Wetting Characterization by Driven Ferrofluid Droplet Oscillations

The field of superhydrophobicity i.e. extreme water-repellency is a fast growing one ever since artificial ways of manufacturing such surfaces have been developed. Superhydrophobic surfaces have several potential applications including surfaces that are self-cleaning, corrosion and stain resistant, anti-fogging and anti-fouling. For the use of superhydrophobic surfaces in applications there is a need for a precise characterization of their wetting properties. However, conventional methods for characterization have several drawbacks when applied to superhydrophobic surfaces. This has resulted in a need to develop new method for characterizing wetting properties of superhydrophobic surfaces. This thesis presents one auspicious method for wetting characterization of ultra water-repellent surfaces along with the theory the method is based on. In the method a magnetic water droplet is forced to oscillate on the superhydrophobic surface. The friction affecting droplet during oscillations is proportional to the wetting degree of surface. Furthermore, using a moving droplet allows the investigation of dynamic wetting properties of superhydrophobic surfaces

”Kuka elää 300:lla kuussa, vielä lasten kanssa?”: Lapsiköyhyyden yhteydet mielipiteisiin perhevapaista sekä suhtautuminen Juha Sipilän hallituksen perhepolitiikkaan

Suomessa syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on muuttunut entistä jyrkemmäksi vuoden 2015 jälkeen. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen helpottanut taloustilanne ei katkaissut syntyvyyden laskevaa trendiä. Samaan aikaan myös lapsiköyhyys on lisääntynyt ja huolestuttanut niin kansalaisia, poliitikkoja kuin tutkijoita ja asiantuntijoita. Suomen nykyinen pääministeri Antti Rinne nosti jopa sen yhdeksi asiakysymyksesi hallitustunnusteluissaan. Eri alojen asiantuntijat ovat puhuneet asiasta jo pidemmän aikaa, mutta nyt myös poliitikot puhuvat entistä useammin perhepolitiikan muutostarpeista. Perhepolitiikka tarkoittaa julkisen vallan keinoja auttaa ja tukea sekä perheitä että sen perustamista harkitsevia. Se leikkaa monia politiikan eri sektoreita, kuten työllisyys-, koulutus- ja tasa-arvopolitiikkaa. Perheiden arjessa se näkyy etenkin tulosiirtoina ja erilaisina lapsiperheiden palveluina. Yksi Sipilän hallituskaudella keskiöön noussut perhepoliittinen teema oli perhevapaat. Eri puolueet esittelivät omia perhevapaamallejaan ja ottivat kantaa siihen, mitkä asiat olisivat uudistuksessa nostettava keskiöön, kuten tasa-arvon lisääminen tai perheen oma oikeus valita kuka vapaat pitää. Tässä tutkielmassa selvitettiin lapsiköyhyyden yhteyksiä lapsiperheiden mielipiteisiin perhevapaista sekä suhtautumista Juha Sipilän hallituksen perhepolitiikan onnistumiseen. Analyysit osoittavat, että pienituloisuus ja suurituloisuus ovat yhteydessä mielipiteisiin perhevapaista sekä suhtautumiseen Sipilän hallituksen perhepolitiikan onnistumiseen. Suurituloiset kannattavat pienituloisia useammin nykyisen perhevapaan säilyttämistä ja pienituloiset puolestaan perhevapaiden pidentämistä. Avoimissa vastauksissa kuitenkin perheet esittivät pääsääntöisesti yhteneväisiä toiveita, tulotasosta riippumatta. Joustavuus ja valinnanvapaus korostuivat kaikkien vastauksissa. Suurituloiset kokivat pienituloisia useammin Sipilän hallituksen perhepolitiikan onnistuneen

More testing, less antibiotics - future trends in mastitis treatment?

