Maaseudun tyhjien rakennuskiinteistöjen harha: tyhjiksi merkittyjen rakennuskiinteistöjen tarkastelua Ranuan, Tervolan ja Sallan maaseutualueilla

Lapin maakunta on viimeisen viiden vuosikymmen aikana ollut varsin voimakkaiden muutosten kourissa. Voimakas maatilojen lukumääräinen pudotus ja maaseudun asukkaiden poismuutto on synnyttänyt käsityksen, jonka mukaan Lapin maaseudulla on paljon käyttämättömiä rakennuskiinteistöjä. Toinen vallitseva käsitys on, että nämä rakennuskiinteistöt ovat valtaosiltaan käyttökelpoisia asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Tällä tutkimuksella selvitettiin, onko näin Ranuan, Sallan ja Tervolan maaseutualueilla. Lisäksi selvitettiin, onko edellä mainituissa kiinteistöissä sellaisia, jotka voisivat olla käytettävissä. Tutkimusta varten pyydettiin kyseisten kuntien kiinteistörekisteritiedot niiltä osin kuin ne koskivat asemakaavaalueiden ulkopuolisia alueita. Näillä kiinteistöillä tuli olla rakennuksia, ja ne täytyi olla merkittynä tyhjiksi. Tutkimuksessa tämä aineisto päivitettiin omistus- ja yhteystietojen osalta, ja alle 70 neliön rakennukset poistettiin. Jäljelle jäänyt ryhmä oli tutkimuksen aineistoa. Kuntien välillä kiinteistöjen käytön keskinäisellä suhteella ei ollut suuria eroja. Suurin poikkeama oli Sallan tyhjiksi merkittyjen kiinteistöjen suuri määrä verrattuna Tervolan ja Ranuan kiinteistöjen määrään. Kuntien kiinteistörekisterit näyttävät olleen päivittämättä. Ihmettelyä omistajissa herätti se, mistä tieto kiinteistön käytöstä on kunnan rekisteriin tullut. Suuri osa tavoitetuista, Ranualla 80 %, Sallassa 65,6 % ja Tervolassa 38,6 %, ilmoitti kiinteistöjen olevan käytössä vastoin rekisterissä olevaa merkintää. Tutkimuslupa paikalla tehtävään arviointiin saatiin niin pienelle määrälle, että kiinteistöjen kuntoa koskevia arviointeja ei voi suhteuttaa koko kiinteistömassaa koskevaksi. Kiinteistöjen yhteyshenkilöiden puhelinhaastattelussa nousi selkeästi esille kiinteistön omistamisen tarve loma-asuntona tai vakituisena asuntona. Kiinteistö oli usein uusien asukkaiden vakituinen asunto ja usein myös asunto johon halutaan muuttaa eläkkeelle jäämisen myötä. Kiinteistöjen omistajuuden vaihdos viittaa myös siihen, että uusi omistaja voi olla suvun ulkopuolelta tullut omistaja. Nämä havainnot tukevat ajatusta, jonka mukaan maaseudun käyttökelpoisella rakennuskannalla on yleisesti kuviteltua suurempi kysyntä. Tämä pätee erityisesti sellaisella paikoilla ja rakennuskannalla, joka täyttää kriteerit kunnon, maapohjan ja infrastruktuurin suhteen. Kaikissa kolmessa kunnassa oli nähtävissä samantyyppiset kehityssuunnat. Maatalouden osalta on tapahtumassa nautakarjatuotantoa koskeva lukumääräinen väheneminen ja heinän viljelyn lisääntyminen. Silti maatalous on edelleen yksi suurimmista työllistäjistä kaikissa kolmessa kunnassa. Väestön ikäryhmätarkastelussa kuntien väestön ikääntyminen tulee esille hyvin voimakkaasti. Huoltosuhdetarkastelussa nähdään myös sama ilmiö lisättynä yhteiskunnan taloudellisen tilan heilahtelun tuomina muutoksina. Tämä tutkimus nostaa esille asian, joka ei kovin hyvin näy tutkittavien kuntien elinkeinostrategiassa. Tutkimuksessa tulee esille, että maaseudun harvaan asutulla alueella käyttökelpoisella rakennuskannalla asuinkäytössä on olemassa kysyntää. Tästä kertoo se, että useimmat niistä asuinkiinteistöistä jotka ovat hyvässä kunnossa, asuin- ja elinkeinokelpoisia ja täyttävät infrastruktuurin osalta perusedellytykset ovat käytössä, menevät kaupaksi tai vuokralle. Harvaan asutulla maaseudulla Lapissa on voimakas hiljainen potentiaali. Maaseudun käyttökelpoisten rakennusten kysyntä vahvistaa tätä potentiaalia. Maaseutu sijoittuu Lapissa runsaan matkailukeskusverkoston vaikutusalueelle. Tämä maaseutu sisältää suuren määrän pienyrittäjyyttä, runsaan ohi virtaavan asiakasmäärän ja monialaisen osaamisen. Ottamalla huomioon tämän lisäksi maaseutukuntien eri ikäryhmien kehityksen, maaseudun vetovoimatekijät ja työntekijöiden toimialajakauman, saadaan maaseutukunnille omaleimainen ja kunnan itsensä näköinen vetovoimainen strategia

The exit poll in 2010 was almost exactly correct, but what is it, and how does it actually work?

