Prospective Associations of Fish Consumption in Cognitive Function and Depressive Symptoms Among Puerto Rican Adults

Johanna Koroma, Anne Bodenrader, and Sherman Bigornia Objectives Fish intake has been linked to certain neural benefits, specifically in slowing cognitive decline and attenuating depressive symptoms. However, existing evidence is conflicting and insufficient. The present study aimed to investigate the association of fish consumption with depressive symptoms and cognitive function among Puerto Rican adults. Methods Data is acquired from the Boston Puerto Rican Health Study, comprised of 1517 adults residing in the Boston Metro Area. Dietary patterns were evaluated using a validated food frequency questionnaire (FFQ) with follow-up surveys conducted 2 years from baseline. Consumption was organized into quartiles based on servings per day, with the highest quartile reflecting the greatest amount of fish consumption. Depressive symptoms were measured with a scale from the Center for Epidemiological Studies-Depression (CES-D), a 20-item questionnaire with scores ranging from 0-60; higher scores indicate more severe symptoms. To assess cognitive function, a battery of tests was combined to create two measures, executive function and memory. Multiple linear regression models included adjustments for sex, age, education level, baseline CES-D score, latency between tests in months, physical activity score, body mass index, smoking status, total energy, and presence of heart disease, type 2 diabetes, and hypertension. A second model adjusted for added sugar in grams as well as servings of red meats, fruits, vegetables, and whole grains, while a third model included the use of antidepressants along with all other covariates. Cognitive function was analyzed with a principal component analysis; three models used similar covariates with the exception of baseline cognitive scores and baseline CES-D score, used respectively in Model 1 and 3. Results Greater executive function scores were associated with fish consumption at 2 years from baseline [( 95% CI), 0.22 (0.10, 0.34)], which was consistent after adjustments for extraneous dietary information and baseline CES-D score. No significant correlation was observed with memory [ 95% CI), 0.00 (-0.17, 0.17)] or CES-D scores [ 95% CI), 0.32 (-1.70, 2.34)], even after adjustments for multiple covariates. Conclusion Findings supported a beneficial association of fish consumption with executive function among Puerto Rican adults; no association was found with depressive symptoms or the alternative cognitive measure, memory. These results demonstrate the need for more research in this field, as more specific dietary recommendations may be necessary for the population of interest

Työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät

Technological development enables the production of achievable and customer-centred preventive occupational health services for employees working in multiple locations. Occupational health care has also encountered the need for digital health care services due to the expansion of mobile work, as the companies and work are more digitalized and internationalized. This research, conducted in three different occupational health care organizations in 2016-2018, aims to explore the features affecting the development of preventive digital services in occupational health care. The research comprised of exploring the current situation of preventive services in occupational health care and the co-creation, piloting, and evaluation of preventive digital services. The research utilized the realistic evaluation method. The results describe the functional environments of occupational health services and the facilitating and hindering factors found in the environments during the piloting process. The results can be utilized in occupational health care services as they develop and implement new digital services.Teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista tarjota saavutettavia ja asiakaslähtöisiä työterveyshuollon tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen palveluita. Myös tarve etäpalveluille on kasvanut teknologian kehittymisen ja työterveyshuoltojen asiakasyritysten kansainvälistymisen myötä lisääntyneen mobiilin työn vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollon etänä toteutettavan tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kolmessa työterveyshuollossa vuosina 2016–2018. Tutkimus koostui työterveyshuoltojen neuvonnan ja ohjauksen nykykäytäntöjen määrittelystä sekä etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen yhteiskehittelystä, kokeiluista ja arvioinnista. Analyysissa hyödynnettiin realistisen arviointitutkimuksen menetelmää. Tulokset kuvaavat työterveyshuoltojen toimintaympäristöjä ja niissä syntyviä etäpalveluiden käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimus tuottaa tietoa työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen kehittämisen ja käyttöönoton tueksi

Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa - ammattilaisten näkökulma