Poster201

Hydrogen isotope exchange experiments in high entropy alloy WMoTaNbV

Plasma–facing components in future fusion reactors must endure high temperatures as well as high fluxes and fluences of high energy particles. Currently tungsten has been chosen as the primary plasma-facing material due to its good thermal conductivity, low erosion rate and low fuel retention. Materials with even better properties are still being investigated to be used in reactor regions with demanding plasma conditions. High entropy alloys (HEA) are a new class of metallic alloys and their exploitation in fusion applications has not been widely studied. In this work, the hydrogen isotope exchange effect in an equiatomic HEA containing W, Mo, Ta, Nb, and V was studied. Deuterium was implanted into HEA samples with 30 keV/D energy and the HEA and reference samples were annealed in H2 atmosphere and in vacuum at various temperatures up to 400 °C, respectively. The near-surface D concentration profiles were measured with ERDA and the isotope exchange was observed to remove over 90 % of the trapped deuterium from the implantation region at temperatures above 200 °C. TDS was used to measure retention deeper in the bulk in which the reduction of trapped deuterium was significantly lower. High total retention of H was found in the bulk after H2 atmosphere annealing which indicates permeation and deep trapping of H in the material.Plasma-facing components in future fusion reactors must endure high temperatures as well as high fluxes and fluences of high energy particles. Currently tungsten has been chosen as the primary plasma-facing material due to its good thermal conductivity, low erosion rate and low fuel retention. Materials with even better properties are still being investigated to be used in reactor regions with demanding plasma conditions. High entropy alloys (HEA) are a new class of metallic alloys and their exploitation in fusion applications has not been widely studied. In this work, the hydrogen isotope exchange effect in an equiatomic HEA containing W, Mo, Ta, Nb, and V was studied. Deuterium was implanted into HEA samples with 30 keV/D energy and the HEA and reference samples were annealed in H2 atmosphere and in vacuum at various temperatures up to 400 °C, respectively. The near-surface D concentration profiles were measured with ERDA and the isotope exchange was observed to remove over 90 % of the trapped deuterium from the implantation region at temperatures above 200 °C. TDS was used to measure retention deeper in the bulk in which the reduction of trapped deuterium was significantly lower. High total retention of H was found in the bulk after H2 atmosphere annealing which indicates permeation and deep trapping of H in the material.Peer reviewe

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä

Irradiation Damage Independent Deuterium Retention in WMoTaNbV

High entropy alloys are a promising new class of metal alloys with outstanding radiation resistance and thermal stability. The interaction with hydrogen might, however, have desired (H storage) or undesired effects, such as hydrogen-induced embrittlement or tritium retention in the fusion reactor wall. High entropy alloy WMoTaNbV and bulk W samples were used to study the quantity of irradiation-induced trapping sites and properties of D retention by employing thermal desorption spectrometry, secondary ion mass spectrometry, and elastic recoil detection analysis. The D implantation was not found to create additional hydrogen traps in WMoTaNbV as it does in W, while 90 at% of implanted D is retained in WMoTaNbV, in contrast to 35 at% in W. Implantation created damage predicted by SRIM is 0.24 dpa in WMoTaNbV, calculated with a density of 6.044×1022 atoms/cm3. The depth of the maximum damage was 90 nm. An effective trapping energy for D in WMoTaNbV was found to be about 1.7 eV, and the D emission temperature was close to 700 °C

Dynamics of decomposition gases and release of volatile organic substances in long-term storage stockpiles of pine bark: Focus on mono- and sesquiterpenes