At 10pm on election day, the ballots will close, and the counting will begin. It may be many hours before it becomes clear which party has the most seats in the new parliament, and many days until we know which parties will form the next government. However, shortly after the 10 o’clock deadline, broadcasters will release a forecast based on the exit poll, which will give the first insight into how voters have actually voted in the general election. In this post, Jouni Kuha explains the detail behind the exit poll forecast, and indicates some of the difficulties in putting together a forecast under considerable time pressures

Explaining the Exit Poll

At 10pm on election day, the ballots will close, and the counting will begin. It may be many hours before it becomes clear which party has the most seats in the new parliament, and many days until we know which parties will form the next government. However, shortly after the 10 o’clock deadline, broadcasters will release a forecast based on the exit poll, which will give the first insight into how voters have actually voted in the general election. In this post, Jouni Kuha explains the detail behind the exit poll forecast, and indicates some of the difficulties in putting together a forecast under considerable time pressures

Osakeyhtiön sivuuttaminen nykyisessä tuloverotuskäytännössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mikä on nykyinen käytäntö osakeyhtiöiden sivuuttamisissa verotuskäytännössä sekä mihin suuntaan tulevaisuudessa osakeyhtiöiden sivuuttamiskäytäntö on mahdollisesti muuttumassa. Idea opinnäytetyöhön lähti ollessani työharjoittelussa syksyllä 2013 toimeksiantajan kanssa käydyistä keskusteluista ja omasta kiinnostuksesta verotuskäytäntöihin. Toimeksiantaja on oululainen taloushallinnon palveluita tarjoava yritys, joka on vuodesta 2011 tarjonnut laadukkaita sähköisen taloushallinnon palveluita sekä kokonaisvaltaista talouden hallintaa. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä laadullisin tutkimusmenetelmin. Tietoperustana on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, Verohallinnon syventäviä vero-ohjeita, Korkeimman hallinto- oikeuden vuosikirjaratkaisuja sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Työn empiirinen osuus muodostui verotuksen asiantuntijoiden haastatteluista. Opinnäytetyön aiheesta on myös keskusteltu useamman taloushallinnon asiantuntijan kanssa ja pohdittu asiaa eri näkökulmista. Tavoitteena oli selvittää nykyistä verotuskäytäntöä osakeyhtiöiden sivuuttamisissa, koska ajankohtaista tietoa ei ole paljon käytettävissä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja osakeyhtiöiden sivuuttamisiin löytyy enemmän 1980–1990 luvuilta ja nykyinen taloudellinen tilanne vaikuttaa kiinnostukseen siitä, mihin suuntaan tulevaisuudessa osakeyhtiöiden sivuuttamiset mahdollisesti ovat muuttumassa Henkilökohtaisena tavoitteenani oli syventyä verotuksen maailmaan ja erityisesti aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön sekä verotuskäytäntöihin. Lisäksi tavoitteenani oli saada aikaan mielenkiintoisia keskusteluja aiheesta verotuksen ja taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tietoperustan ja haastatteluiden perusteella osakeyhtiöiden sivuuttamiset eivät ole poistuneet, mutta niin yleistä se ei enää ole kuin 1980–1990 luvuilla. Verohallinnon tavoite on estää veron kiertämistä ja kun veron kiertämissäännös on edelleen olemassa, niin osakeyhtiöiden sivuuttamiset tulevaisuudessakaan eivät näin ollen voi olla kokonaan poistumassa. Jatkotutkimuksena voisi perehtyä mitä osakeyhtiöin sivuuttamisprosessi käytännössä tarkoittaa Verohallinnon sekä verovelvollisen näkökulmasta.The purpose of the thesis was to investigate what is the current policy in taxation policy when skipping public limited companies and in which direction skipping public limited companies is moving in the future. The idea for the thesis appeared when I was an intern in the autumn 2013 about the discussions with my principal and of my own interest in taxation policies. The principal is the enterprise of financial management in Oulu, which has offered high quality electronic financial management services and holistic management of the economy since 2011. The thesis was carried out as a development task using qualitative research methods. Up-to-date legislation, the precise information of the Tax Administration, the Court Yearbooks of the Supreme Administrative Court both the literature related to the topic were used as a data base. The empirical part of the thesis was consisted of interviews of the iron professionals of taxation. There has been a lot of discussion with several financial management professionals about the topic of the thesis and the case has been discussed from different perspectives. The goal was to clarify the current policy in taxation policy in skipping public limited companies as there has not been much up-to-date information to use. The solutions of the Supreme Administrative Court can be found more ftom the 1980 and 1990 centuries. The current financial situation is affecting on the interest of the case and in which direction skipping public limited companies is possibly moving on in the future. As my personal goal I wanted to deepen my knowledge of the taxation and especially the legislation related the case both taxation policies. In addition my goal was to produce interesting discussions about the case with taxation and financial management professionals. On the basis of theory and the interviews, skipping public limited companies has not disappeared, but it is not as usual anymore as it was in the 1980 and 1990 centuries. The aim of the Tax Administration is to prevent tax avoidance, As the sanction of tax avoidance is still existing, then skipping public limited companies hence is not disappearing altogether in the future. As the further research, one could familiarize with what the skipping process of public companies means in practise from the perspective of the Tax Administration and the taxpayer

