Scenario-based traffic forecasts for the routes between the PENTA ports in 2020

Maritime transport is the foundation for trade in the Baltic Sea area. It represents over 15% of the world’s cargo traffic and it is predicted to increase by over 100% in the future. There are currently over 2,000 ships sailing on the Baltic Sea and both the number and the size of ships have been growing in recent years. Due to the importance of maritime traffic in the Baltic Sea Region, ports have to be ready to face future challenges and adapt to the changing operational environment. The companies within the transportation industry – in this context ports, shipowners and logistics companies – compete continuously and although the number of companies in the business is not particularly substantial because the products offered are very similar, other motives for managing the supply chain arise. The factors creating competitive advantage are often financial and related to cost efficiency, but geographical location, road infrastructure in the hinterland and vessel connections are among the most important factors. The PENTA project focuses on adding openness, transparency and sharing knowledge and information, so that the challenges of the future can be better addressed with regard to cooperation. This report presents three scenario-based traffic forecasts for routes between the PENTA ports in 2020. The chosen methodology is PESTE, in which the focus in on economic factors affecting future traffic flows. The report further analyses the findings and results of the first PENTA WP2 report “Drivers of demand in cargo and passenger traffic between PENTA ports” and utilises the same material, which was obtained through interviews and mail surveys.Meriliikenne on Itämeren alueen kaupankäynnin perusta. Se on kooltaan noin 15 % maailman rahtiliikenteestä ja sen ennustetaan kaksinkertaistuvan tulevaisuudessa. Itämerellä liikennöi joka hetki yli 2000 alusta ja niiden määrät sekä koot ovat kasvaneet viime vuosina. Johtuen meriliikenteen suuresta merkityksestä Itämeren alueella, on satamien oltava valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteita sekä sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Kuljetusteollisuuden yritykset – tässä yhteydessä satamat, varustamot ja kuljetusliikkeet – kilpailevat jatkuvasti keskenään. Koska alalla olevien yritysten lukumäärä on suhteellisen pieni ja tarjotut palvelut sekä tuotteet ovat vain hieman toisistaan poikkeavia, nousevat muut motiivit esille toimitusketjua johdettaessa. Kilpailuetua luovat tekijät ovat usein taloudellisia ja liittyvät kustannustehokkuuteen mutta sataman maantieteellinen sijainti, takamaan tieverkosto ja alusten liikenneyhteydet kuuluvat myös tärkeimpiin tekijöihin. PENTA projekti keskittyy avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen, sekä tiedon ja informaation jakamiseen, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään varautumaan paremmin yhteistyöllä. Tämä raportti esittää kolme skenaariopohjaista liikenne-ennustetta PENTA satamien välisille reiteille vuonna 2020. Valittuna metodologiana käytetään PESTE-analyysia, jossa pääpaino on taloudellisilla tekijöillä tulevaisuutta muokkaavina tekijöinä. Raportti analysoi tarkemmin ensimmäisen PENTA WP2-raportin ”Drivers of demand in cargo and passenger traffic between PENTA ports” tuloksia ja käyttää hyväkseen samaa materiaalia, joka hankittiin haastatteluilla ja sähköpostikyselyillä.Siirretty Doriast

Huoltoliiketoiminnan kehittäminen huoltoprosesseja tehostamalla : Kohdeyritys ABB Oy Marine Services