Bark is one of the key sidestreams produced in sawmills and currently is typically used for energy generation. Storage of bark is required to ensure supply at times of high heating demand, i.e. in cold winter months. In addition to energy generation, mono-, sesqui-, and diterpenes are components of resin in coniferous trees that can be used in various applications. The main aim of the present work was to investigate emissions of mono- and sesquiterpenes and common greenhouse gases, their generation, and flux dynamics within stockpiles of Scots pine (Pinus sylvestris L.) bark occurring during long-term storage in outdoor conditions. The focus was therefore on conversions of organic matter by decomposition into various gaseous substances. The work adds to the understanding how the decomposition products and volatile organic compounds (VOCs) are emitted from a stockpile and their stockpile pore space gas dynamics. Furthermore, it demonstrates how ventilation of a stockpile can affect the dynamics of decomposition product release and timing of VOC emissions during the storage. The storage time lasted from mid-April until the end of September 2021, during which seven samplings were carried out. CO2 was the main greenhouse gas liberated, with some emission of CH4, CO, and methanol. The major content of monoterpenes was released in the first 11 days after the stockpile establishment, and approximately half the sesquiterpenes in a 50-day storage time. Ventilation showed an effect on the release in the analysed cases, as the compounds decreased more rapidly over time due to ventilation. While the main share of carbon (C) losses originated from the release through CO2 in the non-ventilated stockpile, approximately 39 % more C was released in the ventilated stockpile. Gases other than CO2 were responsible for about 1 % of the total gaseous C losses from the non-ventilated, and 2 % from the ventilated, stockpile

Sähkön hinnannousun ja sähkötukien arvioidut vaikutukset kotitalouksiin

Sähkön hinnan merkittävä nousu eli niin kutsuttu sähkökriisi vaikuttaa suomalaisiin hyvin eri tavoin. Tässä Datahuoneen raportissa yhdistetään Fingridin Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän sähkönkäyttötietoa Tilastokeskuksen mikroaineistoihin ja tutkitaan, miten sähkökriisi vaikuttaa erilaisiin kotitalouksiin. Raportin päätulokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Asuntokuntien sähkönkäyttö on voimakkaasti yhteydessä tuloihin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokuntien keskimääräinen sähkönkulutus oli joulukuussa 2022 yli seitsemän kertaa suurempaa kuin alimman tulokymmenyksen asuntokuntien keskimääräinen kulutus. 2. Korkea sähkön hinta vaikuttaa erityisesti pienituloisiin, jotka käyttävät suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan sähkömenoihin, mutta myös joillain suuri- ja keskituloisilla asuntokunnilla sähkökulut suhteessa tuloihin voivat nousta suuriksi. 3. Valtion tukitoimet kohdistuvat hyvä- ja keskituloisille asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Ne eivät kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret. 4. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan kotitalouksien vaikeutta selvitä välttämättömistä energiamenoistaan. Valtion sähkötuet ja yhteiskunnan tukiverkot vähentävät 53 prosentilla niiden henkilöiden lukumäärää, joiden sähkömenot ylittävät kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista ja 64 prosentilla niiden henkilöiden määrää, joiden tuloista sähkömenot vievät yli neljänneksen.The significant increase in electricity prices, or the electricity crisis, affects Finnish households in various ways. In this Data Room's report, electricity consumption data from Fingrid's Datahub, a centralized data exchange system for the electricity retail market, is combined with microdata from Statistics Finland. It is examined, how the electricity crisis affects households with different background characteristics. The main findings of the report can be summarized as follows: 1. Electricity consumption is strongly correlated with income. In December 2022, the average electricity consumption of a household-dwelling unit belonging to the highest income decile was more than seven times higher than the average consumption of lowest-income decile households. 2. The high electricity price affects especially low-income household-dwelling units, who spend a larger part of their disposable income on electricity expenses. However, the electricity costs as a share of income can also be high for certain high- and medium-income household-dwelling units. 3. The government's support schemes target the high- and middle-income household-dwelling units that have large electricity bill in euros. They do not particularly target low-income household-dwelling units, whose electricity expenses in relation to disposable income are high. 4. Energy poverty refers to households' difficulty to cope with their necessary energy expenses. The electricity subsidies and other benefits reduce the number of people whose electricity expenses exceed ten percent of their disposable income by 53 percent, and the number of people whose electricity expenses take up more than a quarter of their income by 64 percent.nonPeerReviewe

Ratkaisuja Suomen ruokastrategiaan. FOOD-ohjelman tietopaketti päättäjille

202