Tutkimuksesta ideoita ja innovaatioita - Lukella tuhannen taalan paikka

Kolumni julkaistu alunperin metla.fi sivustolla, Luken NEW-ohjelma201

Synergies and Trade-Offs in the Production of NWFPs Predicted in Boreal Forests

201

Optimoinnin käyttö yksityismetsien tilatason metsäsuunnittelussa

TiedonantoTutkimuksessa selvitettiin optimoinnin käyttöä ja kehittämismahdollisuuksia yksityismetsien tila tason metsäsuunnittelussa. Aineisto (n = 25) kerättiin puhelimitse teemahaastatteluilla, joiden kohteena olivat Metsäkeskuksen alueiden metsäsuunnittelupäälliköt ja -asiantuntijat. Haastattelujen perusteella optimointia ei juuri käytetä ainakaan Metsäkeskuksen toteuttamassa yksityismet sien tilatason suunnittelussa lukuun ottamatta varsinaisen suunnittelukauden jälkeisen pidemmän aikavälin ennustelaskentaa. Syyt optimoinnin vähäiseen käyttöön ryhmiteltiin tutkimuksessa kysyntä-, tarjonta-, työkalu- ja suunnittelukulttuurisyihin. Kysyntäsyyt liittyvät omistajien vähäiseen kiinnostukseen optimointilaskelmia kohtaan. Tarjontasyyt liittyvät suunnittelijoiden taitoihin tai muihin edellytyksiin toteuttaa optimointilaskelmia osana tilatason suunnittelua. Työkalusyyt viittaavat suunnitteluohjelmiston käytön vaikeuteen tai käytössä ilmenneisiin ongelmiin, jotka voivat laskea luottamusta optimoinnista saataviin tuloksiin. Suunnittelukulttuurisyyt sisältävät käytäntöjä, joissa metsän käsittelyjä tarkastellaan pelkästään metsikkötasolla ja jotka perustuvat tavoitteeseen noudattaa metsänhoitosuosituksia. Optimoinnin vähäisestä käytöstä huolimatta haastatellut nostivat esiin useita optimoinnin mahdollisia käyttötilanteita ja hyötyjä. Esim. alustavan suunnitelman laatiminen optimointilaskelmien avulla ennen toimenpide-ehdotusten maastotarkastuksia nähtiin mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi. Tällöin suunnittelija voi kuviolla keskittyä arvioimaan optimoinnin valitsemaa toimenpidettä, mikä voi säästää suunnitteluun käytettyä aikaa ja siten pienentää suunnittelukustannuksia. Optimoinnin käyttö metsäsuunnittelussa ei ole itseisarvo, vaan siitä on oltava hyötyä suunnittelun tilaavalle omistajalle tai sen toteuttajalle. Mahdolliset käyttötilanteet kannattaisikin selvittää ja niistä saatavat hyödyt arvioida kunnolla

Maanomistajien näkemyksiä metsänkäsittelyn vaihtoehdoista ja metsäammattilaisten palvelunkehittämisnäkökulmia – Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tapaustutkimus

TutkimusartikkeliTutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudistetun metsälain tilanteessa metsänomistajien kiinnostusta metsänkäsittelyn eri vaihtoehtoja kohtaan sekä metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden näkemyksiä metsänomistajien kysyntään vastaamisesta palveluntarjonnan keinoin. Aineisto kerättiin metsänomistajilta postikyselyllä ja metsäammattilaisilta ryhmähaastatteluilla Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueelta. Tarkastelun taustateoriana toimineessa palvelukeskeisessä logiikassa ulkoisen toimintaympäristön muutokseen suhtaudutaan mahdollisuutena kehittää kilpailukykyistä liiketoimintaa. Tulokset viittaavat metsänomistajapalveluiden kehittämismahdollisuuksiin, sillä kyselyyn vastanneista metsänomistajista yli puolet oli kiinnostunut vähintään kokeilemaan uuden metsälain tarjoamia käsittelymahdollisuuksia tai soveltamaan niitä osalla tilaansa. Metsäammattilaisten näkemykset olivat osin toisensuuntaisia: vaihtoehtoisiin käsittelymenetelmiin liittyi paitsi avointa suhtautumista myös epäilevää asennetta sekä osaamis- ja työkaluvajetta. Suhtautumis- ja näkemyserot luovat haasteita asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiselle ja arvonluonnille, sillä metsänomistajille tarjottavilla palveluilla tulisi näkemyksiin vaikuttamisen sijaan tukea asiakkaan omien pyrkimysten toteutumista. Palvelukeskeisessä liiketoiminnassa asiakkaan motiivit ja tarpeet tunnistetaan ja yhteistä arvonluontia korostetaan liiketoimintastrategiana ja kilpailuetuna, mihin haastatelluilla metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöillä vaikutti nykytilanteessa olevan varsin vähän keinoja

”Historia on inhimillinen tiede”:J. E. Salomaan näkemys historiallisesta tiedosta teoksessa Historia ja nykyaika

Tiivistelmä. Tutkielma tarkastelee J. E. Salomaan (1891–1960) historianfilosofista ajattelua teoksessa ”Historia ja nykyaika: Historianfilosofian ääriviivoja” (1960), keskittyen hänen näkemykseensä historiallisen tiedon filosofisesta luonteesta. Tutkielma käyttää aatehistoriallista näkökulmaa Salomaan ajattelun historiallisen kontekstin selvittämiseen, mutta myös filosofista näkökulmaa hänen esittämiensä argumenttien erittelyyn ja kriittiseen arvioimiseen. Salomaa oli vakaumuksellinen metodologinen dualisti, joka puolusti historian ihmistieteellistä erityisluonnetta omana aikanaan suosittua positivistista tieteenfilosofiaa vastaan. Tässä suhteessa hänen keskeisimmät vaikutteensa löytyvät 1800-luvun saksalaisesta idealismista, tärkeimpinä edustajinaan Wilhelm Dilthey (1833–1911) ja Benedetto Croce (1866–1952). Historiantutkimukseen liittyvissä tietoteoreettisissa kysymyksissä Salomaa nojaa vahvasti R. G. Collingwoodin (1889–1943) ajatteluun — todennäköisesti jopa enemmän kuin hän ”Historia ja nykyajassa” antaa ymmärtää. Salomaa käsittelee myös historian tieteellisyydelle ongelmallista, historiallisten lähteiden tulkintaan ja historiallisen tiedon esittämiseen liittyvää subjektiivisuutta, mutta ei kykene esittämään siihen varteenotettavaa ratkaisua. Salomaan ajattelu historiallisesta tiedosta on monien eri teoreetikkojen näkemyksistä koostettu omalaatuinen ja mielenkiintoinen synteesi, jota kuitenkin kokonaisuutena tuntuisi vaivaavan ajoittainen epäjohdonmukaisuus ja tietynlainen viimeistelemättömyys

Metsänomistajien näkemys metsänvuokrauksesta metsäomaisuuden hoidon kokonaispalveluna

201

Enhancing informal interaction and knowledge co-construction among forest owners

201