Lääkehoidon puhelinneuvonta terveyskeskuksen päivystyksessä

Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Turvallinen lääkehoito- kehittämishanketta. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimii Kaarinan kaupungin terveystoimi. Opinnäytetyö on tehty systemaattista kirjallisuuskatsausta mukaillen. Aineisto kerättiin käyttämällä Cinahl, Medic ja Medline -tietokantoja. Aineistoa saatiin eri hakusanayhdistelmiä hakukoneissa käyttämällä yhteensä 436 917 kappaletta. Näistä valittiin yhdeksän julkaisua, jotka analysoitiin. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata lääkehoidon puhelinneuvontaa terveyskeskuksen päi-vystyksessä. Opinnäytetyössä esitetään tämän hetkisen puhelinneuvonnan ja lääkehoidon oh-jauksen tarve nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä. Työssä otettiin selvää, mitkä ovat neuvonnan ja ohjauksen hyödyt ja haitat ja miten niitä voitaisiin kehittää. Työssä käsitellään myös millaista ammattitaitaitoa hoitohenkilökunta tarvitsee toteuttaakseen lääkehoidon ohjausta puhelimitse. Kehittämisen myötä annettaisiin potilaalle mahdollisuus saada laadukasta ja turval-lista puhelinneuvontaa sekä lääkehoidon ohjausta. Tulokset osoittavat, että lääkehoidon ohjauksen ja puhelinneuvonnan kysyntä on kasvanut. Puhelinneuvonnan myötä aikaisemmat ruuhkat päivystyksissä ja lääkärien vastaanotoilla ovat vähentyneet. Lääkehoidon ohjauksen tarve on lisääntynyt itsehoitolääkkeiden kysynnän vuoksi ja myös potilaiden epätietoisuus omista käyttämistään lääkkeistä on lisääntynyt. Vain terveydenhuollon ammattilainen voi antaa puhelinneuvontaa ja lääkehoidon ohjausta. Hoi-tajien tulisi hallita farmakologia sekä osata laskea hyvin lääkelaskuja. Osalla hoitajista on kui-tenkin puutteita näillä osa-alueilla. Terveydenhuollon ammattilaisia tulisi kouluttaa ja heidän taitojaan tulisi testata säännöllisesti. Näin potilas saisi mahdollisimman laadukasta puhelinneu-vontaa sekä lääkehoidon ohjausta.This thesis is part a of larger project conducted at the Turku University of Applied Sciences called Safe medication. This thesis was made in collaboration with the municipal health care of Kaarina. The method used for this thesis was systematic literature review. Material was ga-thered from Cinahl, Medic and Medline databases. There were 436 917 matches with varied search term compositions. Nine journals were chosen and analyzed. The goal of the study was to describe current need for telephone consultation and medication guidance in health care systems. This thesis presents the benefits and the disadvantages of telephone consultation and presents guidelines for improving the current situation. The study also discusses the types of professional expertice needed by nurses who are giving medicinal telephone consultation to patients. With the proposed guidelines patients could get safe, high quality telephone consultation. The results indicate that the need of medication guidance and telephone consultation have in-creased. Telephone consultation has helped to reduce rushes at emergency rooms and doctor’s receptions. The need for medication guidance has increased due to increasing demand of self medication and proliferating uncertainty of patients own medication. Only health care professionals can give telephone consultation and medication guidance. Ther-fore, nurses should master both pharmacology and medication calculations. The problem is that some nurses have shortcomings in these fields. There should be a system to educate and test health care professionals regularly. In this manner, the patients would get the best possible telephone consultation and medication guidance

Kehittämistutkimus robotiikasta ja ohjelmoinnin pedagogiikasta peruskoulun toisella luokalla

