Metsän maanmuokkaajien ja istuttajien mikrobialtistus työssään

Metsänhoidon viimeisen vaiheen eli päätehakkuun jälkeen metsä täytyy uudistaa maanmuokkauksella ja puiden istutuksella metsälainsäädännön mukaisesti. Tehokkaassa metsätaloudessa tämä uudistusvelvoite halutaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti jo ensimmäisenä keväänä hakkuun jälkeen. Tällöin uusistusalalle jätettyjen hakkuutähteiden maatuminen on vasta alkamassa ja niissä on runsaasti läsnä hajottajamikrobeita. Lumen alta paljastuneiden hakkuutähteiden on havaittu pölyävän voimakkaasti ja epäilty aiheuttavan sairastelua maanmuokkaajille. Tässä raportissa kerrotaan, millaisia työterveysriskejä todettiin liittyvän hakkuutähteiden siirtelyyn maanmuokkauksen ja puuntaimien koneistutuksen aikana. Raportissa annetaan toimenpide-ehdotuksia työntekijään kohdistuvan mikrobi- ja pölyaltistuksen vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää metsäalan työnantajat, koneyrittäjät ja heidän työterveyshuoltonsa

Biohajoavien jätteiden turvallinen käsittely

Mikrobit ja kaasut ovat merkittäviä työturvallisuusriskejä biohajoavien jätteiden käsittelylaitoksilla

Exposure to bacterial and fungal bioaerosols in facilities processing biodegradable waste

The aim of the study was to determine the exposure of workers within biodegradable waste processing facilities to bacteria and fungi to identify any exposures of potential concern to health. Occupational measurements were performed in six composting and three bioenergy (bioethanol or methane/biogas) producing facilities. Bioaerosols were measured from breathing zones with Button aerosol or open face cassette filter samplers, and swab specimens were taken from the nasal mucous membranes of the workers. Aspergillus fumigatus, Bacillus cereus group, Campylobacter spp., Salmonella spp., Streptomyces spp., and Yersinia spp. were determined by real-time polymerase chain reaction (qPCR). A. fumigatus, and mesophilic and thermophilic actinobacteria were also cultivated fromfilters. Bacterial airborne endotoxins collected by IOM samplers were analyzed using a Limulus assay.mBioaerosol levels were high, especially in composting compared to bioenergy producing facilities. Endotoxin concentrations in composting often exceeded the occupational exposure value of 90 EU/m3, which may be harmful to the health. In addition to endotoxins, the concentrations of A. fumigatus (up to 2.4 × 105 copies/m3) and actinobacteria/Streptomyces spp. (up to 1.6 × 106 copies/m3) in the air of composting facilities were often high. Microbial and endotoxin concentrations were typically highest in waste reception and pre-treatment, equal or decreased during processing and handling of treated waste, and lowest in wheel loader cabins and control rooms/outdoors. Still, the parameters measured in wheel loader cabins were often higher than in the control sites, which suggests that the use of preventive measures could be improved. B. cereus group, Salmonella spp., and Yersinia spp. were rarely detected in bioaerosols or nasal swabs. Although Campylobacter spp. DNA was rarely detected in air, as a new finding, Campylobacter ureolyticus DNA was frequently detected in the nasal mucous membranes of workers, based on partial 16S rDNA sequencing. Moreover, especially A. fumigatus and C. ureolyticus spp. DNA concentrations in swabs after the work shift were significantly higher than before the shift, which indicates their inhalation or growth during the work shift. Microbial qPCR analysis of bioaerosols and swab samples of nasal mucosa allowed measuring exposure in various work operations and during the work shift, identifying problems for health risk assessment to improve working conditions, and evaluating the eectiveness of preventive measures and personal protection of workers.Peer reviewe

Video-based collaborative learning:evidence for a pedagogical model

The educational potential of video is a long-lasting, multi-faceted topic, and the affordances of technological advancement have recently revitalized this discussion. However, teachers are still far from competently integrating or becoming accustomed to video-based pedagogy, especially in combination with collaborative pedagogy. To provide teachers and teacher educators with sound principles for implementing video-supported collaborative learning (VSCL), this symposium fosters a teacher experiment, a cross-over analysis on a pedagogical model for effective VSCL, and student feedback in relation with VSCL. The experiment shows students’ growing lexical richness and cohesion by working peer feedback on student’s video recorded teaching practice. The cross-over analysis shows the evidence for the VSCL-pedagogical model based on data from many other experiments in the European ViSuAL-project. The same holds for the student-feedback analysis. In this symposium we interact about practical experiences in relation with the effective principles of the developed pedagogical model and the experiences of the students

