A Latent Class Application to the Measurement of Poverty

This paper investigates whether and in what sense the west German wage structure has been 'rigid' in the 1990s. To test the hypothesis that a rigid wage structure has been responsible for rising low-skilled unemployment, I propose a methodology which makes less restrictive identifying assumptions than some previous related work. I find that the relative stability of educational wage premia was justified by market forces. However, relative wages did not respond to negative net demand shocks for young workers, as well as white-collar workers.

Poverty dynamics according to direct, indirect and subjective measures : Modelling Markovian processes in a discrete time and space with error

Väitöskirj

Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990-2002

Verkkoversion ISSN 1795-821

Social assistance trajectories among young adults in Finland: What are the determinants of welfare dependency?

Social assistance receipt is typical among young adults, but the long‐term trajectories of social assistance receipt have been less studied. We use Finnish population register data to study the kinds of social assistance trajectories found among young adults. We also analyze how individual and family characteristics are associated with the likelihood of following different social assistance trajectories. Individuals are followed from the age of 19 to 25. According to the results, social assistance receipt is relatively common among young adults but spell duration is usually short. Around 35% receive social assistance at least once between the ages of 19 and 25, and 2.5% receive social assistance each year. Using latent class growth analysis, we estimated six trajectories based on the annual number of social assistance months: (1) no receipt; (2) transitory; (3) slow exit; (4) occasional; (5) increase; and (6) dependency. Almost 4% of young adults follow the “dependency” trajectory. The results from multinomial logistic regression indicate that having only a short education is a particularly strong predictor of social assistance dependency. Parental social assistance receipt and moving out of the parental home at a young age are also significant predictors of social assistance receipt.</p

Mitä subjektiiviset kysymykset lapsuudenkodin toimeentulosta oikeastaan mittaavat?

Pitkittäis- ja rekisteriaineistoihin perustuvat liikkuvuustutkimukset osoittavat lapsuudenkodin elintasolla olevan vahva yhteys lasten elintasoon aikuisiällä. Yhteys näyttäytyy paljon heikompana, tai sitä ei esiinny lainkaan, käytettäessä vastaajien omia arvioita lapsuudenkodin toimeentulosta. Pitkittäis- ja rekisteritutkimuksia voidaan pitää omia retrospektiivisia arvioita luotettavampina, joten ristiriitaisilta vaikuttavien tulosten täytyy selittyä subjektiivisten retrospektiivisten kysymysten validiteetin ongelmista. Artikkelissa tarkastellaan tätä kysymystä lapsuudenkodin toimeentuloa koskevan kysymyksen kautta. Kysymyksen mahdollisina virhelähteinä eroteltiin neljä tapausta: lapset eivät useinkaan tiedä tai muista lapsuudenkotinsa toimeentulo-ongelmia, epäselvyys mihin vastaajat suhteuttavat lapsuudenkotinsa toimeentulon, lapsuudenkodin ajankohta on eri vuosikymmenellä vastaajan iästä riippuen sekä sukupolven sisäinen tuloliikkuvuus. Empiirisesti tarkastellaan kahta jälkimmäistä virhelähdettä. Aineistona on Stakesin HYPA 2004 kysely, johon on yhdistetty vastaajien tulo- ja toimeentulotukitiedot rekistereistä. Ikävakioinnin jälkeenkään vastaajien tulotasolla ja toimeentulotuen saannilla ei ollut systemaattista yhteyttä lapsuudenkodin toimeentulo-ongelmien kanssa. Vastaajien tietämättömyys ja epäselvyys siitä, mihin lapsuudenkodin toimeentuloa verrataan näyttävät tuovan mukanaan niin suuren mittausvirheen, ettei pelkkä ikävakiointi palauta kysymyksen validiteettia. Johtopäätös on, että subjektiivisia arvioita lapsuudenkodin elinoloista ja toimeentulosta ei voida pitää luotettavina ja niiden käyttöä ylisukupolvisuuden tutkimuksessa tulisi vakavasti harkita