Siirretty Doriast

Driver of Demand in Cargo and Passenger Traffic Between Penta Ports

Maritime transport moves around 6 billion tonnes of freight every year. The freight consists of liquid bulks (45%), dry bulks (23%) and general cargo (32%). Freight traffic and transports chains vary according to region, commodity and the origin and the destination of freight. In the European Union the ports sector handles over 90% of the trade with third countries. The share of intra-EU trade is approximately 30% of the total transportation and the number of passengers is over 200 million every year. The Baltic Sea has more than 50,000 vessels a year pass the Skaw at the northernmost tip of Denmark on their way into or out of the Baltic. Roughly 60% to 70% of these vessels are cargo vessels and 17% to 25% tankers. Ports and maritime transport play a crucial role in global commerce today. Today’s business environment is changing rapidly, and the constant changes create challenges for the transport industry and maritime traffic. Ports have to adapt to continuous changes in economic structures, logistics demands, and people’s travel and leisure patterns. In order to ensure the competitiveness of sea connections, the ports need to fully enhance multilateral cross-border understanding and cooperation. In this report the focus is on liner traffic between five ports in the Central Baltic Region: Stockholm, Tallinn, Helsinki Turku and Naantali. The report defines the drivers of the demand for cargo and passenger traffic and highlights the most important factors. The economic situation and foreign trade of each county are elaborated on with detailed information about the flows of traffic between the five ports. Based on expert interviews, the main characteristics of each port, including strengths and weaknesses, are presented. The report is based on primary and secondary data. Primary data was received through interviews and mail surveys. Secondary data was attained through a literature research, statistics, data given by the PENTA ports and webpages. The report is divided into two main parts: the drivers creating the demand for transport and the results of current cargo and passenger flows between PENTA ports.Meriliikenne kuljettaa vuosittain noin 6 miljardia tonnia rahtia ja sen on arvioitu koostuvan 45 % nestemäisestä irtolastista, 23 % kuivasta rahdista ja 32 % muusta kuivasta rahdista. Rahtiliikenne vaihtelee alueittain, hyödykkeittäin ja tuotteiden lähtöja määränpään mukaan. Euroopan Unionissa satamasektori käsittelee yli 90 % kaupankäynnistä unionin ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n sisäisessä kaupankäynnissä osuus on noin 30 % ja matkustajien määrä vuosittain yli 200 miljoonaa. Itämeren alusliikenteessä yli 50 000 alusta ohittaa vuosittain Tanskan pohjoisimman kärjen joko matkalla Itämerelle tai pois sieltä. Suunnilleen 60 % – 70 % näistä aluksista on rahtilaivoja ja 17 % – 25 % tankkereita. Satamat ja meriliikenne ovat täten merkittävässä asemassa globaalia maailmankauppaa. Tämän päivän liiketoimintaympäristö muuttuu kiivaasti ja tämä luo haasteita kuljetusalalle ja meriliikenteelle. Satamien on sopeuduttava taloudellisten rakenteiden jatkuvaan muutokseen, logistisiin tarpeisiin ja matkustuskäytäntöihin. Meriyhteyksien kilpailukyvyn varmistamiseksi satamien tulee kasvattaa valtion rajoja ylittävää monenkeskeistä tietämystä ja yhteistyötä. Tässä raportissa keskitytään viiden Keskisen Itämeren sataman linjaliikenteeseen, joita ovat Tukholma, Tallinna, Helsinki, Turku ja Naantali. Tutkimus määrittelee rahti- ja matkustajavirtojen kysyntään vaikuttavia tekijöitä sekä nostaa esille tärkeimmät vaikuttimet. Maiden taloudellinen tilanne sekä ulkomaankauppa käydään seikkaperäisesti läpi jonka jälkeen satamien välisiä kuljetusvirtoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Jokaisen sataman tunnusmerkit, sisältäen vahvuudet ja heikkoudet, esitellään asiantuntijahaastatteluihin perustuen. Tämä tutkimus on kirjoitettu hyväksikäyttäen sekä ensi-, että toissijaista aineistoa. Ensisijainen aineisto kerättiin suorittamalla haastatteluita sekä lähettämällä sähköpostikyselyitä. Toissijainen aineisto saatiin kirjallisuuskatsauksella, yritysten www-sivuilta, sekä keräämällä tilastoja. Raportti on jaettu kahteen pääkappaleeseen. Ensimmäinen osio keskittyy kysyntään vaikuttaviin tekijöihin ja toinen osio esittelee tulokset PENTA satamien välisistä rahti- ja matkustajavirta-analyysista.Siirretty Doriast

