Kiviaineksen oton sääntelystä

Maa-aineksia käytetään paljon talojen ja teiden rakentamisessa. Aiemmin rakentamisessa käytettiin pääasiassa soraa, mutta tiukentuneen pohjavesien ja maisemansuojeluun liittyvän suojelun vuoksi soran ottoa säännellään entistä kattavammin. Sääntelyn lisääntymisen myötä suurten asutuskeskusten läheltä on nykyään vaikeaa löytää hyvälaatuista soraa, jonka vuoksi rakentamiseen käytetään aiempaa enemmän kalliokiviainesta. Kiviaineksen käytön lisääntyminen on lisännyt tarvetta myös käytön entistä tarkempaan sääntelyyn. Kiviaineksen käyttöön liittyy tyypillisesti melu- ja pölyhaittoja, joita pyritään minimoimaan ympäristölupamenettelyjen avulla. Tutkimusongelmani on tarkastella, millaista erityyppistä normiainesta (säännöt ja periaatteet) kiviaineksen oton sääntelyyn liittyy. En siis tarkastele ainoastaan voimassaolevaan lainsäädäntöön liittyviä normeja, vaan pyrin tuomaan esille myös aiheen yhteydet perusoikeusjärjestelmään. Perusoikeuksista käsittelen erityisesti ympäristöperusoikeutta sekä omistusoikeutta. Tuon esille myös lupamenettelyihin liittyvät uusimmat lainsäädännön muutokset. Pyrin tuomaan esille myös aiheeseen liittyviä tyypillisiä piirteitä, kuten esimerkiksi joustavien normien merkityksen lain soveltamistilanteissa. Keskeisenä teoreettisena lähtökohtaisena lähestymistapana on lainoppi. Työssäni voi nähdä yhdistyvän lainopin teoreettisen ja käytännöllisen lähestymistavan. Lainopin teoreettinen tarkastelu painottuu kuitenkin jonkin verran enemmän, koska en esimerkiksi pyri tuomaan esille yksittäisiin tapauksiin liittyviä tulkintasuosituksia. Johtuen tutkielmani aiheen laajuudesta tarkastelen käyttämääni lähdeainestoani myös oikeushistoriallisesta näkökulmasta, joka mahdollistaa tiettyjen normiainekseen liittyvien kehitysprosessien esille nostamisen. Tutkielmani keskeisiä käsitteitä ovat perusoikeudet, vastuu ympäristöstä, ympäristöoikeus, maanomistusoikeus, joustavat normit sekä asianosaiset. Olen pyrkinyt systematisoimaan ja tulkitsemaan aiheeseen liittyvää eri tyyppistä lähdeainestoa. Systematisointi tarkoittaa tutkielmassani lähinnä sitä, että olen esimerkiksi kirjoitustyöni muodollisen rakenteen avulla pyrkinyt mahdollistamaan laaja-alaisen aiheeni tarkastelua. Lisäksi olen pyrkinyt systematisoimaan lainsäädännön tason tarkastelua tuomalla esille eri asianosaistahojen roolin liittyen kiviaineksen oton sääntelyyn. Tulkintaan liittyen olen nostanut esille joitakin oikeuskäytännön kannalta olennaisia tulkintasuosituksia. Tulkintatapaani voi pitää ennen muuta sekundäärisenä. Lähdeaineistona olen käyttänyt lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluaineistoa sekä oikeustapauksia. Tutkielman keskeisenä havaintona voi pitää sitä, ettei tutkittavasta oikeudellisesta ongelmasta voi saada relevanttia tietoa keskittymällä tarkastelemaan vain voimassaolevan lainsäädännön normeja. Olennaista on laajentaa normien tarkastelu koskemaan myös perusoikeuksia. Perusoikeuksien merkitys vaihtelee aina tutkittavan ongelman mukaan. Sääntelyyn liittyvistä asianosaisista keskeisin rooli on viranomaisilla sekä luvan hakijaosapuolella. Entistä suuremmassa roolissa ovat kuitenkin myös erilaiset yhdistykset, joiden roolia luonnon itseisarvon puolustajina voidaan pitää merkittävinä. Olen tutkielmassani laatinut aiheesta eräänlaisen yleisesityksen, joten aihetta tulisi jatkossa systematisoida ja tulkita yksityiskohtaisemmin

