Promoting Scalability and Sustainability of ICT4D Projects Using Open Source Software

There is an increasing consensus that information and communication technologies (ICTs) bring an opportunity for developing countries to reach development goals in various areas, yet a large number of the projects that utilize ICT for development (ICT4D) are considered full or partial failures. One of the most critical challenges identified is that ICT4D practice tends to produce pilot projects, but it fails to provide scalable and sustainable solutions for capacity development. Open source software (OSS), with its particular licensing scheme and community-based development method, has been touted as a possible solution to some of the problems that ICT4D practice is often claimed to cause. However, prior research has barely discussed or empirically studied the potential of OSS in promoting scalability and sustainability of ICT4D projects. This study aims to provide an answer to the research question: How to promote scalability and sustainability of ICT4D projects using open source software? The study draws from empirical research conducted in a case project to answer the research question. The author of this study participated in a capacity development project in Kenya coordinated by the Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) and financed by the Government of Finland’s development assistance program during years 2006-2008. The project developed a software to help in computerization of agricultural cooperatives and licensed it with an open source software license, so that it could be freely used by both agricultural cooperatives and local ICT companies, in order for the latter to be able to provide support services to the cooperatives. The action case research method was sed to both introduce change to the problematic “real-life” situation and to increase understanding of the area of concern. Consequently, this study provides a detailed description how research-based insights were used to manage the sustainability and scalability issues in the case project The results of the study include an assessment of the role of open source software in promoting scalability and sustainability of ICT4D projects, which implies that OSS may lay a foundation for the creation of a business ecosystem supporting scalability and sustainability, but OSS in itself does not solve challenges related to the demand and supply of technology. In addition, the study discusses the nature of the scalability and sustainability problem and presents a model of the elements influencing scalability and sustainability of ICT4D projects. The study contributes to the field of open source software research by focusing on a type of an OSS project that has been little studied and highlights the importance of project characteristics and context. It complements the OSS in developing country research that often discusses OSS in an overly positive manner by reporting the challenges experienced in the case project. The study also contributes to the discussion of ICT4D project failure in development informatics research by improving conceptual clarity, defining the scalability and sustainability problem in detail, identifying elements influencing scalability and sustainability and by providing insights into the role of OSS in solving the scalability and sustainability problem. For practitioners involved with OSS or ICT4D projects, the study provides conceptual tools and advises against expecting simple solutions to difficult development problems.Kehitysmaiden uskotaan voivan saavuttaa kehitykseen liittyviä tavoitteitaan tieto- ja viestintäteknologiaa (engl. information and communication technologies, ICT) hyödyntämällä. Suuri osa ICT-teknologiaa hyödyntävistä kehitysyhteistyöhankkeista kuitenkin epäonnistuu osittain tai täysin. Eräs keskeinen ongelma teknologian hyödyntämisessä kehitysyhteistyössä on ollut, että toiminnan tuloksena syntyy paljon pilottihankkeita, mutta liian harvoin skaalautuvia ja kestäviä ratkaisuja kehitysmaiden toimintavalmiuksien parantamiseksi. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on pidetty mahdollisena ratkaisuna ICT-teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden haasteisiin, sillä niitä voidaan kehittää yhteisöllisesti ja lisensointi mahdollistaa ohjelmistojen vapaan hyödyntämisen. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä ICT-teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden skaalautuvuuden ja kestävyyden parantamisessa ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata seuraavaan kysymykseen: Miten ICT-teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden skaalautuvuutta ja kestävyyttä voidaan parantaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla? Aihetta lähestytään tarkasteluun valitun hankkeen kautta empiirisesti. Hanke oli Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön koordinoima ja Suomen kehitysyhteistyöohjelman rahoittama valmiuksien kehittämishanke, joka toteutettiin Keniassa vuosina 2006‒2008 ja johon tutkimuksen tekijä myös itse osallistui. Hankkeessa kehitettiin ohjelmisto maatalousosuuskuntien tietokoneistamisen tueksi. Tämä lisensoitiin avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssillä, jotta ohjelmisto olisi vapaasti hyödynnettävissä sekä osuuskunnissa että paikallisissa ICT-yrityksissä. Näin paikalliset ICT-yritykset voisivat tarjota tukipalveluita osuuskunnille. Tapaustutkimusta ja toimintatutkimusta yhdistävän tutkimusmenetelmän keinoin pyrittiin sekä ratkaisemaan hankkeen haasteita että lisäämään ymmärrystä tutkimusaiheesta. Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten aiempaan tutkimukseen pohjautuvia näkemyksiä hyödynnettiin hankkeen skaalautuvuuteen ja kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisussa. Tutkimuksen tuloksena on arvio avoimen lähdekoodin ohjelmistojen merkityksestä ICT-teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden skaalautuvuuden ja kestävyyden parantamisessa, minkä mukaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla voidaan luoda edellytykset teknologian skaalautuvuutta ja kestävyyttä tukevan liiketoimintaekosysteemin synnylle, mutta se ei itsessään ratkaise teknologian kysyntään ja tarjontaan liittyviä haasteita. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään skaalautuvuuden ja kestävyyden haasteen luonnetta sekä luodaan malli ICT-teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden skaalautuvuuteen ja kestävyyteen vaikuttavista osatekijöistä. Tämä tutkimus edistää avoimen lähdekoodin tutkimusta fokusoitumalla hanketyyppiin, jota ei ole juuri aiemmin tutkittu, korostaen hankkeiden luonteen ja kontekstin merkitystä alan tutkimuksessa. Avoimen lähdekoodin hyödyntämistä kehitysmaissa koskeva tutkimus on usein esittänyt avoimen lähdekoodin mahdollisuudet hyvin optimistisesti, jättäen haasteet vähäiselle tarkastelulle – tämä tutkimus täydentääkin alan tutkimusta raportoimalla kohteena olleen hankkeen haasteista. Lisäksi tämä tutkimus edistää kehitysyhteistyötä koskevan informatiikan tutkimuksen puitteissa käytävää keskustelua teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden epäonnistumisista selkeyttämällä käsitteitä, tarkentamalla skaalautuvuuden ja kestävyyden haasteen määrittelyä, tunnistamalla skaalautuvuuteen ja kestävyyteen vaikuttavia osatekijöitä sekä parantamalla ymmärrystä avoimen lähdekoodin merkityksestä haasteen ratkaisussa. Avoimen lähdekoodin hankkeiden tai teknologiaa hyödyntävien kehitysyhteistyöhankkeiden parissa toimiville tutkimus tarjoaa käsitteleellisiä työkaluja ja neuvoja, joiden mukaan vaikeisiin kehityshaasteisiin ei tule odottaa helppoja ratkaisuja.Siirretty Doriast

