Energian kulutus ja sähkön hinta metallinjalostusteollisuudessa

Metallinjalostuksessa energian osuus valmistuskustannuksista on 10–40 %. Energian saatavuus, hinta ja verotus ovat investointien kannattavuusvertailuissa tärkeitä, koska Suomen tehtaat kilpailevat investoinneista yritysten muissa maissa sijaitsevien yksiköiden kanssa. Tehtaiden laitekanta on energiatehokasta kansainvälisessä vertailussa. Raaka-aineesta otetaan talteen arvometallit ja energia. Sivuvirtoja kierrätetään, jotta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hukkalämpöä hyödynnetään omissa prosesseissa ja myydään ulos kaukolämpönä. Markkinasähkö on Suomessa kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu pääosin Suomen ja Ruotsin välisen sähkönsiirtokapasiteetin riittämättömyydestä. Rakenteilla oleva 1600 megawatin ydinreaktori Olkiluoto 3 vähentää aikanaan tuontiriippuvuutta. Suomessa on monipuolinen energiavalikoima, joka on täydentymässä biopolttoaineilla ja nesteytetyllä maakaasulla. Tärkein sähkön kulutukseen vaikuttava tekijä on tehtaiden käyttöaste. Viime vuosina tehtaat ovat toimineet vajaakapasiteetilla, mikä on vähentänyt sähkön kulutusta. Teknillisen kehityksen myötä saatava energiansäästö kuluu todennäköisesti suurimmalta osin ympäristönsuojelun edellyttämiin laitteisiin ja prosesseihin. Energian hinnan lisäksi investointipäätöksiin vaikuttavat energian saannin varmuus ja hintavakaus, sillä investoinnit ovat pitkävaikutteisia. Sekä Suomessa että kilpailijamaissa energiaintensiivinen teollisuus saa keveämmän energiaverotuksen. Päästökauppa nostaa sähkön hintaa. Monissa EU-maissa kuten Suomessa valtio kompensoi päästökaupasta johtuvaa hinnannousua alan globaalin kilpailutilanteen vuoks