Käsittelen Pro gradu-tutkielmassani ohjelmoinnin pedagogiikkaa ja BeeBot-robottien hyödyntämistä alkeisohjelmoinnin opetuksessa. Tutkielman tarkoituksena on kehittää ohjelmoinnin pedagogiikkaa peruskoulun toisella luokalla sekä selvittää oppilaiden sekä heidän luokanopettajansa kokemuksia alkeisohjelmoinnista ja BeeBot-roboteista opetuskokeilun myötä. Ohjelmoinnin tulisi olla nykypäivää suomalaisissa kouluissa ja oppimisympäristöt sekä oppimistavat on tarkoitus päivittää vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita sekä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Oppilaan on helpompi oppia ohjelmointia, näppäintaitoja ja muita digitaitoja myöhemmin, kun hän on saanut aiheeseen selkeän alun alkuopetuksessa. Tutkielmani on laadullinen tutkimus ja toteutin sen kehittämistutkimuksena. Suoritin tutkielman kenttätyövaiheen, opetuskokeilun, erään pohjoissuomalaisen peruskoulun toisella luokalla. Opetin alkeisohjelmointia aluksi ilman teknologiaa toiminnallisilla harjoitteilla sekä kirjallisilla tehtävillä. Tämän jälkeen oppilaat pääsivät harjoittelemaan ohjelmointia Code.org -sivuston Angry Birds-ohjelmointipeleillä ja BeeBot-roboteilla. BeeBot-robotteja hyödynsin matematiikan ja suomen kielen tunneilla oppinaineiden sisältöjen harjoittelemiseen. Lopuksi oppilaat tutustuivat oman pelin ohjelmoimiseen Scratchjr-ohjelmointisovelluksella. Opetuskokeiluni myötä luokanopettaja pääsi tutustumaan alkeisohjelmointiin ja robotiikan hyödyntämiseen opetuksessa, seuratessaan pitämiäni oppitunteja hänen luokassaan. Tutkielmani antoi tietoa siitä, millaisia kokemuksia oppilaat saivat alkeisohjelmoinnin ja BeeBot-robottien hyödyntämisestä oppimisen tukena ja kuinka he edistyivät niissä. Lisäksi luokanopettaja sai ideoita ohjelmoinnin pedagogiikkaan; miten alkeisohjelmointia ja robotiikkaa voidaan integroida osaksi oppiaineiden sisällöllisiä tavoitteita ja kuinka digilaitteita ja sovelluksia käytetään

Perhepolitiikka ja ensimmäisen lapsen saantiin vaikuttavat tekijät Suomessa 1985-1998

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa käydään läpi, mitä kehityskulkuja syntyvyyden laskemisen taustalla on ja millainen on nykyinen syntyvyystilanne Suomessa ja Euroopassa. Tutkielmassa keskitytään suomalaisten naisten ensimmäisen lapsen saannin ajoitukseen tarkastelemalla vuonna 1970 syntyneitä naisia ja heidän ensimmäisen lapsen saantiaan. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten erilaiset sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat ensimmäisen lapsen saannin ajoitukseen ja miten perhepoliittiset toimet näyttäytyvät empiiristen tutkimustulosten valossa. Aineistona tutkielmassa käytetään Tilastokeskuksen Parisuhde, lapset, perhe ja elinolot- rekisteriaineistoa. Käytetty aineisto koostuu suomalaisista vuonna 1970 syntyneistä naisista ja heidän taustatekijöistään. Käytetyt taustamuuttujat ovat koulutus, liittostatus (avo- tai avioliitto), äidinkieli (suomi tai ruotsi), sosio-ekonominen asema ja asuinpaikka. Tutkielma on kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytetään logistista regressioanalyysia, josta saatuja tuloksia tuetaan ristiintaulukoinnilla. Empiirisen analyysin tulosten perusteella koulutuksella, liittostatuksella ja asuinpaikalla on vaikutusta ensimmäisen lapsen saannin ajoitukseen. Tuloksista ilmenee, että mitä koulutetumpi nainen on, ja mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä hän asuu, sitä epätodennäköisempää on, että hän on saanut lapsen keskimääräistä aiemmin. Avioliitossa elävät naiset taasen ovat todennäköisemmin saaneet ensimmäisen lapsen keskimääräistä aiemmin verrattuna avoliitossa eläviin naisiin. Naisen äidinkielellä ja sosio-ekonomisella asemalla ei havaittu olevan merkitystä ensimmäisen lapsen saannin ajoitukselle. Perhepolitiikkaa seurattiin tässä tutkimuksessa erityisesti vuosien 1985–1998 aikana, jolloin myös tutkittujen naisten lapsen saantia tarkasteltiin. Empiirisessä osuudessa havaittiin etenkin koulutustasolla olevan suuri vaikutus ensimmäisen lapsen saannin ajoitukseen. Perhepoliittisissa tuissa ja toimenpiteissä ei kuitenkaan oteta huomioon koulutuksen ja perheen yhdistämistä, eikä se myöskään nouse esille hallitusohjelmissa. Perhepoliittiset toimenpiteet keskittyivät vuosina 1985–1998 lähinnä perheen ja työn yhdistämisen helpottamiseen, ei niinkään opiskelun ja perheen yhteensovittamiseksi. Lamavuosien jälkeisenä aikana 1990-luvun puolesta välistä eteenpäin työn merkitys perhepoliittisissa tuissa korostui entisestään, sillä tukien määräysperusteita tarkasteltiin siitä näkökulmasta, miten ne kannustivat työnhakuun

