Subject matter specific curriculum integration : a quantitative study of finnish student teachers’ integrative content knowledge

Publisher Copyright: © 2021 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group.Curriculum integration has recently stirred growing interest in educational discourses. New Finnish core curricula for basic education and for general upper secondary schools encourage and even obligate schools to integrate the curriculum. Integration has been deemed to be important, as the boundaries between school subjects have remained unnecessarily rigid. Integration is needed to construct a coherent structure for educational knowledge allowing for the study of broad-ranging topics crossing the subject boundaries. This paper is a piece of quantitative research based on a questionnaire completed by Finnish student teachers (N = 243) studying to teach a range of subjects in secondary schools (age groups 13–18). The questionnaire explored student teachers’ readiness to generate integrative topics between subjects. Variables such as teaching experience or expertise in several subjects did not correlate with the readiness and the subject matter was found to be the main correlating variable. The results outlined in this paper indicate that subject specific differences exist in the potentiality of subjects to be integrated.Peer reviewe

Koulutiedon eheyttäminen : Mahdollisuuksia ja haasteita opetukselle sekä opetussuunnitelman tekemiselle

Curriculum integration refers to the integration of educational knowledge or to the building of an interdisciplinary curriculum with the objective of making learning more holistic. Key questions pertaining to curriculum integration include how to differentiate between and integrate knowledge within and across the boundaries of school subjects. However, school subjects often contradict curriculum integration because the subjects seemingly fragment the curriculum. This thesis explores what it means to adopt a knowledge-based approach to curriculum integration and examines the kinds of conditions set by knowledge integration with respect to teaching and curriculum design. This article-based thesis includes three studies. Two of the studies are theoretical, while the other applies quantitative empirical methods. The studies identify three major conditions affecting curriculum integration. The first study presents curriculum integration as a challenge for teachers precisely because it expands the demands of teacher knowledge. The second study points to the subject-matter specific character of curriculum integration, meaning that not all subjects can be equally integrated with one another. Given that curriculum integration creates challenges for teachers and is subject-matter specific, the third study suggests that it needs to be addressed more clearly as an issue concerning the organisation of educational knowledge in the written curriculum. To study the requirements of teacher knowledge and how they change when curriculum is integrated, the thesis applies Lee Shulman’s construct of pedagogical content knowledge. Then, to examine why knowledge matters at the level of written curriculum, it draws on discussions about powerful knowledge in education initiated by Michael F.D. Young and Johan Muller. These two frameworks serve in a mutually complementary way to assess both the level of teaching and that of curriculum design. The knowledge-based approach reveals that integrating educational knowledge is essential to the formation of school subjects and to the design of the curriculum as a coherent whole. The major claim of this thesis is that separate school subjects and curriculum integration are not opposing poles, but rather comprise the basic elements of teaching and curriculum design.Koulutyön eheyttämisellä viitataan useimmiten oppiainerajat ylittävään opiskeluun, jonka tarkoituksena on tehdä oppimisesta kokonaisvaltaisempaa. Koulutyön eheyttämisen avainkysymyksiin kuuluu, kuinka koulutietoa voidaan eriyttää ja eheyttää oppiaineiden sisällä ja niiden rajoja ylittäen. Oppiaineet kuitenkin nähdään usein eheyttämisen vastaisena, koska niiden katsotaan pirstaloivan koulutyötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tulkita koulutyön eheyttämistä koulutiedon kannalta ja selvittää, mitä koulutiedon eheyttäminen edellyttää opetuksen ja opetussuunnitelman tekemisen kannalta. Tämä artikkeliväitöskirja sisältää johdanto-osan lisäksi kolme osatutkimusta. Kaksi osatutkimusta on luonteeltaan teoreettisia ja yksi soveltaa määrällisiä empiirisiä menetelmiä. Osatutkimukset nostavat esiin kolme merkittävää koulutiedon eheyttämisen ehtoa. Ensimmäinen osatutkimus katsoo eheyttämisen olevan haastavaa opettajille, sillä se kasvattaa opettajan työn vaativuutta. Toinen osatutkimus osoittaa eheyttämisen riippuvan oppiainekohtaisista sisällöistä. Tämä tarkoittaa, ettei kaikkia oppiaineita voi yhtäläisesti eheyttää keskenään. Koska koulutiedon eheyttäminen on opetustyön kannalta haastavaa ja sen lisäksi oppiainekohtaista, kolmas osatutkimus esittää, että eheyttämistä koskevia kysymyksiä tulisi ratkoa selkeämmin opetussuunnitelmaa laadittaessa. Tutkimuksessa sovelletaan Lee Shulmanin pedagogisen sisältötietämyksen käsitettä kuvaamaan, miten opettajan tiedolliset vaatimukset muuttuvat, kun työskennellään eheyttävästi. Lisäksi tämä tutkimus soveltaa Michael F.D. Youngin ja Johan Mullerin kehittämää voimallisen tietämyksen käsitettä tarkastellakseen eheän koulutiedon merkitystä koulutyössä. Nämä kaksi teoreettista viitekehystä täydentävät toisiaan, sillä pedagoginen sisältötietämys syventyy opetuksen ja voimallinen tietämys opetussuunnitelman tasolle. Koulutiedon näkökulma paljastaa, että eheyttäminen on tärkeää sisäisesti eheiden oppiaineiden ja kokonaisuudessaan eheän opetussuunnitelman muodostamiseksi. Tämän tutkimuksen keskeinen väite on, että oppiaineet ja opetussuunnitelman eheyttäminen eivät ole toistensa vastakohtia, vaan opetuksen ja opetussuunnitelman tekemisen ydinosia