Lapin maatalouden rakenne ja tuotanto 2014

Lapin asukasluku ja elinkeinorakenne on vuosikymmenien vaihtuessa muuttunut paljon. Lappilaisen maaseudun yritystoiminnan peruskivi maatalous, on muuttunut rakenteeltaan ja lukumääräisesti. Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin tiloja Lapissa oli 11647 kpl. Tästä tilojen määrä väheni tasaisesti ja nopea tilamäärän lasku käynnistyi 1980-luvulla. Vuoden 2014 tilaston mukaan maatiloja on enää 1612 kpl (MAVI 2015). Lisääntynyt teknologia 1990- luvun taitteessa viritti viljelijöiden keskuudessa ajatuksen toimin-nan kasvattamisesta. Rehunkorjuutekniikan kehittymisellä oli tähän tavattoman suuri merkitys. Kun aikaisemmin nautakarjarehun tekemiseen piti varata lähes koko kesä ja työt olivat suurelta osin käsityötä, selvittiin 1990- luvulla samasta toimenpiteestä muutamalla päivällä tehokkaan koneellistumisen vuoksi. Nykyisin suomalainen maatalous on voimakkaissa ristipaineissa. Euroopan Unionin maatalouspolitiikka ja globaalin talouspolitiikan ja elintarviketuotannon paineet heijastuvat suomalaiseen maatalouteen. Nämä paineet näkyvät maataloudessamme nopeana tilojen koon muuttumisena. Tämän globaalin paineen lisäksi omat vaikutuksensa on myös julkisuudessa näkyvällä viestillä, jonka mukaan Suomen maatalous on ahdingossa. Asiasta tehdyt tutkimukset eivät anna siitä näin yksioikoista kuvaa, osalla tiloista tosiasiallisesti menee hyvin. Näihin negatiivisiin viesteihin tuo oman lisänsä kertomukset byrokratian aiheuttamasta kuormasta, valtavasta työmäärästä ja jatkuvista viranomaistarkastuksista. Lapin maatalousyrittäjien keski-ikä on hieman yli 50 vuotta ja se on aloittavien yrittäjien vähäi-syyden vuoksi edelleen nousussa. Lapin maito- ja lihayrittäjät ovat keskimäärin 45–55-vuotiaita ja omistavat noin 30–60 peltohehtaaria. Tämä keski-ikäisistä viljelijöistä ja keskikokoluokan maatiloista muodostuva ryhmä on siirtymässä lähitulevaisuudessa iän, tai muun syyn myötä pois aktiiviviljelystä. Tässä ryhmässä on paljon sellaisia maatiloja, joiden kannattavuus on hyvä ja velkataakka pieni. Toisaalta osa näistä tiloista on ollut niin sanotusti toimintaansa jäähdytteleviä, yritysten viimeaikaiset investoinnit ovat olleet minimaalisia. Koska jatkajan olisi tehtävä suuria investointeja, tämä ”jäähdyttelystrategia” vaarantaa sukupolvenvaihdoksen, tai muun omistajanvaihdoksen. Lapin kokonaismaitomäärä oli vuonna 2014 92 milj. litraa ja maidontuottajia oli 380. Kun Lapin maidontuotanto jaetaan tasaisesti kaikkien tuottajien kesken, on ikäluokan 51–65 tuottama laskennallinen maitomäärä 51 milj. litraa Lapin vuotuisesta maitomäärästä. Nuorempien ikäryhmien maitotiloja, 0–50 vuotta, oli156 tilaa ja Yli 65 -vuotiaita maidontuottajia oli 11 kpl. Huolestuttavaa tilarakenteessa on, että alle 51-vuotiaiden kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2008 lähes sadalla tilalla. Lapissa menestyvien tuotteiden kokonaiskulutuksen arvo on lähes 210 milj. €. Se on lähes puolet Lapin elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta, jonka arvo on n. 443 miljoonaa euroa. Naudanlihasta Lapissa jalostetaan arviolta n. 25 %. Poron jalostus Lapissa kattaa kokonaisuudessaan maakunnan kulutuksen, niin kuin myös lampaalla. Nämä ovat kuitenkin kulutusmääriltään niin pieniä, että niillä ei ole kokonaisuuteen kovin suurta vaikutusta. Lapin kannalta merkittävimpiä jatkojalostuksen kannalta ovat maito ja naudanliha. Molemmissa puhutaan suurista määristä ja niille on myös mahdollista rakentaa merkittävä maakunnallinen pohjoinen imago. Voidaan arvioida, että 57 milj. euron jalostusarvo työllistäisi suoraan lähes 700 henkilöä. Välillisen vaikutuksen kautta puhuttaisiin noin 3000–5000 hengen vuotuisesta työpanoksesta lappiin. Kun puhumme jalostusarvosta, työpaikoista ja elintarvikehankinnoista, emme puhu mistään abstraktista asiasta. Puhumme todellisista olemassa olevista. Tehdessämme elintarvikehankintoja ja hankintasopimuksia, me samalla teemme päätöksiä työpaikoista ja maakunnan vakaudesta. Hankkimamme elintarvikkeet on joku jossain viljellyt, jalostanut, kuljettanut myyntiin ja toimittanut loppukäyttäjälle. Hankkimalla elintarvikkeita maakunnan ulkopuolelta, me samalla siirrämme työpanosta ja valuuttaa maakunnasta ulos. Nykyisellä elintarvikehankinnalla me siirrämme maakunnasta ulos vuosittain 443 miljoonaa euroa ja tuhansia työpaikkoja. Tästä elintarvikemäärästä olisi lähes puolet mahdollista tuottaa ja jalostaa maakunnassa. Lapin maatalouden tulevaisuudelle on ehdottoman tärkeää panostaa toimenpiteisiin, joilla etsitään niitä maatiloja, jotka haluavat jatkaa ja kehittää yrittämistä tilalla. Lisäksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla saadaan Lappiin maatilayrittäjiä niiden tilalle, jotka haluavat luopua yrittäjyydestä ja jättää yrittämisen nuoremmille. Huolimatta maatalouden alueellisesta rakennemuutoksesta, on tärkeää muistaa, että koko Lappi on aluetta, jossa maataloutta sen eri muodoissa voi harjoittaa kannattavasti. Tähän on syytä myös yrittäjiä kannustaa

