Based on our results, the local experts specialised in spatial data have an intermediary role between practitioners since they can build understanding of how data is translated into spatial information when using a spatial planning-support tool

Transition into daylight saving time influences the fragmentation of the rest-activity cycle

BACKGROUND: Daylight saving time is widely adopted. Little is known about its influence on the daily rest-activity cycles. We decided to explore the effects of transition into daylight saving time on the circadian rhythm of activity. METHODS: We monitored the rest-activity cycles with the use of wrist-worn accelerometer on a sample of ten healthy adults for ten days around the transition into summer time. Identical protocols were carried out on the same individuals in two consecutive years, yielding data on 200 person-days for analysis in this study. RESULTS: There was no significant effect on the rest-activity cycle in the sample as a whole. Fragmentation of the rest-activity cycle was enhanced in a subgroup of persons having sleep for eight hours or less (P = 0.04) but reduced in those who preferred to sleep for more than eight hours per night (P = 0.05). The average level of motor activity was increased in persons having the morning preference for daily activity patterns (P = 0.01). CONCLUSION: Transition into daylight saving time may have a disruptive effect on the rest-activity cycle in those healthy adults who are short-sleepers or more of the evening type

Influence of forest management changes and reuse of peat production areas on water quality in a northern river

In Northern Finland, the most significant land use challenges are related to bioenergy production from peat extraction and forest biomass. Increasing societal demand for bioenergy may increase production rates. However, environmental impacts of peat extraction are of increasing concern, which has led to a decline in production, thereby freeing up these areas for other uses. Using storylines for different societal futures and process-based models (PERSiST and INCA), we simulated the effect of simultaneous land use change and climate change on water quality (phosphorus, nitrogen and suspended sediments concentration). Conversion of peat extraction areas to arable land, together with climate change, may pose a risk for deterioration of ecological status. On the other hand, continuous forestry may have positive impacts on water quality. Suspended sediment concentrations in the river do not exceed water quality requirements for salmonids, but nitrogen concentrations may exceed threshold values especially during high flows. A storyline emphasizing sustainable development in energy pro-duction led to the best outcome in terms of water protection

