Palvelumuotoilu työkaluna majoitusalalla

Opinnäytetyössä kuvataan matkailualan yrityksen toimeksiantoon perustuen toteutettu palvelumuotoiluprojekti. Toimeksiantajana oli helsinkiläinen hotelli. Yrityksen toimeksiannolla oli kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli luoda entistä parempi asiakasymmärrys yksittäisistä aasialaisista asiakkaista. Toisena tavoitteena oli tuottaa ideoita, millaisia ovat tulevaisuuden hotellit. Projekti toteutettiin ryhmätyönä syksyn 2017 aikana ja siinä hyödynnettiin palvelumuotoilun työtapoja. Palvelumuotoilu on osaamisala, joka tuo muotoilun osaksi palvelujen kehittämistä. Sen avulla voidaan luoda sekä täysin uusia palveluja, että kehittää palveluja entistä paremmaksi. Palvelumuotoilu antaa palvelun kehittämiselle selkeän prosessin, jossa palvelun ongelmat tiedostetaan, ideoidaan ja käyttöönotetaan ratkaisut. Jokaiselle vaiheelle on omat työkalunsa, jotka auttavat suunnittelijoita muun muassa hahmottamaan ongelmat, käsittelemään niitä tai ideoimaan. Pääpiirteittäin projekti oli kolmivaiheinen. Se koostui tiedonkeruusta, tietojen analysoinnista ja ideoinnista. Tiedonkeruuvaiheessa teimme haastatteluja aasialaisten turistien ja hotellien työntekijöiden kanssa hyödyntäen laadullisia tutkimusmenetelmiä. Haastatteluista saadut tiedot analysointi aloitettiin rajaamalla ja järjestelemällä tiedot. Näistä laadimme asiakasprofiilin ja -polun, jotka havainnollistivat aasialaisten turistien kokemuksia majoituspalveluista Suomessa. Lopuksi ideoimme parantaaksemme näitä kokemuksia ja ratkaistaksemme ongelmia, joita he olivat kohdanneet. Projektin päätöksenä esitimme ideamme toimeksiantajalle. Saamamme palaute oli positiivista ja monet ideoistamme toteutettiin myöhemmin, kuten hotellin huoneiden ehostaminen ja kuljetuspalvelun tarjoaminen. Opinnäytetyö sisältää myös investointilaskelmat mahdollisille uudistuksille, joita ideoimme

Factorization at fixed Q^2(1-x)

We consider QCD factorization between hard and soft subprocesses in inclusive reactions where the momentum fraction x of one parton approaches unity as the hard scale Q^2 -> \infty, such that Q^2(1-x) is fixed. In this "BB limit" the entire (multi-parton) Fock state containing the high x parton is coherent with the hard subprocess. The soft contribution is given by a forward multiparton matrix element. The BB limit corresponds to a fixed (large or small) missing mass and is thus closely connected to exclusive production. We analyze the Drell-Yan process h + N -> \gamma^* + X in detail, explaining why the virtual photon is longitudinally polarized for h = \pi and transversely polarized for h = p. The BB limit may be relevant also for other phenomena observed at high x, such as the large single spin asymmetries of p p -> \Lambda^\uparrow X and in p p^\uparrow -> \pi X.Comment: 18 pages, 6 figures. v2: Version published in JHEP. Text modified as suggested by the refere

Maanvaraisten perustusten geotekninen murtorajatilamitoitus uuden eurokoodi 7:n mukaisesti: Kantokestävyys, liukumisvarmuus ja kaatuminen anturaperustuksilla ja kulmatukimuureilla