Yhteisöllisyydestä pedagogista hyvinvointia oppilaitoksiin? Kaksi casea pedagogisen hyvinvoinnin valmennuspiloteista

Monessa oppilaitoksessa on huolestuttu yhteisöllisyyden heikkenemisestä ja sitä halutaan vahvistaa erilaisin toimenpitein. Tällä tavoitellaan myönteisiä vaikutuksia yksilöille, lähiyhteisöille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa tarkastelemme yhteisöllisyyttä oppilaitoksissa pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta kahdessa valmennuspilotissa, joista toinen toteutettiin ammatillisessa koulutuksessa ja toinen korkeakoulukentällä. Pedagoginen hyvinvointi käsitteenä antaa oppilaitosyhteisöille välineen jäsentää työ- ja opiskeluhyvinvoinnin suhdetta. Pedagoginen hyvinvointi yhdessä työhyvinvoinnin ja opiskeluhyvinvoinnin kanssa muodostaa ’hyvinvoinnin kehän’, jossa oppilaitosyhteisön toimijoiden hyvinvointi kietoutuu yhteen. Valmennuspilotit toteutettiin HyPe-hankkeessa. Hanke on yksi TYÖ2030-ohjelman rahoittamista työpaikkojen toimintatapojen kehittämishankkeista. HyPe-hankkeen valmennuspilottien tavoitteet ja valmentava työote olivat yhteiset, mutta lähtökohdissa ja valmennusryhmän kokoamisessa oli eroja. Korkeakoulujen pilotissa lähtökohta oli pedagogisen hyvinvoinnin avaintekijöissä (johtaminen, työorientaatio, rakenteet ja prosessit sekä yhteisöohjautuvuus), ja osallistuvat tiimit ja työryhmät olivat jo toiminnassa olevia ryhmiä. Ammatillisen koulutuksen pilotin lähtökohta painottui yhteisölliseen vuorovaikutukseen verkossa, ja ryhmät muodostuivat henkilöistä oppilaitosten eri yksiköistä. Valmennuspiloteissa tunnistettiin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta myös haasteita yksilö-, esihenkilö-, yhteisö- ja oppilaitostasolla. Valmennusprosessit vahvistivat pedagogista hyvinvointia luomalla foorumeita tarkastella työtä eri tasoilla ja näkökulmista

Kiertotalouden työperäiset altistumisriskit

Kiertotalous on lisääntymässä ja alalle odotetaan syntyvän runsaasti uusia työpaikkoja. Alan kasvaessa on huomioitava, että kiertotalouden töihin työmenetelmiin voi liittyä turvallisuuden riskitekijöitä. Kierrätettävien materiaalien turvallisilla keräys- ja käsittelytavoilla huolehditaan kiertotalouden työntekijöiden terveydestä. Opas kertoo materiaalien kiertoon liittyvistä työntekijöihin kohdistuvista uhkista ja riskitekijöistä. Mukana ovat niin biologiset, kemialliset kuin fysikaalisetkin riskit ja tapaturmavaarat. Opas listaa työterveyden- ja turvallisuuden kannalta olennaisimmat työvaiheet materiaali- ja prosessikohtaisesti jaoteltuna. Opas tuo myös esille alalla käytössä olevia riskien hallinta- ja torjuntakeinoja ja antaa neuvoa riskien tunnistamiseen ja tiedostamiseen. Oleellista on oppia tunnistamaan haitta- ja vaaratekijöitä sisältävät materiaalit ja työt mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta niistä aiheutuvia riskejä voidaan minimoida. Näin pystytään torjumaan uusia terveysuhkia eikä työpanosta menetetä ammattitautien, työperäisten sairauksien tai työtapaturmien vuoksi