Crossing Curricular Boundaries for Powerful Knowledge

This paper makes a theoretical contribution to the discussion of powerful knowledge in education. The major claim is that curriculum integration can structure knowledge for a coherent curriculum, and thus, support the idea of powerful knowledge. The mainstream understanding of curriculum integration promotes it as a pedagogical arrangement and views school subjects as being guilty of fragmenting students’ experience. Leaning on empirical evidence, this paper argues that the question of integration cannot be left to teachers and students alone; rather, it is crucial to design a coherent written curriculum that supports teaching-studying-learning process with an appropriately differentiated and integrated structure for school subjects. Alternatives for subject design and knowledge-based curriculum integration with the potential for developing powerful knowledge are presented.Peer reviewe

Teachers’ Knowledge of Curriculum Integration : A Current Challenge for Finnish Subject Teachers

The purpose of this chapter is to explore and analyze the kind of knowledge curriculum integration required of teachers and how teacher education should be developed to prepare teachers better for curriculum integration. The chapter is organized as follows: First, the concept of curriculum integration (CI) is briefly introduced in the context of the Finnish curriculum for comprehensive schools. Then Lee Shulman’s theory of teachers’ knowledge is discussed and applied to the framework of CI to identify the challenges teachers may face in implementing CI. Finally, implications for teacher education are suggested based on the current challenges identified in the Finnish context.The purpose of this chapter is to explore and analyze the kind of knowledge curriculum integration (CI) required of teachers and how teacher education should be developed to prepare teachers better for CI. The chapter is organized as follows: First, the concept of CI is briefly introduced in the context of the Finnish curriculum for comprehensive schools. Then Lee Shulman’s theory of teachers’ knowledge is discussed and applied to the framework of CI to identify the challenges teachers may face in implementing it. Finally, implications for teacher education are suggested based on the current challenges identified in the Finnish context.Peer reviewe

Sosiaalinen realismi, voimallinen tietämys ja Michael Youngin kolmas tie

Tämä katsausartikkeli käsittelee kahden viime vuosikymmenen aikana kehittynyttä sosiaalisen realismin teoriaa. Sosiaalinen realismi on saanut näkyvyyttä etenkin brittiläisen kasvatussosiologin Michael Youngin töiden kautta, jotka toimivat katsauksen pääaineistona. Sosiaalisen realismin keskeinen väite on, että koulutieto yhtenä koulun institutionaalisena kontekstina on sosiaalisen konstruktivismin paradigman myötä jäänyt koulukeskustelussa paitsioon. Tuodakseen koulutiedon takaisin keskusteluun Young on Johan Mullerin kanssa kehittänyt voimallisen tietämyksen (powerful knowledge) käsitteen, jota on sovellettu laajasti. Katsauksen tavoitteena on liittää voimallisen tietämyksen käsite sosiaalisen realismin teoreettiseen kehykseen, josta se on osin irtaantunut. Youngin uusinta ajattelua kuvataan avaamalla, miksi hän on kritisoinut uuden kasvatussosiologian perinnettä, jota hän itse oli 1970-luvulla pystyttämässä. Lisäksi katsaus tarjoaa suomenkielisen käännöksen käsitteelle ”powerful knowledge” ja vetää yhteen keskeisiä sitä soveltavia tämänhetkisiä tutkimussuuntia. Katsauksen tulkinnan mukaan voimallinen tietämys ei ole vielä kyennyt toimimaan konkreettisena vaihtoehtona tulevaisuuden koulun kehittämiseksi, mutta sen avulla voidaan täsmentää, millainen koulutieto voi tukea nykyajan sivistysihanteen toteutumista.Peer reviewe

Sosiaalinen realismi, voimallinen tietämys ja Michael Youngin kolmas tie

Tämä katsausartikkeli käsittelee kahden viime vuosikymmenen aikana kehittynyttä sosiaalisen realismin teoriaa. Sosiaalinen realismi on saanut näkyvyyttä etenkin brittiläisen kasvatussosiologin Michael Youngin töiden kautta, jotka toimivat katsauksen pääaineistona. Sosiaalisen realismin keskeinen väite on, että koulutieto yhtenä koulun institutionaalisena kontekstina on sosiaalisen konstruktivismin paradigman myötä jäänyt koulukeskustelussa paitsioon. Tuodakseen koulutiedon takaisin keskusteluun Young on Johan Mullerin kanssa kehittänyt voimallisen tietämyksen (powerful knowledge) käsitteen, jota on sovellettu laajasti. Katsauksen tavoitteena on liittää voimallisen tietämyksen käsite sosiaalisen realismin teoreettiseen kehykseen, josta se on osin irtaantunut. Youngin uusinta ajattelua kuvataan avaamalla, miksi hän on kritisoinut uuden kasvatussosiologian perinnettä, jota hän itse oli 1970-luvulla pystyttämässä. Lisäksi katsaus tarjoaa suomenkielisen käännöksen käsitteelle ”powerful knowledge” ja vetää yhteen keskeisiä sitä soveltavia tämänhetkisiä tutkimussuuntia. Katsauksen tulkinnan mukaan voimallinen tietämys ei ole vielä kyennyt toimimaan konkreettisena vaihtoehtona tulevaisuuden koulun kehittämiseksi, mutta sen avulla voidaan täsmentää, millainen koulutieto voi tukea nykyajan sivistysihanteen toteutumista.Peer reviewe