Trade-off between jerk and time headway as an indicator of driving style

Variation in longitudinal control in driving has been discussed in both traffic psychology and transportation engineering. Traffic psychologists have concerned themselves with “driving style”, a habitual form of behavior marked by it’s stability, and its basis in psychological traits. Those working in traffic microsimulation have searched for quantitative ways to represent different driver-car systems in car following models. There has been unfortunately little overlap or theoretical consistency between these literatures. Here, we investigated relationships between directly observable measures (time headway, acceleration and jerk) in a simulated driving task where the driving context, vehicle and environment were controlled. We found individual differences in the way a trade-off was made between close but jerky vs. far and smooth following behavior. We call these “intensive” and “calm” driving, and suggest this trade-off can serve as an indicator of a possible latent factor underlying driving style. We posit that pursuing such latent factors for driving style may have implications for modelling driver heterogeneity across various domains in traffic simulation.Peer reviewe

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Selvityksessä tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen tarjoaman opettajankoulutuksen reunaehtoja, rakenteita ja profiileja. Selvitystyötä ohjasi kaksi pääkysymystä: 1) Millainen on opettajankoulutusta tarjoavien yksiköiden tehtävärakenne ja miten opettajankoulutuksen yliopettajien ja lehtoreiden sekä muun henkilöstön toimet on määritelty? 2) Millaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja koulutuksen painopistealueita eri opettajankoulutusyksiköillä on? Selvitys kohdistui kaikkiin viiteen ammatillista opettajankoulutusta tarjoavaan opettajankoulutusyksikköön. Aineisto kerättiin haastattelemalla yksiköiden johtajia sekä koulutus- tai TKI-päälliköitä sekä hyödyntämällä tilasto- ja dokumenttiaineistoja. Selvityksen tulokset osoittavat, että ammatillinen opettajankoulutus on organisoitu hyvin yhdenmukaisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa ja opettajankoulutusyksiköiden tehtävät ja profiilit rakentuvat myös melko saman tyyppisesti perustehtävien ympärille. Yksiköt näkevät itsensä ensi sijassa valtakunnallisen opettajankoulutustehtävän hoitajina. Myös TKI-toiminta ja sen painopisteet integroituvat tiiviisti koulutustehtävään, sillä suurin osa TKI-toiminnasta on opetuksen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Opettajankoulutusyksiköiden henkilöstö työskentelee hyvin monenlaisilla nimekkeillä (noin kaksi kolmasosaa opettajan tehtävänimekkeellä). Nimekkeestä riippumatta yksiköiden pääperiaatteena on, että kaikki opetus- ja TKI-henkilökuntaan kuuluvat opettavat ja toimivat hankkeissa liikkuen joustavasti näiden tehtäväkenttien välillä. Toimenkuvia tarkennetaan vuosittain työajan suunnittelun yhteydessä. Ammatillisista opettajankoulutusyksiköistä on kehittynyt monialaisia yksiköitä, joille on muodostunut keskeinen rooli ammattipedagogiiikan kehittäjinä ja ammatillisten opettajien kouluttajina. Myös niiden hanketoiminta on laajentunut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa : reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Selvityksessä tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen tarjoaman opettajankoulutuksen reunaehtoja, rakenteita ja profiileja. Selvitystyötä ohjasi kaksi pääkysymystä: 1) Millainen on opettajankoulutusta tarjoavien yksiköiden tehtävärakenne ja miten opettajankoulutuksen yliopettajien ja lehtoreiden sekä muun henkilöstön toimet on määritelty? 2) Millaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja koulutuksen painopistealueita eri opettajankoulutusyksiköillä on? Selvitys kohdistui kaikkiin viiteen ammatillista opettajankoulutusta tarjoavaan opettajankoulutusyksikköön. Aineisto kerättiin haastattelemalla yksiköiden johtajia sekä koulutus- tai TKI-päälliköitä sekä hyödyntämällä tilasto- ja dokumenttiaineistoja. Selvityksen tulokset osoittavat, että ammatillinen opettajankoulutus on organisoitu hyvin yhdenmukaisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa ja opettajankoulutusyksiköiden tehtävät ja profiilit rakentuvat myös melko saman tyyppisesti perustehtävien ympärille. Yksiköt näkevät itsensä ensi sijassa valtakunnallisen opettajankoulutustehtävän hoitajina. Myös TKI-toiminta ja sen painopisteet integroituvat tiiviisti koulutustehtävään, sillä suurin osa TKI-toiminnasta on opetuksen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Opettajankoulutusyksiköiden henkilöstö työskentelee hyvin monenlaisilla nimekkeillä (noin kaksi kolmasosaa opettajan tehtävänimekkeellä). Nimekkeestä riippumatta yksiköiden pääperiaatteena on, että kaikki opetus- ja TKI-henkilökuntaan kuuluvat opettavat ja toimivat hankkeissa liikkuen joustavasti näiden tehtäväkenttien välillä. Toimenkuvia tarkennetaan vuosittain työajan suunnittelun yhteydessä. Ammatillisista opettajankoulutusyksiköistä on kehittynyt monialaisia yksiköitä, joille on muodostunut keskeinen rooli ammattipedagogiiikan kehittäjinä ja ammatillisten opettajien kouluttajina. Myös niiden hanketoiminta on laajentunut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana

Alterations of Cardiac Protein Kinases in Cyclic Nucleotide-Dependent Signaling Pathways in Human Ischemic Heart Failure