Afaattisille henkilöille valittujen AAC-menetelmien toimivuus kokonaisvaltaisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia yksilöllisesti valittujen puhetta tukevien menetelmien (AAC-menetelmien) toimivuutta afaattisten henkilöiden kokonaiskommunikaatiossa. Tutkimuksessa keskityttiin selvittämään, kuinka hyvin puheterapeuttinen AAC-kuntoutusprosessi on toteutunut sekä tarjoaako valittu AAC-menetelmä tarvittavaa tukea afaattisille henkilöille. Tutkimukseen osallistui seitsemän koehenkilöparia, jotka koostuivat afaattisesta henkilöstä sekä yhdestä heidän lähi-ihmisestään. Afaattisten koehenkilöiden iät vaihtelivat tutkimushetkellä 46–73 vuoden välillä. Tutkimus suoritettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Afaattisten henkilöiden puheen ymmärtämisen tasoa arvioitiin Token-testillä sekä keskustelutilanteita observoiden. Haastattelut tehtiin tutkimuspari kerrallaan ensin lähi-ihmiselle ja tämän jälkeen afaattiselle henkilölle, jotta samoihin kysymyksiin saatiin molempien omat näkökannat. Tuloksista kävi ilmi, että AAC-menetelmää käytettiin pääosin vasta viimeisenä kommunikointikeinona, vaikka AAC-menetelmästä nähtiin kokonaisuudessaan olevan hyötyä kommunikoinnissa. Valitut AAC-menetelmät tarjosivat melko hyvin tarvittavaa tukea kommunikoinnin ongelmiin, mutta suurella osalla oli parannusehdotuksia AAC-menetelmänsä suhteen. Lisäksi AAC-menetelmää koskevat valinta-, ohjaus- ja kuntoutusprosessit oli toteutettu afaattisten henkilöiden kohdalla hyvin eri tavoin ja tyytyväisyys kuntoutuksen laatuun sekä määrään vaihteli tutkittavien kesken. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että AAC-kuntoutuskaaren toteuttamisen yhtenäistämiseen olisi tarvetta. Myös AAC-menetelmien jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta puhetta tukevien menetelmien käyttöastetta afaattisten henkilöiden arjessa voitaisiin nostaa. Kuitenkin tutkimusjoukon pienuuden vuoksi saadut tulokset jäävät suuntaa antaviksi ja lisää tutkimusta aiheesta tarvittaisiin

High-frequency productivity estimates for a lake from free-water CO2 concentration measurements

Lakes are important actors in biogeochemical cycles and a powerful natural source of CO2. However, they are not yet fully integrated in carbon global budgets, and the carbon cycle in the water is still poorly understood. In freshwater ecosystems, productivity studies have usually been carried out with traditional methods (bottle incubations, C-14 technique), which are imprecise and have a poor temporal resolution. Consequently, our ability to quantify and predict the net ecosystem productivity (NEP) is limited: the estimates are prone to errors and the NEP cannot be parameterised from environmental variables. Here we expand the testing of a free-water method based on the direct measurement of the CO2 concentration in the water. The approach was first proposed in 2008, but was tested on a very short data set (3 days) under specific conditions (autumn turnover); despite showing promising results, this method has been neglected by the scientific community. We tested the method under different conditions (summer stratification, typical summer conditions for boreal dark-water lakes) and on a much longer data set (40 days), and quantitatively validated it comparing our data and productivity models. We were able to evaluate the NEP with a high temporal resolution (minutes) and found a very good agreement (R-2 >= 0.71) with the models. We also estimated the parameters of the productivity-irradiance (PI) curves that allow the calculation of the NEP from irradiance and water temperature. Overall, our work shows that the approach is suitable for productivity studies under a wider range of conditions, and is an important step towards developing this method so that it becomes more widely used.Peer reviewe