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä

This exploratory case study examined higher education students’ perceptions of the connection between the thesis and working life. The quantitative material included the statistical indicators of the feedback on the thesis given by the students of one of Finnish University of Applied Sciences in the field of health and well-being (n=595) in the nationwide ARDOP 2019 questionnaire. The qualitative material consisted of thematic interviews with 16 students. The results were examined in the framework of the integrative pedagogy model. The study indicated that there are many perspectives and challenges associated with the connection between the thesis and working life. The main themes related to the completion of the theses were the cooperation, the process and the supervision. At its best, theses serve as a joint guided learning arena for the student, the world of work and the higher education institution, where genuine development challenges are considered and resolved in the joint interaction and collaboration of all actors, taking into account the operating cultures and processes of each participating organization.Tässä eksploratiivisessa tapaustutkimuksessa kartoitettiin valmistumisvaiheessa olevien terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä. Määrällisenä aineistona käytettiin valtakunnallisen AVOP-kyselyn vuoden 2019 yhden ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden (n=595) valmistumisvaiheen opinnäytetyöhön liittyvien neljän palautekysymyksen tunnuslukuja. Laadullinen aineisto koostui 16 opiskelijan teemahaastatteluista. Tulokset osoittivat, että opinnäytetyöhön ja työelämäyhteyteen liittyy monia näkökulmia ja haasteita. Tuloksia tarkasteltiin integratiivisen pedagogiikan mallin viitekehyksessä. Opinnäytetyön tekemiseen liittyviksi yläteemoiksi määrittyivät yhteistyö, opinnäytetyöprosessi ja ohjaus. Parhaimmillaan opinnäytetyöt toimivat sekä opiskelijan, työelämän että ammattikorkeakoulun yhteisenä ohjattuna oppimisareenana, jossa aitoja kehittämiskohteita pohditaan ja ratkotaan kaikkien toimijoiden yhteisessä vuorovaikutuksessa eri organisaatioiden toimintakulttuurit ja -prosessit huomioiden. Tuen saaminen ja ryhmässä toimiminen koettiin aineiston perusteella merkitykselliseksi opiskeluprosessia edistäväksi tekijäksi. Tulosten perusteella voidaan onnistuneen opinnäytetyöprosessin lähtökohdaksi määritellä hyvä yhteistyö kaikkien prosessitoimijoiden kesken

Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla : Kohti joustavaa monikielisyyttä

Englannin kielen asema Suomessa on muuttunut edellisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tämä raportti täydentää aiempaa perustutkimusta ja selvittää aineistolähtöisesti englannin kielen käytön laajuutta yhteiskunnan kolmella keskeisellä osa-alueella (julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakouluissa ja tieteessä). Tutkimusta varten kerättiin kolmenlaista tutkimusaineistoa. Digitaalisilla kyselylomakkeilla kerättiin vastaukset tutkimuksen kaikilta kolmelta osa-alueelta (n=1750). Lisäksi tiedekorkeakouluilta pyydettiin opinnäytteiden kielivalintoja koskevia tilastotietoja ja julkishallinnon aineistoa täydentää iso digitaalisena syntynyt sosiaalisen median materiaali. Tulokset osoittavat, että merkkejä kansalliskielten marginalisoitumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän. Julkisessa keskustelussa ylikorostuu englannin uhka kotimaisille kielille, mutta tämä ei vastaa havaintoihin perustuvaa kokonaiskuvaa. Englanti on yksi monikielisen Suomen keskeisistä kielistä, mutta sen rooli ja merkitys vaihtelevat huomattavasti eri aloilla. Sen käytön rajoittaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle sekä vaikeuttaa kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumista Suomeen. Raportissa esitetään 10 toimenpide-ehdotusta, joita hyödyntämällä voidaan varmistaa englannin yhteiselo kansalliskielten rinnalla.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Työympäristöriskien hallinta tienvarsihaketuksessa

Bioenergian käyttö on voimakkaasti lisääntymässä Suomessa ja samalla alan työntekijämäärät kasvavat. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää työntekijöiden työturvallisuus bioenergian tuotantoketjussa. Tässä raportissa kerrotaan työympäristöriskeistä ja niiden hallintakeinoista metsätähteiden tienvarsihaketuksessa