Technology and remote services are becoming more common in occupational health services (OHS), as technology becomes more centrally integrated into health care organizations’ use and work processes. To date, research on remote health care has not focused on OHS. The study’s purpose was to examine occupational health physicians’, nurses’, physiotherapists’ and psychologists’ experiences of using technology and remote services in their own work. The survey was conducted in February–March 2018. The data consisted of the responses to the questionnaires’ open-ended questions. The method of analysis was data-based thematic analysis. The results show that the respondents’ attitudes to using technology and remote services are mostly positive. Positive experiences were related to the smoother flow of work, as well as to more effective communication and improved availability of services. The attitudes to the resulting changes in work tasks were ambivalent: on the one hand, work tasks were considered more enriched, but on the other, more fragmented. Less face-to-face meetings and technical problems were perceived as negative, as were both professionals’ and clients’ insufficient readiness and technical skills. We observed two extremes in the professionals’ learning needs. Some use technology in their work very little or not at all, and thus have great learning needs, whereas others only need to update their skills in newer technology and applications. Using technology and remote services presents opportunities to renew OHS practices to meet client workplace needs with better quality and speed. The results can be used in developing current working methods.Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut yleistyvät työterveyshuollossa, kun teknologia integroituu yhä keskeisemmin terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön ja työprosesseihin. Tähän asti etäterveydenhuoltoa koskeva tutkimus on kohdistunut pääasiassa muuhun kuin työterveyshuoltoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyslääkäreiden, -työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä ja etäpalveluiden käytöstä omassa työssään. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimusaineisto koostui kyselyn avointen kysymysten vastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Tulokset osoittavat, että asenteet teknologian hyödyntämiseen ja etäpalveluihin ovat kyselyyn vastanneissa ammattiryhmissä valtaosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyvät erityisesti työn sujuvuuden paranemiseen. Tiedonvälityksen tehostuminen sekä palvelun saatavuuden parantuminen koetaan myös myönteisenä. Teknologian hyödyntämisen ja etäpalvelun myötä tapahtuvat ammattilaisten työnkuvan muutokset koetaan ristiriitaisena. Toisaalta työnkuvan nähdään rikastuvan ja toisaalta sirpaloituvan. Kasvotusten kohtaamisten vähentyminen sekä teknologian käyttöön liittyvät ongelmat koetaan kielteisinä. Kielteisenä koetaan myös sekä asiakkaiden että ammattilaisten osin riittämättömät valmiudet ja osaaminen teknologian käytössä. Ammattilaisten oppimistarpeiden osalta on tunnistettavissa kaksi ääripäätä. Osa on ottanut työssään teknologiaa käyttöön hyvin rajoitetusti tai ei vielä lainkaan ja heillä on siten runsaasti oppimistarpeita, ja osa vastaajista sen sijaan toivoo lähinnä päivitystä uusimpaan teknologiaan ja sovelluksiin. Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut avaavat mahdollisuuksia uudistaa työterveyshuollon toimintatapoja siten, että ne voivat vastata asiakastyöpaikan tarpeisiin entistä laadukkaammin ja nopeammin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintatapojen kehittämiseen

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys : Teknologian mahdollisuudet ja haasteet työterveyshuollon perustyöpaikkaselvityksessä

Teknologian kehittyminen on lisännyt työterveyshuollossa palvelujen tuottamista etäpalveluina. Etänä toteutetun työpaikkaselvityksen mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu. Hankkeessa selvitettiin muun muassa työterveyshenkilöstön näkemyksiä etänä toteutettavista työpaikkaselvityksistä sekä kokeiltiin, voidaanko etätyöpaikkakäynnillä korvata fyysinen työpaikkakäynti. Tulosten mukaan etätyöpaikkakäynnillä oli mahdollista hankkia tietoa työoloista. Parhaiten pystyttiin selvittämään työn psykososiaalisia tekijöitä. Käytetyistä teknologioista etätyöpaikkakäynnillä toimi parhaiten reaaliaikainen videoyhteys työpaikalle tai videotallenteet työstä. Etänä toteutetuissa työpaikkaselvityksissä korostui työpaikan henkilöstölle kohdistetun esikyselyn käyttö