Selvitys metallienjalostusteollisuuden lupamenettelyistä ja päästökaupasta

Suomen metallienjalostusteollisuus kattaa noin 12 % Suomen tavaraviennistä ja tuotteista 85 % menee vientiin. Syksyllä 2015 tutkijat haastattelivat yritysten edustajia lupamenettelyihin ja päästökauppaan liittyen Outokummun Tornion terästehtaalla, SSAB:n Raahen terästehtaalla, Bolidenin tehtailla Harjavallassa ja Bolidenin sinkkitehtaalla Kokkolassa. Tämän lisäksi SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalta, Norilsk Nickelin nikkelitehtaalta Harjavallasta, Ovakon Imatran terästehtaalta ja Outotecilta tuli kirjallinen vastaus. Outotec edusti otannassa laitevalmistajia. Ulkomaisten yritysten toimintaympäristöä ja luvituskäytäntöjä selvitettiin lähinnä SSAB:n ja Outokummun kautta, joilla on tuotantoyksiköitä sekä Ruotsissa että Saksassa. Tutkijat tapasivat myös saksalaisen toimialajärjestön Non-Ferrous Metals Associationin edustajat Brysselissä. Katsaus rajattiin teräksen, sinkin, kuparin ja nikkelin valmistukseen. Yksi selvityksen tavoitteista oli verrata Saksan ja Ruotsin lupamenettelyjä ja päästökauppaa Suomen käytäntöihin. EU:n ympäristönsuojelua ohjaavat direktiivit sitovat kaikkia jäsenmaita. Jäsenvaltiot saattavat direktiivien velvoitteet voimaan kansallisella lainsäädännöllä, jonka noudattamista valvovat kunkin maan viranomaiset. On mahdollista, että direktiivien tulkinta vaihtelee. Tärkeimmät alaa koskevat EU-säädökset ovat teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi ja -laki, energiatehokkuusdirektiivi ja päästökauppa, kemikaaleihin liittyvä REACH -asetus, vaarallisten aineiden RoHS -direktiivi, jätedirektiivi ja rikkidirektiivi. Suomessa toimivat yritykset toivovat globaaleja energiansäästö- ja ympäristönsuojelutavoitteita, joihin kaikki maat ovat sitoutuneita. Pariisin ilmastosopimus hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen vaikutukset alkavat näkyä vasta 2020 -luvulla. Yritykset esittivät, että päästökaupan aiheuttama sähkön hinnannousu kompensoidaan Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Saksassa. Kiinan terästeollisuuden ympäristönsuojelusta ja päästökauppakokeilusta tehtiin kirjallisuusselvitys, koska Kiina tuottaa lähes puolet raakateräksestä maailmassa. Kiinan terästuotanto on muutoksessa, sillä saastuttavimpia tehtaita ollaan sulkemassa. Rahoitus- ja omistusjärjestelyillä haetaan ratkaisuja kannattavuusongelmiin, koska tuotteiden hinnat painuvat alle tuotantokustannusten. Yrityshaastatteluissa tuli esiin seuraavia näkökohtia: • Vuorovaikutusta lupaviranomaisen ja luvan hakijan välillä olisi hyvä lisätä. • Metallienjalostusteollisuuden lupa-asiat kannattaisi keskittää yhdelle viranomaiselle tai muutoin hoitaa yhden luukun periaatteella, samoin muutoksenhaku yhteen tuomioistuimeen. • Kierrätyksen esteitä pitäisi selvittää ja mahdollisuuksien mukaan purkaa kiertotalouden edistämiseksi. • Lupakäsittelyä tekevien viranomaisten resurssit olisi turvattava menettelyjen sujuvoittamiseksi. • YVA-selostusten laajuutta ja sivumäärää toivottiin kohtuulliseksi, että olennaiset asiat tulisivat selkeästi esiin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, puh. 029 506 008

agrias evaluation and management of arsenic contamination in agricultural soil and water

The main objective of AgriAs is to evaluate and manage European risks of As exposure through agriculture. AgriAs project will build on existing knowledge by using national and European databases, develop and test new technologies and evaluate risks. Arsenic in agricultural soils and water, and its subsequent entering into the food chain cause potential risk to human health and to aquatic and soil organisms. Demonstration and dissemination of deliverables will be organized in close interaction with stakeholders, end-users and policy-makers. The project team consisting of research institutes, universities and companies has long international experience on arsenic studies. The results of the project have potential for commercial exploitation especially in water and soil treatment. The results and the new knowledge can be utilized also by SMEs, especially in the generation of bio-indicators, arsenic removal technologies and soil-conditioners. [More](http://www.waterjpi.eu/joint-calls/joint-call-2016-waterworks-2015/agrias

Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet

Suomen metallienjalostusteollisuus tuottaa terästä, kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja kromia. Raaka-aineet hankitaan pääosin eri puolilta maailmaa, mutta kromimalmia saadaan läheltä Tornion terästehdasta. Suomessa toimii kolme suurta teräsyhtiötä. SSAB Europe – aiemmin Ruukki – valmistaa teräslevyjä, nauhoja ja putkia. Outokumpu Oyj valmistaa Suomessa ferrokromia sekä ruostumattomia nauhoja ja levyjä. Imatran terästehdas kuuluu Ovako -ryhmään, joka on Euroopan johtava tankoterästen valmistaja. Suomen teräksentuottajat valmistavat perustuotteiden ohella vaativia erikoistuotteita

High manganese and nickel concentrations in human hair and well water and low calcium concentration in blood serum in a pristine area with sulphide-rich bedrock