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia 2446 v. 2019 ja 2703 v. 2020. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1024 v. 2019 ja 1062 v. 2020. Työikäisille (15─64-vuotiaille) kirjattiin v. 2019 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia 1976, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 710. Vuonna 2020 työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia oli 2305, näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 792. Hieman yli neljäsosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin yli 65-vuotiailla. Sekä kaikenikäisten että työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten sekä vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on ollut laskusuuntainen v. 2019 saakka, mutta v. 2020 tapausmäärät kääntyivät nousuun. Tapausmäärien nousu liittyy pääasiassa koronavirustapauksiin (COVID-19-tapauksiin), mutta myös kryptosporidioosien määrä on nousut merkittävästi v. 2018 lähtien viitaten epidemiaan. Työikäisten yleisimmät vahvistetut ammattitaudit v. 2019 olivat allerginen kosketusihottuma, meluvamma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja kryptosporidioosi. Vuonna 2020 meluvamma oli niukasti yleisin työikäisten vahvistettu ammattitauti, mutta toiseksi yleisimmäksi nousi COVID-19-infektio. Seuraavaksi yleisimpiä olivat ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma ja kryptosporidioosi. V. 2020 oli siten kaksi infektiotautia viiden yleisimmän työikäisten vahvistetun ammattitaudin joukossa. Vuonna 2020 työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 58 % miehille ja 42 % naisille. Naisten osuus on merkittävästi noussut aiempaan verrattuna liittyen mm. lähinnä naisilla vahvistettuihin COVID-19-infektioihin. Yli puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin yli 50-vuotiailla, kun naisilla vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma on tasaisempi. Miesten ja naisten ammattitautikirjoissa on merkittäviä eroja. Vuonna 2020 yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä miehillä olivat meluvamma ja allerginen kosketusihottuma, kun taas naisilla COVID-19-infektio ja ärsytyskosketusihottuma. Koronaviruspandemian yhteydessä Suomessa linjattiin, että COVID-19-infektio voidaan hyväksyä ammattitaudiksi, kun sairaus on vahvistettu mikrobiologisilla tutkimuksilla ja altistuminen on todennäköisesti tapahtunut työtehtävien yhteydessä. Työikäisten COVID- 19-infektioita vahvistettiin 114 tapausta v. 2020. Lähes 90 % tapauksista todettiin naisilla ikäjakauman ollessa laaja. COVID-19-tapauksia todettiin toimialoittain tarkasteltuna erityisesti ’terveyspalveluissa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’terveydenhuollon asiantuntijoilla’ ja ’hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä’. Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama suolistotulehdus, joka voi tarttua ihmisiin mm. tuotantoeläimistä. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan kryptosporidioosien määrä lähti selvään nousuun v. 2017. Työikäisten kryptosporidiooseja vahvistettiin 47 tapausta v. 2019 ja 54 tapausta v. 2020 kuvastaen osaltaan kryptosporidioosiepidemiaa. Vain noin 10 % tartuntatautirekisteriin v. 2019–2010 kirjatuista kryptosporidioositapauksista vahvistettiin ammattitaudeiksi. Suurin osa kryptosporidiooseista todetaan toimialalla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’. Vuonna 2020 työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ ja ’terveyspalvelut’ sekä ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ ja ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’. Asbestisairaustapauksien määrä on tasaisesti laskenut, mutta niitä todetaan edelleen liittyen pitkään viiveeseen altistumisen ja asbestisairauden diagnosoimisen välillä. Suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla asbestiplakkitaudin ollessa niistä yleisin. Vahvistettuja ammattisyöpiä kirjattiin 70–80 tapausta/vuosi v. 2019–2020. Yhtä puupölyjen aiheuttamaa nenän sivuontelon syöpää ja yhtä asbestin aiheuttamaa kurkunpääsyöpää lukuun ottamatta vahvistetut ammattisyövät olivat keuhkosyöpiä tai mesotelioomia. Kaksi keuhkosyöpää oli kvartsipölyn aiheuttamia, mutta muut olivat asbestin aiheuttamia. Työikäisten ammattisyöpiä oli yhteensä 10 tapausta v. 2019–2020. Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006) velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Merkittävä osa ammattitaudeista ja niiden epäilyistä jää ilmoittamatta Aluehallintovirastoon ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta. Esim. työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten aineistossa ammattitauti-ilmoitus oli tehty vain 39–44 %:ssa tapauksista v. 2019–2020. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020 -julkaisu sisältää poikkeuksellisesti kahden uuden aineistovuoden tilastotietoja. Virallisten ammattitautitilastojen laatiminen ja julkaisujen teko on viivästynyt Tapaturmakeskuksen (TVK) vakuutusyhtiöiltä (pois lukien Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)) keräämässä ammattitautiaineistossa todettujen laajojen aineisto-ongelmien vuoksi. Tässä julkaisussa oikaisemme myös uudelleen v. 2016–2018 ammattitautien lukumääriä. Päivitetyt lukumäärät löytyvät taulukkoosiosta ja myös kuvaajat on päivitetty. Ammattitautien tilastoinnissa ilmenneiden laajojen ongelmien vuoksi Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattuihin tapaus- ja diagnoosilukumääriin liittyy epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon ammattitautitilastojen tulkinnassa. Julkaisun analyysiosiossa käsitellään Työperäisten sairauksien rekisterin v. 2019–2020 aineistoa yksityiskohtaisemmin eri tarkastelunäkökulmista. Rekisteriin kirjatuista tiedoista on laadittu erilaisia kuvaajia ja taulukoita aineiston havainnollistamiseksi. Tämän julkaisun lisäksi Työelämätieto-palvelu (tyoelamatieto.fi) tarjoaa mahdollisuuden ammattitautiaineistoihin tutustumiseen

Sources and sinks of greenhouse gases in the landscape : Approach for spatially explicit estimates

Climate change mitigation is a global response that requires actions at the local level. Quantifying local sources and sinks of greenhouse gases (GHG) facilitate evaluating mitigation options. We present an approach to collate spatially explicit estimated fluxes of GHGs (carbon dioxide, methane and nitrous oxide) for main land use sectors in the landscape, to aggregate, and to calculate the net emissions of an entire region. Our procedure was developed and tested in a large river basin in Finland, providing information from intensively studied eLTER research sites. To evaluate the full GHG balance, fluxes from natural ecosystems (lakes, rivers, and undrained mires) were included together with fluxes from anthropogenic activities, agriculture and forestry. We quantified the fluxes based on calculations with an anthropogenic emissions model (FRES) and a forest growth and carbon balance model (PREBAS), as well as on emission coefficients from the literature regarding emissions from lakes, rivers, undrained mires, peat extraction sites and cropland. Spatial data sources included CORINE land use data, soil map, lake and river shorelines, national forest inventory data, and statistical data on anthropogenic activities. Emission uncertainties were evaluated with Monte Carlo simulations. Artificial surfaces were the most emission intensive land-cover class. Lakes and rivers were about as emission intensive as arable land. Forests were the dominant land cover in the region (66%), and the C sink of the forests decreased the total emissions of the region by 72%. The region's net emissions amounted to 4.37 +/- 1.43 Tg CO2-eq yr(-1), corresponding to a net emission intensity 0.16 Gg CO2-eq km(-2) yr(-1), and estimated per capita net emissions of 5.6 Mg CO2-eq yr(-1). Our landscape approach opens opportunities to examine the sensitivities of important GHG fluxes to changes in land use and climate, management actions, and mitigation of anthropogenic emissions. (C) 2021 The Authors. Published by Elsevier B.V.peerReviewe