Non-equivalence of measurement in latent variable modeling of multigroup data: a sensitivity analysis

In studies of multiple groups of respondents, such as cross-national surveys and cross-cultural assessments in psychological or educational testing, an important methodological consideration is the comparability or \equivalence" of measurement across the groups. Ideally full equivalence would hold, but very often it does not. If non-equivalence of measurement is ignored when it is present, substantively interesting comparisons between the groups may become distorted. We consider this question in multigroup latent variable modeling of multiple-item scales, specifically latent trait models for categorical items. We use numerical sensitivity analyses to examine the nature and magnitude of the distortions in different circumstances, and the factors which affect them. The results suggest that estimates of multigroup latent variable models can be sensitive to assumptions about measurement, in that non-equivalence of measurement does not need to be extreme before ignoring it may substantially affect cross-group comparisons. We also discuss the implications of such findings on the analysis of large comparative studies

Patrick Sturgis & Jouni Kuha: over 5 million people in Britain think they have been infected with COVID-19

How many people in Britain have already been infected with the coronavirus? The truth is, we don’t really know. Yet, this is a very important number because, without it, it is difficult to properly assess the severity of the virus, its likely trajectory, and the consequent burden on health and social care systems. Using a random sample survey and self-reported data on infection and symptoms, Patrick Sturgis and Jouni Kuha (LSE) find a symptomatic infection rate in the general population of Great Britain of approximately 10 per cent, equating to around 5 million people, by the end of April

On group comparisons with logistic regression models

It is widely believed that regression models for binary responses are problematic if we want to compare estimated coeffcients from models for different groups or with different explanatory variables. This concern has two forms. The first arises if the binary model is treated as an estimate of a model for an unobserved continuous response, and the second when models are compared between groups which have different distributions of other causes of the binary response. We argue that these concerns are usually misplaced. The first of them is only relevant if the unobserved continuous response is really the subject of substantive interest. If it is, the problem should be addressed through better measurement of this response. The second concern refers to a situation which is unavoidable but unproblematic, in that causal effects and descriptive associations are inherently group-dependent and can be compared as long as they are correctly estimated