Kokemuksia massadatan, omadatan sekä älykkään robotiikan ja automaation osaamistarpeista ja -tarjonnasta

Tämä selvitys arvioi massadatan ja omadatan sekä älykkään robotiikan ja automaation osaamistarpeita suomalaisissa yrityksissä ja tarkastelee keinoja, joilla yritysten mahdolliseen osaamisvajeeseen voidaan vastata. Selvitys liittyy valtioneuvoston periaatepäätökseen datan hyödyntämisestä sekä valtioneuvoston periaatepäätökseen älykkäästä robotiikasta ja automaatiost

Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteistyöhön : hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina : versio 1.1

Oppaan tavoitteena on kiinnittää tiedonhallinnan näkökulmasta huomio hyvinvointialueiden ja heille palveluita tuottavien organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Miten ja missä asioissa hyvinvointialueilla tulisi palveluntuottajia ohjata? Miten Kanta-palveluita voidaan hyödyntää yhteistyössä? Opas on tarkoitettu erityisesti sosiaalihuollon ja tiedonhallinnan johtajille ja kehittäjille, jotka suunnittelevat hyvinvointialueen yhdenmukaista tiedonhallintaa ja kirjaamista. Myös palveluntuottajien kannattaa ottaa opas käyttöön, sillä tiedonhallinnan yhteistyöhön voi valmistautua myös itsenäisesti. Opas koostuu neljästä tehtävästä: 1. Tunnista kumppaneiden velvoitteet 2. Ohjaa käyttöönottamaan Kanta-palvelut 3. Ohjaa yhtenäisiin toimintatapoihin 4. Sovi asiakastietojen kirjaamisen käytännöt Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSKKLPäivitetty 10.10.2024 luvun 3.1 linkki Valviran Astori-rekisteriin.versio 1.

Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteistyöhön : hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina : versio 1.0

Oppaan tavoitteena on kiinnittää tiedonhallinnan näkökulmasta huomio hyvinvointialueiden ja heille palveluita tuottavien organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Miten ja missä asioissa hyvinvointialueilla tulisi palveluntuottajia ohjata? Miten Kanta-palveluita voidaan hyödyntää yhteistyössä? Opas on tarkoitettu erityisesti sosiaalihuollon ja tiedonhallinnan johtajille ja kehittäjille, jotka suunnittelevat hyvinvointialueen yhdenmukaista tiedonhallintaa ja kirjaamista. Myös palveluntuottajien kannattaa ottaa opas käyttöön, sillä tiedonhallinnan yhteistyöhön voi valmistautua myös itsenäisesti. Opas koostuu neljästä tehtävästä: 1. Tunnista kumppaneiden velvoitteet 2. Ohjaa käyttöönottamaan Kanta-palvelut 3. Ohjaa yhtenäisiin toimintatapoihin 4. Sovi asiakastietojen kirjaamisen käytännöt Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSKKL</a

Tiedon sitominen päätöksentekoon

Yhtäköyttä-hankkeessa (Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa) selvitettiin sitä, miten tuetaan kokonaisvaltaista tietopohjaista päätöksentekoa ja hyödynnetään paremmin seuranta-, tieto-, arviointi- ja tutkimusaineistoja. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut vain tuottaa jotain yksittäistä teknistä ratkaisua vaan miettiä tietojärjestelmien, toimintamallien ja eri toimijoiden roolien muodostamaa tehokasta kokonaisuutta, johdonmukaista menetelmää. Hankkeessa lähtökohtana olivat avoimen hallinnon ja avoimen tiedon periaatteet, koska avoimeen ympäristöön kehitettyjen ratkaisujen ajateltiin toimivan myös suljetussa ympäristössä, mutta suljetut ratkaisut eivät mahdollista avoimia käytäntöjä. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, haastateltiin kymmeniä hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijoita ja toteutettiin useita maahanmuuttoon liittyviä kokeiluja, joilla kerättiin kokemuksia uusista käytännöistä valtioneuvostolta. Hankkeessa täsmennettiin tietotyötä painottavia periaatteita ja avoimen päätöksentekokäytännön sisältöä. Käytännön ratkaisuna avoimuuden tarpeisiin ja haasteisiin tunnistettiin laadullinen avoimuus. Tärkein yksittäinen suositus on jaetun ymmärryksen tavoittelu päätöksenteossa. Siinä pyritään avoimella osallistumisella kaikkien osapuolten näkemysten, arvojen ja käsitysten kuuntelemiseen, ymmärtämiseen ja kirjaamiseen. Tämä edellyttää useita, osittain tieteestä tuttuja periaatteita kuten avoimuutta, kritiikkiä, asiaperustaisuutta ja internetissä olevia pysyviä, päivittyviä aihesivuja. Tutkimustiedon kuuluvuus päätöksenteossa paranee paradoksaalisesti parantamalla myös ei-tieteellisen tiedon kuuntelemista ja analyysiä. Onnistuminen vaatii avoimen verkkotyötilan kehittämistä, johon yhdistetään useita tietotyön ja päätösvalmistelun toiminnallisuuksia

The open book

The Open Book is a crowdsourced, multi-author publication published by the Finnish Institute in London that contextualises an international movement for open knowledge in the words of the communities who are helping build it. What are the aims and motivations of open knowledge advocates, and how do concepts like digital transparency, open access, open data, digital ethics and the commons impact society? With contributions across sustainability, design, business and development, The Open Book offers a platform for discussion, and a launching pad for new ideas about the future of a global open knowledge movement in a time of rapid technological and societal progress

Handbok för fungerande samarbete i informationshantering inom socialvården : Välfärdsområden och tjänsteproducenter som samarbetspartner : v. 1.0

Syftet med denna handbok är att med tanke på informationshanteringen fästa uppmärksamhet vid samarbetet mellan välfärdsområdena och de organisationer som producerar tjänster för dem. Hur och i vilka frågor borde välfärdsområdena ge instruktioner till tjänsteproducenterna? Hur kan Kanta-tjänsterna utnyttjas i samarbetet? Handboken är särskilt avsedd för ledare och utvecklare inom socialvården och informationshantering, som planerar en enhetlig informationshantering och dokumentation i välfärdsområdet. Det lönar sig också för tjänsteproducenterna att ta i bruk handboken, eftersom man också självständigt kan förbereda sig för samarbetet i informationshantering. Handboken består av fyra uppgifter: 1. Identifiera samarbetspartnernas skyldigheter 2. Ge instruktioner för ibruktagande av Kanta-tjänsterna 3. Ge instruktioner för enhetliga verksamhetssätt 4. Kom överens om praxis för anteckning av klientuppgifter Elektronisk version av publikationen (på finska):https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSKKL</a