Virtual Library - Blending Mirror and Fantasy Layers into a VR Interface for a Public Library

We present an immersive VR interface for a public library where a mirror-world like virtual copy of the physical library is blended with imaginary virtual fantasy layers into a hybrid space for library content. The design of the system was guided by multi-stakeholder Participatory Design process involving library staff, library customers and researchers. The findings of the qualitative user evaluation of the prototype suggest that this kind of a VR interface is an exciting extension to a physical library, indicating the unlimited possibilities offered by the VR’s ability to send the user into imaginary places.Peer reviewe

Lukion tukijärjestelmän suuntaviivat

Yksi lukiokoulutusta koskevien viimeaikaisten uudistusten painopisteistä on ollut opiskelijoiden oppimisen tuen ja ohjauksen vahvistaminen. Uudessa lukiolaissa määritelläänkin ensi kertaa erityisopetus ja muu oppimisen tuki opiskelijan lakisääteisiksi oikeuksiksi. Erityisopettajan asema lukiossa siis vakiintuu, mutta samalla koko henkilöstön tulee yhä paremmin huomioida opiskelijoiden erilaisia tuen tarpeita. Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeella on pyritty vastaamaan tähän opettajien osaamistarpeen muutokseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan tuoreiden erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmien pohjalta, millaisena tuen toteutuminen näyttäytyi lukiossa ennen uuden Lukion opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa ja millaiset valmiudet lukioilla on henkilöstön näkökulmasta tukea opiskelijoita. Sonja Ojalan tutkielma on toteutettu osana hanketta, jossa myös Kirsi Ikosen ja Nora Taipaleen tutkielmien tuloksia on hyödynnetty laajasti

Protist predation can select for bacteria with lowered susceptibility to infection by lytic phages

Background: Consumer-resource interactions constitute one of the most common types of interspecific antagonistic interaction. In natural communities, complex species interactions are likely to affect the outcomes of reciprocal co-evolution between consumers and their resource species. Individuals face multiple enemies simultaneously, and consequently they need to adapt to several different types of enemy pressures. In this study, we assessed how protist predation affects the susceptibility of bacterial populations to infection by viral parasites, and whether there is an associated cost of defence on the competitive ability of the bacteria. As a study system we used Serratia marcescens and its lytic bacteriophage, along with two bacteriovorous protists with distinct feeding modes: Tetrahymena thermophila (particle feeder) and Acanthamoeba castellanii (surface feeder). The results were further confirmed with another study system with Pseudomonas and Tetrahymena thermophila. Results: We found that selection by protist predators lowered the susceptibility to infections by lytic phages in Serratia and Pseudomonas. In Serratia, concurrent selection by phages and protists led to lowered susceptibility to phage infections and this effect was independent from whether the bacteria shared a co-evolutionary history with the phage population or not. Bacteria that had evolved with phages were overall more susceptible to phage infection (compared to bacteria with history with multiple enemies) but they were less vulnerable to the phages they had co-evolved with than ancestral phages. Selection by bacterial enemies was costly in general and was seen as a lowered fitness in absence of phages, measured as a biomass yield. Conclusions: Our results show the significance of multiple species interactions on pairwise consumer-resource interaction, and suggest potential overlap in defending against predatory and parasitic enemies in microbial consumer-resource communities. Ultimately, our results could have larger scale effects on eco-evolutionary community dynamics.Peer reviewe

Climate-friendly food-choice intentions among emerging adults: extending the theory of planned behavior with objective ambivalence, climate-change worry and optimism

Climate-friendly food choices are still relatively rarely addressed in studies investigating climate engagement, particularly among young people. To address this research gap, we conducted a questionnaire study with senior high school students (N = 474). Our overarching theoretical framework is the Theory of Planned Behavior (TPB), which we extended with emotional factors (climate-change worry and optimism) and attitudinal ambivalence. We found that all factors included, except for optimism, correlated with the food-choice intentions. In multiple regression analyses, worry was the second strongest predictor, after attitudes. Moreover, a measure of objective ambivalence moderated the correlation between attitudes and intentions by weakening it. The results support the validity of using the TPB model when explaining intentions to make climate-friendly food choices among emerging adults. However, our results suggest that it is also important to consider emotions—in this case climate-change worry—and the existence of conflicting evaluations about choosing climate-friendly food