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla (RuokaGIS) -hankkeen tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruokaan liittyviä sijainti- ja saavutettavuustekijöitä Pohjois-Pohjanmaalla lähi- ja luomuruoan saatavuuden kehittämiseksi. Hanke oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen rahoittama ja kestoltaan kaksivuotinen (1.10.2012–30.9.2014). Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää lähi- ja luomuruoan saavutettavuuden alueellisia eroja 2) tarkastella mahdollista tarjontaylijäämää tai tyydyttymätöntä kysyntää lähi- ja luomuruoan suhteen ja tuottaa aiheesta helppolukuisia karttoja ja 3) tunnistaa aluetekijöitä lähi- ja luomuruoan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi. Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu ruoan maantieteelliseen saavutettavuuteen liittyvää tarkastelua, vaikka korkeatasoiset ja kattavat paikkatietoaineistot alkutuotannosta, liikenneverkosta ja väestöstä mahdollistavat huomattavan tarkkojen saavutettavuusanalyysien tekemisen. Ruoan arvoketjusta paikkatietotarkasteluiden keskiöön valittiin kysely- ja haastatteluaineistojen pohjalta ruoan tuotannon ja kulutuksen alueellisten ulottuvuuksien esiin nostaminen tilastollisen kysynnän ja tarjonnan kannalta sekä saavutettavuustarkastelut pienten ja keskisuurten yritysten logistiikan edistämiseksi. Paikkatietoperusteista ja toimijalähtöistä tarkastelua tehtiin vuorovaikutuksessa ja hankkeen toteutuksessa yhdistettiin verkosto-, tuottaja- ja väestötietojen paikkatietotarkastelu kysely- ja haastattelututkimuksiin. Saavutettavuustarkastelut toteutettiin soveltamalla ja kehittämällä yleisesti käytettävissä olevia saavutettavuusmenetelmiä. Keskeisimmät aineistot olivat Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen (Tike) toimittamista tiedoista koottu tuottajakohtainen paikkatietokanta, Tilastokeskuksen väestöruututietoaineistot ja Liikenneviraston tieverkon paikkatietomalli (digiroad) sekä tuottajille, ammattikeittiöille, yrityksille ja ruokapiireille tehdyt kyselyt sekä niitä täydentävät haastattelut. Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat toimijoiden näkemykset lähi- ja luomuruoan määrittelyistä, kilpailukyvystä, markkinoista, logistiikasta ja näiden kehittämisen tarpeista. Paikkatieto- ja saavutettavuustarkastelut osoittivat Pohjois-Pohjanmaan eteläosien vahvuudet alueen kaupunkikeskuksien kysynnän tyydyttämisessä. Saavutettavuustarkasteluiden perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosat ja Oulun ympäristö ovat sijanniltaan suotuisia alueellisen keräilyverkoston solmukohdille, joita voidaan hyödyntää pienten toimijoiden logistiikan tehostamiseen. Tulosten perusteella suositellaan, että lähiruoka-alan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään etenkin logistiikan suhteen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja markkinoille pääsyn helpottamiseksi.This study is based on the “Accessibility of local and organic food in Northern Ostrobothnia (RuokaGIS)” project, which aim was to analyse local and organic food in geographic context and to develop their availability and access to markets at Northern Ostrobothnia. The project was funded by European Agricultural Fund for Rural Development and Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Northern Ostrobothnia. The project covered the period from 1. Oct. 2012 to 30. Sept. 2014. The project combines quantitative and qualitative approaches by applying geographic information system (GIS) based accessibility analyses and structured questionnaires and semi-structured interviews. The aim of the project was to 1) explore areal patterns of local on organic food accessibility, 2) visualise supply surplus and unsaturated demand and 3) recognise factors to develop local and organic food production in geographic context. Due to a long logistic chain of food markets, the emphasis of the project designed on the basis of survey results. Primary aspects were to analyse areal balance of statistical production and consumption at accurate scale and to develop logistics and networking of small and medium size companies in food sector by analysis of potential hub node locations. GIS based accessibility analyses and qualitative surveys were conducted interactively during the project with aim to generate novel approaches for analysing accessibility in the context of local and organic food markets and logistics. Key GIS data of the study covered farms with production attributes supplied by Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry, Statistics Finland’s grid cell data of population and Finnish Transport Agency’s digital model of road network. Questionnaires and supporting interviews covered agricultural producers, companies in processing and refining, institutional kitchens, public procurements and food circles. Main findings of the project consider local and organic food concept, competitiveness, markets, logistics and their development aspects. Accessibility analyses indicated that regions in the southern parts of Northern Ostrobothnia have a strong role in saturating areal demand, which emphasises to towns and city regions. Analysis of suitable hub locations for collecting local production refers that most suitable locations are in southern parts of Northern Ostrobothnia and also near Oulu. On the basis of results, cooperation and networking between actors, particularly in logistics, may benefit competitiveness of local food and increase its access to markets

Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

vo

Association of human myxovirus resistance protein A with severity of COVID-19

BackgroundIn this retrospective cohort study, we explored the correlation of blood human myxovirus resistance protein A (MxA) level with severity of disease in hospitalized COVID-19 patients.MethodsAll 304 patients admitted for COVID-19 in our hospital until 30th of April 2021 were included in this study. MxA was measured from peripheral blood samples in 268 cases. Patients were divided into groups based on their level of MxA on admission. We studied baseline characteristics and severity of disease on admission based on clinical parameters and inflammatory biomarker levels in each group. Severity of disease during hospitalization was determined by the applied level of respiratory support, by the usage of corticosteroids and by the duration of hospitalization.ResultsHigher MxA levels on admission were associated with a shorter duration of symptoms before admission, and with more severe disease. Adjusted Odds Ratios for any respiratory support were 9.92 (95%CI 2.11-46.58; p = 0.004) in patients with MxA between 400 µg/L and 799 µg/L (p = 0.004) and 20.08 (95%CI 4.51-89.44; p ConclusionsHigher initial levels of MxA were associated with more severe COVID-19. MxA may be a helpful additional biomarker to predict the severity of the disease.</p

Three Randomised Phase I/IIa Trials of 5% Cis-urocanic Acid Emulsion Cream in Healthy Adult Subjects and in Patients with Atopic Dermatitis

New treatment modalities are needed in atopic dermatitis. We evaluated the pharmacokinetics, safety, tolerability, and efficacy of topical cis-urocanic acid (cis-UCA) cream in randomised vehicle-controlled double-blinded clinical trials. The subjects received 5% cis-UCA emulsion cream and control vehicle on volar forearms after right–left randomisation. Study 1: 16 healthy subjects received one dose on the skin and, a week later, on DMSO-irritated skin. Study 2: 16 healthy subjects received 2 daily doses for 10 days. Study 3: 13 patients with mild to moderate disease were treated on selected skin lesions twice daily for 28 days. Study treatments were well tolerated. cis-UCA remained close to endogenous levels in plasma and urine. cis-UCA reduced transepidermal water loss (TEWL) both in healthy subjects and in the patients. Eczema area severity index and physician’s global assessment improved from baseline with both treatments. cis-UCA cream improved skin barrier function and suppressed inflammation in the human skin

Tietolähteenä Avohilmo- rekisteri Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta

Lasten ylipainon yleisyydestä on ollut hyvin vähän koko lapsiväestöä edustavaa, mittauksiin perustuvaa tietoa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiedonhankinnassa hyödyntää Avohilmo-rekisteriä. Avohilmosta poimittiin tiedot ajalta 1.6.2014–31.5.2015 kaikilta lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitokäynneillä käyneiltä lapsilta kunnista, joissa pituus- ja painotietojen kattavuus oli vähintään 65 %, eli vain noin viidesosasta kuntia. Ylipainoisia oli noin 25 % 2–16-vuotiaista pojista ja 16 % tytöistä. Pojista 7 % ja tytöistä 3 % oli lihavia. Avohilmo antaa hyvät edellytykset lasten ylipainon yleisyyden seurantaan valtakunnallisesti. Kasvutietojen siirtoa kunnista Avohilmoon tulee kehittää.Peer reviewe

Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta

VertaisarvioituLähtökohdat Tavoitteena oli selvittää, ovatko lasten kasvutietojen kattavuus ja laatu Avohilmossa parantuneet ja onko lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydessä näiden tietojen perusteella tapahtunut muutoksia. Menetelmät Vertasimme 2–16-vuotiaiden lasten kasvutietoja vuosien 2016–17 ja 2014–15 aineistoissa. Ylipainoisuuden yleisyyttä tarkasteltiin kunnissa, joissa tietojen kattavuus oli vähintään 65 % (167 521 lasta). Tulokset Vuosina 2014–15 kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 % kaikkiaan 63 kunnassa (20 %) ja vuosina 2016–17 kaikkiaan 123 kunnassa (40 %). Kunnista 47 %:ssa oli alle 10 %:n kattavuus vuosina 2016–17, kun aiemmassa aineistossa osuus oli 53 %. Ylipainoisia oli vuosina 2016–17 pojista 26 % ja tytöistä 16 %. Erot aiempaan eivät olleet merkitseviä. Päätelmät Kattavaa tietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä löytyy Avohilmosta yhä useammasta kunnasta. Tietojen siirtymisessä on kuitenkin isoja eroja sen mukaan, mikä potilastietojärjestelmä kunnassa on käytössä.Peer reviewe