Five Baltic Ports Togehter: Forecasts, Trends and Recommendations

The ports of Stockholm, Tallinn, Helsinki, Naantali and Turku play key roles in making the Central Baltic region accessible. Effective, competitive, eco-friendly and safe port procedures and solutions for the transportation of goods are of major importance for trade in the Baltic Sea region. This report presents the most essential results and recommendations of the PENTA project, which focused on how ports could better comprehend and face current and future challenges facing carriage of goods by sea. Each of the four work packages (WPs) of the PENTA project analysed the changes from a different perspective. WP2 focused on traffic flows between the PENTA ports. Its main emphasis was on the ports, shipowners, and logistics companies that are the key parties in freight transport and on the changes affecting the economy of those ports. In WP3 noise as an environmental challenge for ports was investigated and the analysis also shed light on the relationship between the port and the city. In WP4 procedures related to safety, security and administrative procedures were researched. The main emphasis was on identifying the requirements for the harmonisation of those procedures. Collaboration is highlighted throughout this report. In order to prepare for the future, it was found that ports need to respond to growing competition, increasing costs and shifts in customer demand by strengthening their existing partnerships with other actors in the maritime cluster. Cargo and passenger transport are the main sources of income for most ports. Cargo traffic between the PENTA ports is expected to grow steadily in the future and the outlook for passenger traffic is positive. However, to prepare for the future, ports should not only secure the core activities which generate revenue but also seek alternative ways to make profit. In order to gain more transit traffic, it is suggested that ports conduct a more thorough study of the future requirements for doing business with Russia. The investigation of noise at ports revealed two specific dilemmas that ports cannot solve alone. Firstly, the noise made by vessels and, secondly, the relationship between the port and the surrounding city. Vessels are the most important single noise source in the PENTA ports and also one of the hardest noise sources to handle. Nevertheless, port authorities in Finland and Sweden are held responsible for all noise in the port area, including noise produced by vessels, which is noise the port authority can only influence indirectly. Building housing by waterfront areas close to ports may also initiate disagreements because inhabitants may want quiet areas, whereas port activities always produce some noise from their traffic. The qualitative aspects of the noise question, cooperating with the stakeholders and the communicating of issues related to noise are just as important. We propose that ports should follow the logic of continuous improvement in their noise management. The administrative barriers discussed in this report are mainly caused by differences in international and national legislation, variations in the customs procedures of each country, the incompatibility of the IT systems used in maritime transport, noncompliance with regulations regarding dangerous goods, and difficulties in applying Schengen regulations to vessels from non-EU countries. Improving the situation is out of the hands of the ports to do alone and requires joint action on a variety of levels, including the EU, national authorities and across administrative borders.Tukholman, Tallinnan, Helsingin, Naantalin ja Turun satamat ovat merkittävässä asemassa puhuttaessa Keskisellä Itämerellä tapahtuvasta meriliikenteestä. Rahtiliikenteelle suunnitellut tehokkaat, kilpailukykyiset, ympäristöystävälliset ja turvalliset satamatoiminnot sekä -ratkaisut ovat tärkeä osa Itämeren alueen kauppaa. Tämä raportti esittelee PENTA-hankkeen tärkeimmät tulokset ja suositukset, jossa selvitettiin miten satamat voisivat paremmin ymmärtää ja valmistautua nykypäivän sekä tulevaisuuden meriliikenteen haasteisiin. PENTA-hankkeen neljästä työpaketista jokainen analysoi tulevia muutoksia eri näkökulmasta. Toinen työpaketti keskittyi liikennevirtoihin PENTA-satamien välillä. Painotus kohdistui satamiin, varustamoihin ja logistiikkayrityksiin rahtiliikenteen merkittävimpinä osapuolina, sekä muutoksiin jotka vaikuttavat yleiseen taloustilanteeseen. Kolmannessa työpaketissa käsiteltiin melua satamien ympäristöhaasteena sekä luotiin tämän pohjalta katsaus satamien ja kaupunkien välisille suhteille. Neljännessä työpaketissa tutkittiin turvallisuuteen, turvatoimiin, sekä hallinnollisiin toimenpiteisiin liittyviä seikkoja. Keskeisin tavoite oli osoittaa tarve menettelytapojen harmonisoinnille. Yhteistyön merkitystä korostetaan raportissa kautta linjan. Jotta satamat pystyisivät valmistautumaan tulevaisuudenhaasteisiin, tulee näiden pystyä vastaamaan kasvavaan kilpailuun, nouseviin kustannuksiin ja muutoksiin kuluttajien kysynnässä vahvistamalla voimassa olevia kumppanuuksiaan meriklusterin sisällä. Rahti- ja matkustajaliikenteestä aiheutuvat tulot ovat pääasiallinen tulonlähde useimmille satamista. PENTA-satamien rahtiliikenteen odotetaan kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa ja näkymät matkustajaliikenteelle ovat myös positiiviset. Valmistauduttaessa tulevaisuuteen ei tulisi ainoastaan keskittyä nykyisiin ydintoimintoihin vaan myös etsiä uusia tulonlähteitä. Kauttakulkuliikenteen kasvattamiseksi on suositeltavaa, että satamat tekevät perusteellisemman tutkimuksen Venäjän liiketoiminnan tulevaisuuden vaatimuksista. Satamamelun tutkiminen paljasti kaksi dilemmaa, joita satamat eivät pysty yksin ratkaisemaan. Ensimmäinen ongelma on aluksista lähtevä melu ja toinen ongelma on sataman ja sitä ympäröivän kaupungin välinen suhde. Laivat ovat suurin yksittäinen melunlähde PENTA-satamissa ja samalla yksi vaikeimmin pienennettävissä olevista. Siitä huolimatta satamaviranomaisia pidetään vastuullisina kaikesta satama-alueella syntyvästä melusta Suomessa ja Ruotsissa – mukaan lukien alusmelu johon satamat eivät suoraan voi vaikuttaa. Asutuksen rakentaminen meren ääreen ja satamien lähelle aiheuttaa myös erimielisyyksiä, sillä asukkaat kaipaavat usein hiljaisuutta ja satamatoiminnot aiheuttavat aina jotain melua. Melukysymyksen laadulliset näkökulmat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja meluasioista keskusteleminen ovat kaikki tärkeitä asioita. Raportin suositus on, että satamien tulisi tehdä jatkuvia pieniä parannuksia melun hallinnassa. Raportissa käsiteltävät hallinnolliset hidasteet johtuvat pääasiassa maiden välisistä laintulkinnoista ja niiden eroavaisuuksista, tullimenettelyistä, merenkulkualalla käytettävien IT-järjestelmien yhteensopimattomuudesta ja muista sääntöjen tulkintaeroista. Satamat eivät pysty yksin parantamaan tilannetta vaan se vaatii yhteisiä ponnisteluja Euroopan Unionissa, kansallisella tasolla sekä eri hallinnollisten toimijoiden välillä.Siirretty Doriast