Coping with Collaboration Hindrances in Mobile and Virtual Work

This dissertation aims to understand how mobile and virtual workers experience and manage their collaboration-related job demands in cross-boundary work in multinational companies (MNC), and how this affects their well-being and performance. Successful collaboration in mobile and virtual work is demanding, as mobile information and communication technology (mICT) and a common company language, usually English has enabled collaborating from afar, frequently changing locations and working across time zones. Prior research on mobile and virtual work shows that the knowledge regarding context-specific collaboration hindrances, the coping strategies used, and their outcomes is limited and calls for further investigation. This dissertation contributes to the discussion of well-being in mobile and virtual work and builds on the Job Demands-Resources (JD-R) model and the coping theory. This multi-methods study uses a qualitative research approach, applying the systematic review method, individual and focus group interviews, diary entries of individual workers and field observations. The data used in the studies were mainly obtained from two different sources: empirical articles and relevant studies published in two leading textbooks (n =17), as well as interviews of individual knowledge workers employed by MNCs (n= 170). The results show that knowledge workers often experience novel contextual collaboration-related job demands as hindrances, which act as antecedents to individual and collective coping strategies and their varying outcomes. These hindrances are generated from collaboration across geographical, temporal and language boundaries in changing work locations, made possible by the usage of mobile information and communication technologies (mICTs) and a common company language. The individual strategies include the usage of a multipresence strategy and a simple, discipline-specific common company language, flexible work practices, and adjusting, rescheduling and adapting actions according to collaboration needs. The collectively applied strategies include building a psychologically safe language climate and a common global mindset. Applying coping strategies results in both emotional and performance outcomes that can be either beneficial or detrimental. This dissertation proposes new perspectives to both the JD-R model and the coping theory, as well as to the occupational well-being literature, and further develops the theories to cover well-being and performance in mobile and virtual work. It offers practical implications, including both managerial and work design suggestions, to enable more favourable conditions for cross-boundary collaboration in mobile and virtual work.Väitöskirjan tavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten kansainvälisten organisaatioiden mobiilia ja virtuaalista työtä tekevät työntekijät kokevat ja hallitsevat rajoja ylittävään yhteistyöhön liittyviä työn vaatimuksia ja kuinka se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja työssä suoriutumiseensa. Onnistunut yhteistyö mobiilissa ja virtuaalisessa työssä on haasteellista, koska yhteistyötä tehdään hajautetusti vaihtuvissa työskentelypaikoissa ja eri aikavyöhykkeillä kannettavan tieto- ja viestintäteknologian sekä yhteisen yrityskielen (yleensä englannin) avulla. Lisätutkimusta tarvitaan, koska tutkimustietoa mobiiliin ja virtuaaliseen työhön liittyvistä yhteistyön esteistä, käytetyistä stressinhallintastrategioista (coping) ja niiden seurauksista on vain vähän. Väitöskirja hyödyntää työn vaatimukset ja voimavarat -mallia sekä coping-teoriaa ja antaa kaivattua lisätietoa hyvinvoinnista mobiilissa ja virtuaalisessa työssä. Tässä monimenetelmätutkimuksessa käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä, joihin kuuluvat systemaattinen katsausmenetelmä, yksilö- ja ryhmähaastattelut, henkilökohtaiset päiväkirjamerkinnät ja kenttähavainnot. Aineisto koostuu pääosin kahdesta erilaisesta aineistosta: empiirisistä tutkimusartikkeleista ja aihealueen tutkimuksista, jotka on julkaistu kahdessa keskeisessä kirjassa (n = 17) sekä kansainvälisissä yrityksissä työskentelevien tietotyöntekijöiden yksilöhaastatteluista (n = 170). Tulokset osoittavat tietotyöntekijöiden kohtaavan usein erityisesti mobiilin ja virtuaalisen työn vaatimuksiin liittyviä työn esteitä, jotka johtavat tarpeeseen käyttää sekä yksilöllisiä että yhteisiä stressinhallintastrategioita ja vaikuttavat hyvinvointiin sekä työssä suoriutumiseen. Esteitä syntyy, kun kannettavan tieto- ja viestintäteknologian ja yhteisen yrityskielen avulla tehdään aikaeroja, maantieteellisiä ja kielellisiä rajoja ylittävää yhteistyötä vaihtuvissa työskentelypaikoissa. Yksilöllisinä stressinhallintastrategioina käytetään 'multipresence' -strategiaa, joustavia työtapoja sekä omien tehtävien mukauttamista, uudelleen aikatauluttamista ja sopeuttamista yhteistyön tarpeisiin. Yhteisiin stressinhallintastrategioihin kuuluvat turvalliseksi koettu kielenkäyttöilmapiiri ja globaali ajattelutapa.  Käytetyt stressinhallintastrategiat vaikuttavat sekä emotionaalisiin kokemuksiin että työssä suoriutumiseen ja voivat olla työntekijän kannalta joko hyödyllisiä tai haitallisia. Väitöstutkimus tuo uusia näkökulmia työn vaatimukset ja voimavarat -malliin, coping-teoriaan ja työhyvinvointikirjallisuuteen ja kehittää mobiilin ja virtuaalisen työn työhyvinvoinnin sekä työssä suoriutumisen teoriaa. Se tarjoaa käytännön sovellusmahdollisuuksia hajautetun rajoja ylittävän yhteistyön johtamiseen sekä työn muotoiluun mobiilin ja virtuaalisen työn kehittämiseksi