202

Selvitys metallienjalostusteollisuuden lupamenettelyistä ja päästökaupasta

Suomen metallienjalostusteollisuus kattaa noin 12 % Suomen tavaraviennistä ja tuotteista 85 % menee vientiin. Syksyllä 2015 tutkijat haastattelivat yritysten edustajia lupamenettelyihin ja päästökauppaan liittyen Outokummun Tornion terästehtaalla, SSAB:n Raahen terästehtaalla, Bolidenin tehtailla Harjavallassa ja Bolidenin sinkkitehtaalla Kokkolassa. Tämän lisäksi SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalta, Norilsk Nickelin nikkelitehtaalta Harjavallasta, Ovakon Imatran terästehtaalta ja Outotecilta tuli kirjallinen vastaus. Outotec edusti otannassa laitevalmistajia. Ulkomaisten yritysten toimintaympäristöä ja luvituskäytäntöjä selvitettiin lähinnä SSAB:n ja Outokummun kautta, joilla on tuotantoyksiköitä sekä Ruotsissa että Saksassa. Tutkijat tapasivat myös saksalaisen toimialajärjestön Non-Ferrous Metals Associationin edustajat Brysselissä. Katsaus rajattiin teräksen, sinkin, kuparin ja nikkelin valmistukseen. Yksi selvityksen tavoitteista oli verrata Saksan ja Ruotsin lupamenettelyjä ja päästökauppaa Suomen käytäntöihin. EU:n ympäristönsuojelua ohjaavat direktiivit sitovat kaikkia jäsenmaita. Jäsenvaltiot saattavat direktiivien velvoitteet voimaan kansallisella lainsäädännöllä, jonka noudattamista valvovat kunkin maan viranomaiset. On mahdollista, että direktiivien tulkinta vaihtelee. Tärkeimmät alaa koskevat EU-säädökset ovat teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi ja -laki, energiatehokkuusdirektiivi ja päästökauppa, kemikaaleihin liittyvä REACH -asetus, vaarallisten aineiden RoHS -direktiivi, jätedirektiivi ja rikkidirektiivi. Suomessa toimivat yritykset toivovat globaaleja energiansäästö- ja ympäristönsuojelutavoitteita, joihin kaikki maat ovat sitoutuneita. Pariisin ilmastosopimus hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen vaikutukset alkavat näkyä vasta 2020 -luvulla. Yritykset esittivät, että päästökaupan aiheuttama sähkön hinnannousu kompensoidaan Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Saksassa. Kiinan terästeollisuuden ympäristönsuojelusta ja päästökauppakokeilusta tehtiin kirjallisuusselvitys, koska Kiina tuottaa lähes puolet raakateräksestä maailmassa. Kiinan terästuotanto on muutoksessa, sillä saastuttavimpia tehtaita ollaan sulkemassa. Rahoitus- ja omistusjärjestelyillä haetaan ratkaisuja kannattavuusongelmiin, koska tuotteiden hinnat painuvat alle tuotantokustannusten. Yrityshaastatteluissa tuli esiin seuraavia näkökohtia: • Vuorovaikutusta lupaviranomaisen ja luvan hakijan välillä olisi hyvä lisätä. • Metallienjalostusteollisuuden lupa-asiat kannattaisi keskittää yhdelle viranomaiselle tai muutoin hoitaa yhden luukun periaatteella, samoin muutoksenhaku yhteen tuomioistuimeen. • Kierrätyksen esteitä pitäisi selvittää ja mahdollisuuksien mukaan purkaa kiertotalouden edistämiseksi. • Lupakäsittelyä tekevien viranomaisten resurssit olisi turvattava menettelyjen sujuvoittamiseksi. • YVA-selostusten laajuutta ja sivumäärää toivottiin kohtuulliseksi, että olennaiset asiat tulisivat selkeästi esiin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, puh. 029 506 008

Regional health risk assessment of natural and antropogenic arsenic : case study in Pirkanmaa, Finland

vokei kopiota. Yksikön huom.: MAA, MPLMP