Kollektiivinen kapasiteetti : Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteisöllisyyden ilmentymistä pienen kunnan johtamisessa. Tutkin sitä, minkälaisena yhteisöllisyys näyttäytyy sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöllisyys on nostettu kuntajohtamisen keskiöön. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteisöllisyydestä kunnassa: mitä yhteisöllisyys kunnan toiminnassa tarkoittaa ja mitkä tekijät mahdollistavat sen hyödyntämisen. Teen näkyväksi sen, minkälaisia merkityksiä yhteisöllisyydelle annetaan ja minkälaisissa asioissa se ilmenee kunnan johtamisessa ja toiminnassa. Tarkastelen yhteisöllisyyttä kunnassa muodostuvana konstruktiona. Analysoin grounded theory -menetelmän avulla haastatteluaineistoa, haastateltavien puhuntaa yhteisöllisyydestä. Tarkoituksena ei siis ole vertailla kuntia tai erilaisia yhteisöllisyyden muotoja keskenään, vaan ylipäätään ymmartää sitä ilmiötä, mitä haastateltavat puheellaan kuvaavat. Tutkittuani yhteisöllisyyttä pienissä kunnissa näen yhteisöllisyyden tärkeänä ja arvokkaana resurssina. Tutkimukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole julistaa yhteisöllisyyden ylivertaisuutta kaikissa kunnissa ja kaikissa tilanteissa. Sen sijaan esitän tapausten kautta, millaisia asioita yhteisöllisyyden nostamisesta johtamisen keskiöön on tutkimuskunnissa seurannut ja mitä ja miten yhteisöllisyys on saanut aikaan tietyissä tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen näkökulmana ovat nimenomaisesti pienet kunnat ja niiden johtaminen, sillä lähtöoletuksena on, etta pienissä kunnissa olisi jotain erityistä, mikä parhaimmillaan voisi tukea niiden menestystä. Yhteisöllisyyden luoman sosiaalisen pääoman voidaan ajatella olevan resurssi ja rikkaus, josta oikealla ja "älykkäälla" johtamisella pystytään ammentamaan uutta kasvua kunnan elinvoimaisuudelle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Tavoitteena on ymmärtää, miten yhteisölliset käytännöt vaikuttavat johtamiseen ja organisointiin. Tutkimusta varten on haastateltu kuuden pienen suomalaisen kunnan johtoa. Huomioon on otettu kunnan kaksoisjohtajuus. Tutkimuksessa ei kuitenkaan eritellä poliittisen johtamisen vastauksia suhteessa virkatehtävässä toimiviin kunnanjohtajiin. Johtamista kunnassa käsitellään siis laajempana kokonaisuutena. Tutkimukseni perusteella menestyksekkäät yhteisölliset hankkeet ovat saaneet alkunsa nimenomaisesti yhteisöstä, lähteneet siis alhaalta ylöspäin. Niitä ei ole annettu tai määrätty ylhäältäpäin johtamisen kautta. Ratkaisevaa kuitenkin on, miten johtaminen suhtautuu yhteisöllisyyteen. Yhdistävä johtaminen mahdollistaa eri intressiryhmien huomioon ottamisen sekä niiden tarpeiden ja resurssien yhdistämisen ja koordinoinnin. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä. Se on yhteistä huolenpitoa ja asioiden hoitoa koko kuntayhteisön hyväksi. Aktiivinen toiminta tuo samalla myös elinvoimaa kuntaan. Se tuo erilaisia palveluita ja virikkeita kuntalaisille vahvistaen näin yhteisöllisyyttä. Mutta samaan aikaan se tekee myös ympäristöstä vetovoimaisemman ja edistää alueen yrityskannan kilpailukykyisyyttä vaikuttaen samalla positiivisesti sekä työllisyystilanteeseen että lopulta kuntatalouteen. Johtajien puheessa yhteisöllisyys rakentuu yhteisön jäsenten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Yhteisössä tullaan kuulluksi ja jokaisella jäsenellä on siihen annettavaa. Yhteisö vahvistuu yhdessä tekemisen ja yhteisten kokemusten kautta. Ratkaisevaa onkin, kuinka