Suomessa noudatetaan eurokoodeja eli kantavien rakenteiden eurooppalaisia suunnittelustandardeja maanvaraisten perustusten suunnittelussa. Eurokoodien toinen sukupolvi arvioidaan otettavan käyttöön vuosina 2025–2028. Uudet eurokoodit EN 1990 ja EN 1997 vaikuttavat maanvaraisten anturaperustusten ja tukimuurien mitoitustapoihin, osavarmuuslukuihin sekä mitoitusta koskeviin ohjeisiin ja reunaehtoihin. Tämä diplomityö tutkii, miten uudet mitoitustavat vaikuttavat maanvaraisten sekä kallionvaraisten anturaperustusten ja tukimuurien murtorajatilamitoitukseen ja näiden mittoihin verrattuna nykyisiin mitoitustapoihin. Lisäksi tutkitaan vastaavasti nosturin tukijalan lävistysmurtoa karkearakeisella täytöllä, jonka alla on hienorakeista maata. Tulosten on tarkoitus auttaa Väylävirastoa ja Suomen ympäristöministeriötä tekemään Suomen kansallisia valintoja uusien eurokoodien mitoitustavoista ja osavarmuuslukujen arvoista. Maanvaraiselle neliöanturalle ja jatkuvalle kulmatukimuurille laskettiin minimileveys kantokestävyyden ja liukumiskestävyyden murtorajatiloissa (GEO) eri pohjaolosuhteissa ja eri kuormilla. Kallionvaraiselle neliöanturalle ja kulmatukimuurille laskettiin minimileveys staattisen tasapainon (EQU) ja liukumiskestävyyden murtorajatiloissa eri kuormilla. Nosturin tukijalalle laskettiin kantokestävyyden murtorajatilassa (GEO) maksimikuorma eri täyttökerrospaksuuksilla ja tukijalan pohjan ko’oilla. Kantokestävyys ja liukumiskestävyys laskettiin nykyisillä eurokoodi 7:n mitoitustavoilla DA2 ja DA2* sekä uusilla eurokoodi 7:n mitoitustavoilla, jotka koostuvat kuormien osavarmuuslukusarjojen VC1, VC3 ja VC4 ja maan ominaisuuksien (MFA) tai kestävyyden (RFA) osavarmuuslukusarjojen yhdistelmistä. Staattinen tasapaino laskettiin nykyisen eurokoodi 7:n EQU-mitoitusmenettelyllä sekä uuden eurokoodi 7:n EQU-mitoitustavalla VC2. Mitoitustapojen tuloksia verrattiin toisiinsa. Laskelmissa tarkistettiin erinäiset eurokoodien ja kansallisten liitteiden vaatimat reunaehdot. Käyttörajatiloista (SLS) tarkistettiin vain kuormien epäkeskisyys. Tutkimus ei sisällä laskentaa murtorajatiloista, jotka koskevat rakenteen tai rakenneosien sisäistä murtumista (STR), kokonaisvakavuutta, nosteen aiheuttamaa murtumista (UPL) tai hydraulista murtumista (HYD). Laskennat tehtiin analyyttisin menetelmin. Antura- ja laattaperustusten uudet GEO-murtorajatilan mitoitustavat ovat lähes samat kuin tukirakenteiden. DA2 tuotti aina suuremman tai yhtä suuren leveyden kuin DA2*. Nykyistä mitoitustapaa DA1 vastaava mitoitustapojen (a) VC1+M1 ja (b) VC3+M2 yhdistelmä tuotti keskimäärin 7 % leveämmän neliöanturan kuin DA2*. Mitoitustapojen (a) VC4+M1 ja (b) VC3+M2 yhdistelmä tuotti keskimäärin 20 % leveämmän tukimuurin kuin DA2*. Nykyisistä mitoitustavoista selvästi poikkeava (c) VC1+M2 tuotti keskimäärin 16 % leveämmän anturan ja 34 % leveämmän tukimuurin kuin DA2*. DA2:ta lähes vastaava uusi mitoitustapa (d) VC1+RFA tuotti keskimäärin 8 % leveämmän anturan ja 4 % leveämmän tukimuurin kuin mitoitustapa DA2*. DA2*:ä lähes vastaava uusi mitoitustapa (e) VC4+RFA tuotti keskimäärin 3 % leveämmän anturan kuin DA2*, mutta kuorman vinoutta rajaavan erityisehtonsa takia keskimäärin 64 % leveämmän tukimuurin kuin DA2*. Tämä erityisehto, jonka mukaan vaakakuorma saa olla korkeintaan 20 % pystykuormasta, rajoittaa numeerisilla laskentamenetelmillä tärkeän mitoitustavan (e) VC4+RFA käyttöä. Nosturin tukijalan mitoituksessa uudet mitoitustavat paitsi (c) VC1+M2 olivat keskimäärin 9–11 % edullisempia kuin DA2 ja DA2*. Uusi EQU-mitoitustapa VC2 poikkeaa selvästi nykyisestä EQU-mitoitustavasta. VC2 tuotti 5 % kapeamman neliöanturan ja 5–15 % kapeamman tukimuurin kuin nykyinen EQU-mitoitustapa riippuen maan lujuuteen kohdistetusta varmuudesta, jota uudet eurokoodit eivät määritä