Reunalla vai ytimessä? : Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus

Euron kriisistä alkanut EU:n politisoituminen toimi vedenjakajana Suomen Eurooppa-politiikassa. Aiemmin suljettujen ovien takana käydyt keskustelut ovat saaneet tehdä tilaa julkisille puoluepoliittisille vastakkainasetteluille. Samalla hallituksemme liikkumatila Brysselin pöydissä on kaventunut. Suomi on ollut unionin jäsen yli kaksi vuosikymmentä. Olemmeko vielä samanlainen ”mallioppilas” kuin jäsenyyden alkuvuosina? Mitkä jäsenvaltiot ovat Suomen läheisimpiä kumppaneita EU-neuvotteluissa? Miten kansalaiset ja puolueet suhtautuvat unioniin? Reunalla vai ytimessä? tarkastelee Suomen EU-linjan kehitystä politiikan eri alueilla talouspolitiikasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. On tärkeää ymmärtää eri jäsenmaiden poliittisia valintoja, sillä vaikka tiedotusvälineet korostavat usein unionia repiviä kiistoja, lopulta EU perustuu jäsentensä vapaaehtoiseen yhteistyöhön.Julkaistu yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Vertaisarvioitu

Verotukseen perustuva ohjaus maatalouden ravinnepäästöjen rajoittamisessa

Tässä selvityksessä tarkastellaan missä maatalouden ravinnekuormitukseen kohdistuvan nykyisen ohjauksen keskeiset ongelmat ovat, mitä hyötyjä ja muita huomioon otettavia seikkoja liittyy mahdollisten verojen käyttöön sekä mihin maatalouden vesistökuormitusta rajoittavassa ympäristöohjauksessa tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Kehitettävät asiat liittyvät toisaalta toimenpiteiden kohdentamiseen ja toisaalta ohjauksen kannustavuuteen. Selvityksen vertailukohtana käytetään Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä siihen liittyvää ympäristötukijärjestelmää erityisesti tukijärjestelmän niiden toimenpiteiden osalta, joilla pyritään suoraan vaikuttamaan ravinteiden käyttöön maataloudessa. Selvityksessä todetaan, ettei lannoiteverolla yksinään pystytä korvaamaan nykyistä ympäristötukijärjestelmää eikä se toisaalta olisikaan mahdollisen veron tarkoitus. Nykyisessä järjestelmässä lannoitevero olisi ennen kaikkea tiedollisen ohjauksen tehostamiskeino. Lannoiteveron avulla olisi mahdollista jossain määrin tehostaa maatalouden vesiensuojelua. Maatalouden koko tuki- ja verojärjestelmän tarkastelu ennen seuraavaa tukijärjestelmäuudistusta olisi perusteltu etenemistapa

Xylella fastidiosa gene expression analysis by DNA microarrays

Xylella fastidiosa genome sequencing has generated valuable data by identifying genes acting either on metabolic pathways or in associated pathogenicity and virulence. Based on available information on these genes, new strategies for studying their expression patterns, such as microarray technology, were employed. A total of 2,600 primer pairs were synthesized and then used to generate fragments using the PCR technique. The arrays were hybridized against cDNAs labeled during reverse transcription reactions and which were obtained from bacteria grown under two different conditions (liquid XDM2 and liquid BCYE). All data were statistically analyzed to verify which genes were differentially expressed. In addition to exploring conditions for X. fastidiosa genome-wide transcriptome analysis, the present work observed the differential expression of several classes of genes (energy, protein, amino acid and nucleotide metabolism, transport, degradation of substances, toxins and hypothetical proteins, among others). The understanding of expressed genes in these two different media will be useful in comprehending the metabolic characteristics of X. fastidiosa, and in evaluating how important certain genes are for the functioning and survival of these bacteria in plants