Operation of TUT Solar PV Power Station Research Plant under Partial Shading Caused by Snow and Buildings

A grid connected solar photovoltaic (PV) research facility equipped with comprehensive climatic and electric measuring systems has been designed and built in the Department of Electrical Engineering of the Tampere University of Technology (TUT). The climatic measuring system is composed of an accurate weather station, solar radiation measurements, and a mesh of irradiance and PV module temperature measurements located throughout the solar PV facility. Furthermore, electrical measurements can be taken from single PV modules and strings of modules synchronized with the climatic data. All measured parameters are sampled continuously at 10 Hz with a data-acquisition system based on swappable I/O card technology and stored in a database for later analysis. The used sampling frequency was defined by thorough analyses of the PV system time dependence. Climatic and electrical measurements of the first operation year of the research facility are analyzed in this paper. Moreover, operation of PV systems under partial shading conditions caused by snow and building structures is studied by means of the measured current and power characteristics of PV modules and strings

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Mainosratkaisut mobiilipeleille Android -alustalla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää sopiva mainosratkaisu Polar Dashing mobiilipelille. Mainosratkaisun valinta suoritettiin tutkimalla Android alustalle tarjolla olevia mainosratkaisuita ja pisteyttämällä ne sovelluskehittäjän näkökulmasta olennaisissa vertailukategorioissa. Työ rajoittuu mainontaan ja ei kata ilmaispelien muita ansaintamalleja. Työ kuvaa prosessia, jonka kautta kartoitettiin yleisimmät saatavilla olevat mainosratkaisut, jotka täyttävät asetetut vaatimukset. Karsinnan läpäisseet mainosratkaisut testattiin Android laitteilla ja pisteytettiin ohjelmistokehittäjille olennaisten ominaisuuksien perusteella. Mainosratkaisuiden sopimusten mukaisesti mainosratkaisuiden toiminnasta kertova sisältö on poistettu jälkeenpäin ja mainosratkaisuita vertaillaan yleistetysti paljastamatta tietoa, joka ei ole julkisesti saatavilla ilman käyttöoikeussopimuksien hyväksyntää. Pisteytyksen tarkoitus on antaa kuva mainosratkaisuiden vahvuuksista ja heikkouksista sekä auttaa lukijaa priorisoimaan oman tutkimuksen kohteita sopivan mainosratkaisun etsinnässä. Valittu mainosratkaisu integroitiin peliin ja peli julkaistiin Google Play kaupassa.The subject of this thesis was to find suitable advertising solution for Polar Dashing mobile game. Selection process was carried out by doing research on available advertising solutions and grading them in categories that are viewed as important from software developers point of view. Subject of this thesis is limited to advertising solutions and doesn’t cover other commonly used monetization models in mobile games. This thesis describes the process which was used to map out available advertising solutions that fulfil requirements set by the game. Advertising solutions that fulfilled the requirements were tested on Android devices and were given score according to how well they did in categories essential to software developers. In accordance with user agreements any information that might not be publicly available without accepting the user license agreements has been removed. Purpose of these scores is to give an idea about strengths and weaknesses of these advertising solutions and help the reader to prioritize research of their own in finding a suitable advertising solution for their needs. Chosen advertising solution was integrated into the game before publishing it at Google Play store