Constraints on Scalar and Tensor Perturbations in Phenomenological and Two-field Inflation Models : Bayesian Evidences for Primordial Isocurvature and Tensor Modes

Peer reviewe

Constraints on neutrino density and velocity isocurvature modes from WMAP-9 data

Peer reviewe

On the dynamics of web transfer in an open draw

A paper web running in an open draw of a high speed paper machine is subjected to various internal and external forces which stretch it and which can ultimately rupture it. The forces arise from speed differences between various web transfer elements, from pressure loads transmitted through the surrounding air and from the effects of gravity, friction and drag. Since the web travels in a curved path, it is also subjected to centripetal forces, which can reach very high magnitudes.This study is concerned with the dynamics of paper web in an open draw. The constructed model takes into account external and internal forces acting on the web. There is provision in the model for determining variations in web tension caused by occasional external disturbances.The sensitivity of web tension to small external disturbances is shown in simulations. The length of the open draw is an important variable in web transfer dynamics. Another essential parameters which must be included are the aerodynamic drag forces, as they contribute to damping the resonance events during web transfer, and therefore to web stability

Risk Factors and Prognosis for Metastatic Cutaneous Squamous Cell Carcinoma: A Cohort Study

Cutaneous squamous cell carcinoma (cSCC) has me-tastatic potential. The aims of this study were to identify the risk factors for metastasis of primary cSCC and for poor prognosis in metastatic cSCC. Retrospective primary tumour cohorts of metastatic cSCCs (n = 85) and non-metastatic cSCCs (n = 218) were analysed. The mean annual rate of metastasis for primary cSCCs was 2.28%. In 49.4% of patients with metastatic cSCC, metastasis was detected within 6 months of diagnosis of the primary cSCC. There was no prior history of cSCC in 84.7% of metastatic cSCCs. Risk factors for metastasis included Clark's level 5, tumour diameter 20-29.9 mm, age at diagnosis = 3 nodal metastases and extranodal extension of metastasis. These results characterise new risk factors for metastatic cSCC

PATH2030 – An Evaluation of Finland’s Sustainable Development Policy

The PATH2030 project has produced an evaluation of Finland’s sustainable development policy and formulated concrete recommendations for the future. The evaluation is based on multidisciplinary meth-ods and broad and diverse material in the form of indicators, documents, and expert views gathered through surveys, interviews and workshops. The evaluation focused particularly on the time after the 2030 Agenda entered into force in 2016. No country has yet presented a credible plan for how to reach the goals of the 2030 Agenda. Finland has various national targets and programmes that point in the right direction, but the policy could be more transformative and coherent. Finland’s sustainable development policy has succeeded in being inclusive, which shows that sustainable development has become a broadly accepted aim in society. Reaching the 2030 goals requires, however, many system-level changes and the mediation of conflicts of interest. The evaluation shows that sustainable development policy should focus on climate change, environmental questions, consumption and increasing inequality. It is recommended that sustainable development should become the basis of future Government Programmes, that a roadmap for how to reach the goals should be created and that, for example, the indicators and the Expert Panel on Sustainable Development should be revised. Appendix 1-13 PATH2030: Detailed descriptions of the evaluations and documentation of data collection (separate document, in Finnish) Appendix 14 PATH2030: The 2030 Agenda, foreign policy and human rights (separate document, in Finnish)This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government