vahvaksi perusta muodostuu ja kuinka vahvasti yhteisö kykenee sitouttamaan jäsenistönsä. Aineistosta nousi keskeisinä elementteinä esiin kuntayhteisön vahvat juuret ja resilienssi, joiden varassa rakentui vahva perusta kuntalaisten rohkeallekin toiminnalle. Tämä yhteisön vahvuus loi turvallisen pohjan tehdä ja kehittää, positiivisen toimeliaisuuden, jolla yhteisö kykeni tuottamaan elinvoimaisuutta ja hyvää elamää kuntaan. Tutkimukseni mukaan sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöllisyyttä on onnistuttu hyödyntamään esimerkillisesti, yhteisöllisyys näyttäytyy kollektiivisena kapasiteettina. Kollektiivinen kapasiteetti, yhteisön kyvykkyys tehdä, toimia ja sopeutua yhdessä, ilmentää siis yhteisöllisyyden onnistumista. Yhteisöllisyys on paitsi syy kollektiivisen kapasiteetin syntymiselle, se on myös seuraus siitä. Onnistuneet kokemukset lisäävät tulevaisuudenuskoa ja näin ollen vahvistavat yhteisöa toimimaan entisestään. Kollektiivinen kapasiteetti rakentuu vahvan ja toimivan yhteisön kautta. Yhteisöllisyys näkyy kollektiivisena kapasiteettina, minkä hyödyntämisen johtaminen mahdollistaa.According to my research, successful community-based projects have their origins in the community, so they have started from the bottom up. They have not been given or prescribed from above by the management. However, is it crucial how man- agement sees the role of communality. Integrative public management is able to identify different stakeholders and their needs and resources, and can also connect and coordinate those. Communality means doing things together. It is about caring and managing things for the benefit of the entire municipal community. Activity also brings vitality to the municipality. It brings a variety of services and activities to the citizens, thus strengthening the communality. At the same time, it will also make the environment more attractive and contribute to the competitiveness of the region's businesses, while having a positive impact on both the employment situation and the municipal economy. In the words of the leaders, communality is built on relationships and interaction between community members. In such a community everybody will be heard and each member seen as valuable. The community is strengthened by working together and sharing experiences. So the strength of the foundations are crucial together with the ability of the community to gain the commitment of its members. The strong roots and resilience of the municipal community emerged as key elements of the data, which then created a solid foundation for the courageous activities of the municipalities. This community strength created a secure foundation for doing and developing, inspiring a positive buzz within the community and producing vitality and wellbeing within the municipality. According to my research, in municipalities that have succeeded in exemplifying communality, communality appears to be a collective capacity. Collective capacity, the ability of the community to do, act and adapt together, this embodies the success of communality. Communality is not only the reason for the emergence of collective capacity, it is also a consequence of it. Successful experiences increase confidence and thus empower the community to further action in the future. Collective capacity is built by the strong and active community. Strong communality can create collective capacity and it is possible for leadership to influence the utilization of this collective capacity

Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemien johtamiseen

Peer reviewe

Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää kehitetään useiden samanaikaisten haasteiden ristipaineessa. Näitä ovat esimerkiksi niukat taloudelliset resurssit, hoito- ja hoivavelka, väestön ikääntymisen myötä kasvava palvelutarve sekä työvoimapula. Pelkkä reaktiivinen toiminta ei riitä, vaan ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista systeemistä muutosta. Ekosysteemiperustainen lähestymistapa mahdollistaa osaamisen ja resurssien yhdistämisen tavalla, joka luo arvoa niin toimijoille kuin yhteiskunnalle. Olennaisen tärkeää on koota ja tulkita tietoa yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ja yliopistojen kesken. Julkisten palvelujen tuottaminen ja kehittäminen onkin siirtynyt kohti yhteiskehittämistä ja monituottajamalleja, jolloin muodostuu monipuolisia ekosysteemejä. Tässä teoksessa tarkastellaan innovaatioekosysteemin käsitteenmäärittelyä, toimintamallien muodostamista ja tavoitteiden asettamista. Teos keskittyy siihen, mitä ekosysteemikehittäminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa sekä miten sote-innovaatioekosysteemi voi parhaimmillaan toimia. Lisäksi artikkeleissa käsitellään ekosysteemimäisen toiminnan haasteita. Teos tarjoaa katsauksen uudenlaisiin ekosysteemikehittämisen tutkimusilmiöihin ja -menetelmiin, jotka huomioivat niin yhteiskunnallisten ongelmien monitahoisuuden kuin kontekstien ja ratkaisujen vaikutukset.The transformation of public social welfare and healthcare services faces enormous challenges including economic pressures, healthcare debt, growing demand due to aging populations, and skilled workforce shortages. Consequently, mere reactive measures are inadequate, and a profound systemic change is essential. An ecosystem-based approach integrates knowledge and resources, creating value for all stakeholders and society. The complex challenges in social welfare and healthcare demand transdisciplinary and cross-sectoral co-creation. Gathering and interpreting knowledge collaboratively among public, private, and third sectors, as well as educational institutions and universities, is crucial. Public services are evolving into co-creation and multiple provider models, forming multifaceted ecosystems. This edited volume explores defining the innovation ecosystem, operational models, and goal setting. It addresses what ecosystem development means in social welfare and healthcare reform and how innovation ecosystems can function optimally. The articles also discuss challenges in ecosystem-based activities. The book outlines research phenomena and methods in ecosystem development, considering interconnectedness and complexity of societal issues, as well as the impacts of solutions and the specificity of contexts

Ylimmän johdon päätökset julkishallinnon paradigmojen ja kuntajohtamisen heijastumina

Local executive leaders’ decisions reflecting public governance paradigms and local governance In this article, we scrutinize how local executive leaders’ decisions as part of local governance and management eventually illustrate the prevailing governance paradigms. The article builds on extant literature on the development of governance paradigms and their impact on local governance and management. The empirical qualitative document analysis explores executive leaders’ decision-making themes and their emphasis in the city of Helsinki in two different periods of time. The results show a clear shift in the emphasis of themes, revealing different management priorities that reflect different kinds of governance paradigms. Our research shows that the content of local executive leaders’ decisions reveals what is considered important in local governance and how these valuations become concrete through the emphasis of certain governance relations and management practices

Innovaatioekosysteemit sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä : Toiminnan tasot ja yhteistyön organisointi

Peer reviewe

Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet

Kokeilevan kulttuurin edistäminen on pääministeri Sipilän hallitusohjelman keskeinen keino uudistaa yhteiskuntaa ja sen toimintatapoja sekä tuottaa uutta kasvua. Kokeilukulttuuri Suomessa -hanke on tuottanut arvioinnin kokeilukulttuurin nykytilasta ja laatinut kirjallisuuden, haastattelujen, kyselyn ja työpajojen pohjalta suosituksia sen kehittämiseksi. Kokeilut koetaan hyväksi työkaluksi toiminnan kehittämisessä ja uusien ratkaisujen etsimisessä, mutta kokeiluihin liittyy myös haasteita. Kokeiluihin haluttaisiin osallistaa laajempi toimijajoukko ja kokeiluista saadun tiedon välittämistä haluttaisiin tehostaa. Kokeilut tulisi toteuttaa suunnitelmallisemmin päätöksenteon tueksi. Hanke suosittaa kokeilutoiminnan käytäntöjen kehittämistä sellaisiksi, että ne parantaisivat julkisten organisaatioiden uudistuskykyä ja vaikuttavuutta. Kokeiluista saatavaa oppimista voitaisiin vahvistaa selkeämmällä koordinaatiolla. Pienkokeilujen lisäksi tulisi tehdä myös isompia ja pitkäkestoisempia kokeiluja. Samaan tavoitteeseen liittyen pitäisi toteuttaa useampia erilaisia kokeiluja. Rahoitusmallien tulisi myös kannustaa kokeiluihin. Kokeilukulttuurin kehittymistä tulee arvioida säännöllisesti esimerkiksi hankkeessa kehitetyn arviointikriteeristön avulla

