Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla – Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaisuuteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja arvioida millaista tulevaisuutta nykyinen kehitys ja suunnitelmat ennakoivat yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta. Lähtökohtana on kaupunkiseutujen pitkään jatkunut yhdyskuntarakenteen laajenemis- ja hajautumiskehitys, joka näyttää taloustaantuman myötä hidastuneen ja kääntyneen osin tiivistymisen suuntaan erityisesti keskustoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Kehitys vaihtelee suuresti kaupunkiseutujen välillä, koska valtakunnallinen rakennemuutos eriyttää kehitystä voimakkaasti kasvaviin ja taantuviin kaupunkiseutuihin. Samalla kun suurimmilla kasvuseuduilla investoidaan joukkoliikenteen kehittämiseen, hajautumiskehitys jatkuu väestöään menettävillä alueilla jo ennestään harvan rakenteen väljentyessä. Raportti perustuu kolmen kaupunkikudoksen – jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki – teoriaan, jossa kaupunkiseutu hahmotetaan historian eri vaiheissa syntyneinä kaupunkikudoksina. Tutkimuksessa on uudistettu yhdyskuntarakenteen tulkintaa kaupunkikudosten teoriaan tukeutuen sekä kerätty yhteiskehittämishankkeessa mukana olleilta 14 kaupunkiseudulta tietoa nykyisestä suunnittelutilanteesta, hankkeisiin ja suunnitelmien toteutukseen liittyvistä polkuriippuvuuksista ja suunnitelmien ajoituksesta sekä uusista avauksista. Suunnitelmista keskeiset muutoskohteet on viety aikajanalle ja kartalle osaksi paikkatietopohjaista analyysiä. Tavoitteena on ollut tuottaa tulevaisuusarvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityksestä vuoteen 2030. Tulosten perusteella 2010-luvulla voimistunut jalankulkukaupungin kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa, ja monella kaupunkiseudulla on useita jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä kehityshankkeita. Joukkoliikennekaupungin vahvistuminen on suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta epävarmempaa, ja monella seudulla joukkoliikennekaupungin säilyminen ja muodostaminen vaatisi maankäytön suuntaamista vahvemmin tukemaan joukkoliikennekäytäviä. Autokaupungin kasvu näyttäisikin suunnitelmien perusteella jatkuvan vuoteen 2030, mikä on monilta osin ristiriidassa kaupunkiseutujen omien yhdyskuntarakenteen tavoitteiden kanssa. Yhtenä keskeisenä haasteena tunnistettiin lapsiperheille soveltuvien laadukkaiden asuntojen saatavuus jalankulku- ja joukkoliikennekaupungissa, jotta suurten asuntojen kysyntä ei kohdistuisi taloustilanteen elpyessä kehysalueille kauas työpaikoista ja palveluista

Pistos päivässä painon pudotukseen

Non peer reviewe

Fifth meeting of the African Elephant Specialist Group

36 of the 48 AfESG members attended the Fifth AfESG meeting held 28 January to 1 February 2002 in Shaba NR , Kenya. The meeting included papers and discussion on: conservation and management implications associated with the fact that the African elephant appears to be not one but multiple species; criteria for listing the African elephant in the IUCN Red Book; development of guidelines for the reintroduction of African elephants; issues associated with the monitoring of illegal killing (MIKE) and the elephant (ivory) trade information system trade (ETIS) issues; work being undertaken by the human-elephant conflict working group (HECWG); ongoing work associated with the updating of the elephant status report; and, development/implementation of national and sub-regional elephant management strategies. New guidelines (a manual) for dung counts will be developed, and a technological advances committee will investigate developments in GPS radio tracking

Puute on pahasta mutta liika on liikaa : insuliinin monialaiset vaikutukset

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : insuliini.• Sekä hyperinsulinemialla että insuliiniresistenssillä on haitallisia vaikutuksia elimistöön. • Insuliiniresistenssi havaitaan energia-aineenvaihdunnan keskeisissä kudoksissa, eli rasvassa, lihaksissa ja maksassa. Tilaan liittyvän hyperinsulinemian aiheuttama anabolinen vaikutus ei kuitenkaan ole heikentynyt. • Hyperinsulinemia vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien, lihavuuden sekä syöpäsairauksien syntyyn ja kehitykseen. Se on osallisena myös muistitoimintoja heikentävien sairauksien synnyssä ja kehityksessä. Lisäksi se vaikuttaa vanhenemiseen liittyviin perusmekanismeihin.Peer reviewe

Diabeteslääkkeet ja sydän- ja verisuonitautien ennuste - pitkä ja mutkainen tie

English summar

Trends and predictors in all-cause and cause-specific mortality in diabetic and reference populations during 21 years of follow-up

Background Patients with diabetes mellitus (DM) have a markedly higher overall mortality from coronary heart disease (CHD), as well as many other causes of death like cancer. Since diabetes is a multisystem disease, this fact together with the increased lifespan among individuals with diabetes may also lead to the emergence of other diabetes-related complications and ultimately to diversification of the causes of death. Methods The study population of this observational historic cohort study consisted of subjects with DM, who had purchased for at least one insulin prescription and/or one oral antidiabetic between January 1, 1997 and December 31, 2010 (N=199 354), and a reference population matched by age, sex and hospital district (N=199 354). Follow-up was continued until December 31, 2017. All-cause and cause-specific mortality (cancer, CHD and stroke) was analysed with Poisson and Cox's regression. Associations between baseline medications and mortality were analysed using LASSO (Least Absolute Shrinkage and Selection Operator) models. Results The mortality rates were significantly elevated among the patients with DM. However, the relative risk of all-cause mortality between the DM and reference populations tended to converge during the follow-up. The lowering trend was most apparent in CHD mortality. The difference between DM and reference populations in stroke mortality vanished with a later entrance to the follow-up period. There were a few differences between DM and no-DM groups with respect to how baseline medications were associated with mortality. Conclusions The gap between the mortality of patients with diabetes compared to subjects who are non-diabetic diminished markedly during the 21-year period. This was driven primarily by the reduced CHD mortality.Peer reviewe

Lihavuuden lääkehoito

English summaryPeer reviewe