ObjectivesImpaired protein kinase signaling is a hallmark of ischemic heart disease (IHD). Inadequate understanding of the pathological mechanisms limits the development of therapeutic approaches. We aimed to identify the key cardiac kinases and signaling pathways in patients with IHD with an effort to discover potential therapeutic strategies.MethodsCardiac kinase activity in IHD left ventricle (LV) and the related signaling pathways were investigated by kinomics, transcriptomics, proteomics, and integrated multi-omics approach.ResultsProtein kinase A (PKA) and protein kinase G (PKG) ranked on top in the activity shift among the cardiac kinases. In the IHD LVs, PKA activity decreased markedly compared with that of controls (62% reduction, p = 0.0034), whereas PKG activity remained stable, although the amount of PKG protein increased remarkably (65%, p = 0.003). mRNA levels of adenylate cyclases (ADCY 1, 3, 5, 9) and cAMP-hydrolysing phosphodiesterases (PDE4A, PDE4D) decreased significantly, although no statistically significant alterations were observed in that of PKGs (PRKG1 and PRKG2) and guanylate cyclases (GUCYs). The gene expression of natriuretic peptide CNP decreased remarkably, whereas those of BNP, ANP, and neprilysin increased significantly in the IHD LVs. Proteomics analysis revealed a significant reduction in protein levels of “Energy metabolism” and “Muscle contraction” in the patients. Multi-omics integration highlighted intracellular signaling by second messengers as the top enriched Reactome pathway.ConclusionThe deficiency in cAMP/PKA signaling pathway is strongly implicated in the pathogenesis of IHD. Natriuretic peptide CNP could be a potential therapeutic target for the modulation of cGMP/PKG signaling.Peer reviewe

Tankyrase Inhibition Attenuates Cardiac Dilatation and Dysfunction in Ischemic Heart Failure

Hyperactive poly(ADP-ribose) polymerases (PARP) promote ischemic heart failure (IHF) after myocardial infarction (MI). However, the role of tankyrases (TNKSs), members of the PARP family, in pathogenesis of IHF remains unknown. We investigated the expression and activation of TNKSs in myocardium of IHF patients and MI rats. We explored the cardioprotective effect of TNKS inhibition in an isoproterenol-induced zebrafish HF model. In IHF patients, we observed elevated TNKS2 and DICER and concomitant upregulation of miR-34a-5p and miR-21-5p in non-infarcted myocardium. In a rat MI model, we found augmented TNKS2 and DICER in the border and infarct areas at the early stage of post-MI. We also observed consistently increased TNKS1 in the border and infarct areas and destabilized AXIN in the infarct area from 4 weeks onward, which in turn triggered Wnt/β-catenin signaling. In an isoproterenol-induced HF zebrafish model, inhibition of TNKS activity with XAV939, a TNKSs-specific inhibitor, protected against ventricular dilatation and cardiac dysfunction and abrogated overactivation of Wnt/β-catenin signaling and dysregulation of miR-34a-5p induced by isoproterenol. Our study unravels a potential role of TNKSs in the pathogenesis of IHF by regulating Wnt/β-catenin signaling and possibly modulating miRNAs and highlights the pharmacotherapeutic potential of TNKS inhibition for prevention of IHF

Modelling aerosol transport and virus exposure with numerical simulations in relation to SARS-CoV-2 transmission by inhalation indoors

We provide research findings on the physics of aerosol and droplet dispersion relevant to the hypothesized aerosol transmission of SARS-CoV-2 during the current pandemic. We utilize physics-based modeling at different levels of complexity, along with previous literature on coronaviruses, to investigate the possibility of airborne transmission. The previous literature, our 0D-3D simulations by various physics-based models, and theoretical calculations, indicate that the typical size range of speech and cough originated droplets (dPeer reviewe

Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet : PERUS-SKENE-hankkeen loppuraportti

Suurten muutospaineiden alaisessa maailmassa alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkäjänteinen kehittäminen tarvitsee tuekseen jatkuvan toiminnan ennakointijärjestelmän. Valtakunnallista aluerakenteen ennakointityötä on tehty aiemmin hankemaisesti muun muassa ALLI 2050 -hankkeessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuitenkin jatkuvaa ennakointityötä, jolla on herkkyyttä tunnistaa muutosilmiöitä sekä näiden epävarmuustekijöitä ja vaihtoehtoisia kehityskulkuja suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteen trendikehitykseen. Hankkeessa PERUS-SKENE on pilotoitu alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan ja ennakoinnin toteutusta sekä kehitetty pilotista saatujen kokemusten pohjalta toimintamalli valtakunnalliselle alueidenkäytön kehityskuvatyölle jatkuvana toimintana. Sen elementtejä hallituskauden mittaisessa syklissä ovat muutosilmiökartoitus, trendinomaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusuran ja tämän rinnalla vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta, näiden kestävyysarviointi sekä tavoitteellisen kehityspolun määrittely tämän informaation pohjalta. Tätä työtä luonnehtivat hallintosektoreiden ja -tasojen välinen koordinoituminen, vuorovaikutteisuus ja yhteiskehittely sekä tilannehuonemainen reagointiherkkyys. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.Sivua 116 on päivitetty 6.9.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 6.9.2022 julkaistun version

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018 - 2022

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman 2018–2022 lähtökohtana on edistää toimialan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Liikenne toimii Suomen kansantalouden merkittävänä ajurina sisältäen n. 35 000 yritystä ja työllistäen n. 200 000 henkilöä. Samaan aikaan liikenteen markkinoilla toimivien yritysten liikevaihto on arviolta yli 60 mrd. euroa. Liikenneala on merkittävien teknologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten murrosten keskellä ja sen uudistuminen pohjautuu pitkälti digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Liikennealan globaalit markkinat tarjoavat valtavan kasvupotentiaalin, esimerkiksi MaaSin (liikenne palveluna) markkinoiden ennustetaan kasvavan yli 1 000 miljardiin dollariin vuoteen 2030 menness