Kollektiivinen kapasiteetti – yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa: Lectio praecursoria

Peer reviewe

Kollektiivinen kapasiteetti : Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteisöllisyyden ilmentymistä pienen kunnan johtamisessa. Tutkin sitä, minkälaisena yhteisöllisyys näyttäytyy sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöllisyys on nostettu kuntajohtamisen keskiöön. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteisöllisyydestä kunnassa: mitä yhteisöllisyys kunnan toiminnassa tarkoittaa ja mitkä tekijät mahdollistavat sen hyödyntämisen. Teen näkyväksi sen, minkälaisia merkityksiä yhteisöllisyydelle annetaan ja minkälaisissa asioissa se ilmenee kunnan johtamisessa ja toiminnassa. Tarkastelen yhteisöllisyyttä kunnassa muodostuvana konstruktiona. Analysoin grounded theory -menetelmän avulla haastatteluaineistoa, haastateltavien puhuntaa yhteisöllisyydestä. Tarkoituksena ei siis ole vertailla kuntia tai erilaisia yhteisöllisyyden muotoja keskenään, vaan ylipäätään ymmartää sitä ilmiötä, mitä haastateltavat puheellaan kuvaavat. Tutkittuani yhteisöllisyyttä pienissä kunnissa näen yhteisöllisyyden tärkeänä ja arvokkaana resurssina. Tutkimukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole julistaa yhteisöllisyyden ylivertaisuutta kaikissa kunnissa ja kaikissa tilanteissa. Sen sijaan esitän tapausten kautta, millaisia asioita yhteisöllisyyden nostamisesta johtamisen keskiöön on tutkimuskunnissa seurannut ja mitä ja miten yhteisöllisyys on saanut aikaan tietyissä tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen näkökulmana ovat nimenomaisesti pienet kunnat ja niiden johtaminen, sillä lähtöoletuksena on, etta pienissä kunnissa olisi jotain erityistä, mikä parhaimmillaan voisi tukea niiden menestystä. Yhteisöllisyyden luoman sosiaalisen pääoman voidaan ajatella olevan resurssi ja rikkaus, josta oikealla ja "älykkäälla" johtamisella pystytään ammentamaan uutta kasvua kunnan elinvoimaisuudelle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Tavoitteena on ymmärtää, miten yhteisölliset käytännöt vaikuttavat johtamiseen ja organisointiin. Tutkimusta varten on haastateltu kuuden pienen suomalaisen kunnan johtoa. Huomioon on otettu kunnan kaksoisjohtajuus. Tutkimuksessa ei kuitenkaan eritellä poliittisen johtamisen vastauksia suhteessa virkatehtävässä toimiviin kunnanjohtajiin. Johtamista kunnassa käsitellään siis laajempana kokonaisuutena. Tutkimukseni perusteella menestyksekkäät yhteisölliset hankkeet ovat saaneet alkunsa nimenomaisesti yhteisöstä, lähteneet siis alhaalta ylöspäin. Niitä ei ole annettu tai määrätty ylhäältäpäin johtamisen kautta. Ratkaisevaa kuitenkin on, miten johtaminen suhtautuu yhteisöllisyyteen. Yhdistävä johtaminen mahdollistaa eri intressiryhmien huomioon ottamisen sekä niiden tarpeiden ja resurssien yhdistämisen ja koordinoinnin. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä. Se on yhteistä huolenpitoa ja asioiden hoitoa koko kuntayhteisön hyväksi. Aktiivinen toiminta tuo samalla myös elinvoimaa kuntaan. Se tuo erilaisia palveluita ja virikkeita kuntalaisille vahvistaen näin yhteisöllisyyttä. Mutta samaan aikaan se tekee myös ympäristöstä vetovoimaisemman ja edistää alueen yrityskannan kilpailukykyisyyttä vaikuttaen samalla positiivisesti sekä työllisyystilanteeseen että lopulta kuntatalouteen. Johtajien puheessa yhteisöllisyys rakentuu yhteisön jäsenten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Yhteisössä tullaan kuulluksi ja jokaisella jäsenellä on siihen annettavaa. Yhteisö vahvistuu yhdessä tekemisen