Lapin EU-projektien arviointikäytännöt : esiselvitysraportti

Julkaistu versi

Accumulation of Geosmin and 2-methylisoborneol in European Whitefish Coregonus Lavaretus and Rainbow Trout Oncorhynchus Mykiss in RAS

Geosmin (GSM) and 2-methylisoborneol (MIB)-induced off-flavors can cause serious problems in a recirculating aquaculture system (RAS), such as delayed harvest and increased production costs, but also damage producers’ reputation. Traditionally, off-flavors have been removed by depuration before harvesting. Rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) and European whitefish (Coregonus lavaretus) are commercially valuable species produced for consumers, both being suitable for rearing in RAS. In this study, European whitefish and rainbow trout were raised from juvenile up to 240 g (European whitefish) and 660 g (rainbow trout) to monitor the long-term accumulation of off-flavors. The concentrations in fillet of rainbow trout reached 3.6 ng·g-1 (MIB) and 5.6 ng∙g-1 (GSM) with lipid content of 22.5%, while for European whitefish up to 3.2 ng·g-1 (MIB) and 3.9 ng·g-1 (GSM) were found with 14.8% in lipid content. Concentrations up to 58 ng·L-1 (MIB) and 49 ng·L-1 (GSM) were found in the circulating water. Based on the results, the accumulation of MIB proceeds at similar pace for both species. In the case of GSM, the accumulation started similarly for both species but proceeded more quickly for rainbow trout after 140 days of the experiment, with a statistically significant difference (p < 0.05).202

Bridging the gap between technical and human elements in digital service innovation

Creating and establishing a successful innovation is challenging and many attempts fail. Despite of the complex nature of the phenomenon, previous literature often tends to limit its focus on either to the technical elements or human elements related to an innovation. Current research-in-progress paper aims to avoid this ‘either-or’ thinking and rather examine the roles, impact and mutual interaction of both, technical and human elements, in order to further understand the successful emergence of a digital service innovation, i.e. a novel value co-creation practice enabled by a digital infrastructure. To achieve this we draw from three separate fields: service ecosystem perspective, information technology (IT) perspective and actor-network theory. The paper presents a plan for future empirical study and provides initial description of a case study about establishing a digital shopping solution in a small brick and mortar convenience store in Northern Finland

Utilization possibilities of electrical energy storages in households’ energy management in Finland

Sähköenergian varastointi kotitalouksissa mahdollistaa sähköverkosta nähtynä sähkön kulutuksen ajallisen siirron, sähkön syötön sähkökatkojen aikana ja mahdollisen oman tuotannon tehokkaamman käytön omassa kulutuksessa, jolloin varastoinnista voi hyötyä sekä sähköyhtiöt että kuluttaja. Sähkön hinnoittelussa voidaan käyttää tuntihinnoittelua, joka perustuu sähkön markkinahintaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Varaston avulla kuluttaja voi ajoittaa kulutusta edullisten tuntien ajalle, jolloin on mahdollista pienentää sähköstä maksettavaa hintaa. Jos kuluttajalla on käytössä sähkön omaa pientuotantoa, kuluttaja voi myydä oman tarpeen yli tuotetun sähkön verkkoon. Sähkön myyntihinta on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin verkosta ostetun sähkön hinta. Kuluttaja voi saada kustannushyötyä, jos varastoinnin avulla suurempi osa tuotetusta sähköstä saadaan omaan käyttöön. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka paljon kuluttaja voi saada hyötyä sähköenergian varastoinnista ja kattaako hyöty varastoinnin kustannukset? Tätä varten suunniteltiin simulaattori, jonka avulla voitiin mallintaa varaston käyttöä osana kotitalousverkkoa. Simuloinnissa käytettiin todellisia sähkön kulutus mittauksia erityyppisiltä kuluttajilta ja aurinkosähkön tuotantomittauksia. Suurimpana haasteena varastoinnin kannattavuuden maksimoimisessa on varaston ohjaus. Tätä varten simulaattoriin suunniteltiin varaston ohjausmenetelmä, joka ennustaa tulevaa sähkön tuotantoa ja kulutusta sekä näistä seuraavaa varaston käyttäytymistä. Ohjauksen tarkoituksena on minimoida sähköstä maksettava hinta. Simuloinnissa mallinnettiin mahdollisimman tarkasti varastoinnista aiheutuvat häviöt, jotta simuloinnin tuloksena saadaan mahdollisimman todenmukaisesti varaston vaikutus verkkoon näkyvään sähkön kulutukseen. Simulointien perusteella voidaan todeta, että nykyisillä sähkön hinnoilla varastoinnin kustannukset ovat hyötyjä suuremmat, mutta viime vuosien hintakehitys on tehnyt varastoinnista kannattavampaa. Jos sähkön hintakehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, varastoinnin aloittaminen jo nyt olisi kannattavaa ja tulevina vuosina saatavat hyödyt kattaisivat kustannukset. Varastoinnin kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti sähkön tuntihinnan päivittäinen korkeimman ja matalimman hinnan ero sekä vuorokauden tuntihintojen keskihajonta. Jotta energian varastointi olisi mahdollisimman kannattavaa, kuluttajan sähkön kulutus täytyy olla riittävän suurta suhteessa varaston kokoon ja mahdolliseen omaan tuotantoon. Tulevaisuudessa sähköenergian varastointia voidaan saada myös kannattavammaksi, jos litiumioniakkujen ja tehoelektroniikan kustannuksia saadaan pienennettyä