The emotional benefits and performance costs of building a psychologically safe language climate in MNCs

How employees cope with the requirement to work in a foreign language has received little scholarly attention. To narrow this gap, we conducted an ethnographic study at KONE and NOKIA, companies using English as a lingua franca. Results indicate that employees who are non-native lingua franca speakers may cope collectively with the language demands by building a psychologically safe language climate. Although benefitting them emotionally, psychologically safe language climate may simplify the lingua franca and, in turn, decrease innovative performance. Our findings contribute to research on language-coping mechanisms and psychological safety in adding language as a potential barrier to innovativeness.Peer reviewe

Hyvinvointi ja kuormittuminen mobiilissa työssä : menetelmiä työpaikkaselvitykseen

Nykyään etenkin tietotyötä tekevien on mahdollista työskennellä mistä paikasta käsin ja minä vuorokauden aikana tahansa. Työterveyshuollon toteuttamassa työpaikkaselvityksessä on perinteisen työpaikan arvioinnin ohella osattava arvioida myös laajentuneen työn toimintaympäristön terveydellisiä vaikutuksia. Toisaalta työhyvinvoinnin tukeminen edellyttää myös entistä enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta työterveyshuollon palveluntarjoajan sekä organisaation esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön välillä. Teoksessa esitellään mobiilin työn työpaikkaselvitykseen liittyvien työvälineiden kehittämistä sekä kuvataan tämän työpaikkaselvityksen toteuttaminen käytännössä. Julkaisu perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan Työpaikkaselvitys mobiilissa työssä -projektiin, jossa kehitettiin ja kokeiltiin mobiilin ja monipaikkaisen työn työkuormituksen arviointiin soveltuvia menettelytapoja yhdessä työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Julkaisusta on pyritty rakentamaan käytännönläheinen opas työterveyshuollon asiantuntijoille. Työterveyshuollon ammattilaisten ohella teos on suunnattu yritysten esimiestehtävissä ja henkilöstöhallinnossa toimiville, yrityksissä työterveyspalveluista ja työsuojeluasioista vastaaville sekä kaikille työhyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille

Mobiilin työn työolojen ja työkuormituksen arviointikonsepti

Uudet ja kehittyvät työvälineemme sallivat yhä useammalle meistä työskentelyn missä tahansa ja milloin tahansa. Tässä raportissa tarkastelun kohteena on mobiili työ. Sillä tarkoitetaan työtapaa, jossa työntekijä liikkuu ja työskentelee päätyöpaikkansa ulkopuolella eri paikoissa vähintään kymmenen tuntia viikossa ja käyttää työssään sähköisiä viestintävälineitä. Kun työn piiri laajenee, monimutkaistuu myös työn toimintaympäristö. Näin myös työn kuormitustekijät monipuolistuvat ja työn vaativuus kasvaa. Hyvinvoinnin näkökulmasta on keskeistä, että työntekijä, hänen tiiminsä ja organisaationsa pystyvät toimimaan terveellisellä ja turvallisella tavalla myös silloin, kun työtä eivät rajaa työpaikan seinät eikä perinteinen toimistotyöaika. Työterveyshuollon tehtävä on havaita työn uudet vaatimukset ja tukea palveluiden kohteena olevien organisaatioiden ja yksilöiden osaamista ja hyvinvointia. Teos perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on ollut kehittää työterveyshuollon menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja ymmärtää mobiilin työn erityispiirteitä ja siten edistää hyvinvointia mobiilissa työssä. Työn tulos, mobiilin työn työolojen ja työkuormituksen arviointikonsepti, kuvataan tässä julkaisussa