ja yhteisten kokemusten kautta. Ratkaisevaa onkin, kuinka vahvaksi perusta muodostuu ja kuinka vahvasti yhteisö kykenee sitouttamaan jäsenistönsä. Aineistosta nousi keskeisinä elementteinä esiin kuntayhteisön vahvat juuret ja resilienssi, joiden varassa rakentui vahva perusta kuntalaisten rohkeallekin toiminnalle. Tämä yhteisön vahvuus loi turvallisen pohjan tehdä ja kehittää, positiivisen toimeliaisuuden, jolla yhteisö kykeni tuottamaan elinvoimaisuutta ja hyvää elamää kuntaan. Tutkimukseni mukaan sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöllisyyttä on onnistuttu hyödyntamään esimerkillisesti, yhteisöllisyys näyttäytyy kollektiivisena kapasiteettina. Kollektiivinen kapasiteetti, yhteisön kyvykkyys tehdä, toimia ja sopeutua yhdessä, ilmentää siis yhteisöllisyyden onnistumista. Yhteisöllisyys on paitsi syy kollektiivisen kapasiteetin syntymiselle, se on myös seuraus siitä. Onnistuneet kokemukset lisäävät tulevaisuudenuskoa ja näin ollen vahvistavat yhteisöa toimimaan entisestään. Kollektiivinen kapasiteetti rakentuu vahvan ja toimivan yhteisön kautta. Yhteisöllisyys näkyy kollektiivisena kapasiteettina, minkä hyödyntämisen johtaminen mahdollistaa.According to my research, successful community-based projects have their origins in the community, so they have started from the bottom up. They have not been given or prescribed from above by the management. However, is it crucial how man- agement sees the role of communality. Integrative public management is able to identify different stakeholders and their needs and resources, and can also connect and coordinate those. Communality means doing things together. It is about caring and managing things for the benefit of the entire municipal community. Activity also brings vitality to the municipality. It brings a variety of services and activities to the citizens, thus strengthening the communality. At the same time, it will also make the environment more attractive and contribute to the competitiveness of the region's businesses, while having a positive impact on both the employment situation and the municipal economy. In the words of the leaders, communality is built on relationships and interaction between community members. In such a community everybody will be heard and each member seen as valuable. The community is strengthened by working together and sharing experiences. So the strength of the foundations are crucial together with the ability of the community to gain the commitment of its members. The strong roots and resilience of the municipal community emerged as key elements of the data, which then created a solid foundation for the courageous activities of the municipalities. This community strength created a secure foundation for doing and developing, inspiring a positive buzz within the community and producing vitality and wellbeing within the municipality. According to my research, in municipalities that have succeeded in exemplifying communality, communality appears to be a collective capacity. Collective capacity, the ability of the community to do, act and adapt together, this embodies the success of communality. Communality is not only the reason for the emergence of collective capacity, it is also a consequence of it. Successful experiences increase confidence and thus empower the community to further action in the future. Collective capacity is built by the strong and active community. Strong communality can create collective capacity and it is possible for leadership to influence the utilization of this collective capacity