"There Are Different Truths" : Identity and Reality in Bret Easton Ellis's Glamorama

Tutkielmassani “There Are Different Truths”: Identity and Reality in Bret Easton Ellis’s Glamorama” käsittelen Bret Easton Ellisin vuonna 1998 ilmestynyttä romaania Glamorama. Romaani sijoittuu Ellisin tähänastisessa tuotannossa keskivaiheeseen yhdessä kohua herättäneen teoksen American Psycho (1991) kanssa. Glamorama näyttää olevan yhteiskuntasatiiria kulutushysterian vallassa elävästä maailmasta, mutta sisältää myös useita muita elementtejä. Teoksen moniulotteisuus tekee siitä myös haastavan analysoitavan. Teoksen tematiikassa korostuvat vahvasti peilikuvien symboliikka, sekä identiteetin rakentuminen ja pirstaloituminen postmodernissa yhteiskunnassa. Näitä teemoja käsittelen myös tutkielmassani. Lisäksi tutkin, kuinka todellisuus rakentuu ja hajoaa romaanin maailmassa. Ellis esittää identiteetin pirstaloitumista postmodernissa maailmassa muun muassa kaksoisolento -motiivin kautta. Käsittelen kaksoisolentoja sekä jungilaisten arkkityyppien että uudempien teorioiden avulla. Analysoin kaksoisolentojen merkitystä niin juonessa kuin identiteetin hajoamisen ilmentymänä. Postmodernin identiteetin käsitettä tutkin myös Christopher Laschin ja Jean Baudrillardin teorioiden kautta. Tämän lähestymistavan kautta käsittelen postmodernin yhteiskunnan vaikutusta identiteettiin ja siihen, kuinka se ilmenee romaanin päähenkilössä Victor Wardissa. Tutkin myös romaanissa esitetyn todellisuuden luonnetta. Romaanissa todellisuus on epävarma käsite ja pyrin selvittämään sen eri tasoja. Päähenkilön esittämä todellisuus on pirstaleinen, vääristynyt ja mahdollisesti myös keinotekoisesti luotu. Apunani olen käyttänyt mm. Jean Baudrillardin teoriaa hypertodellisuudesta sekä Guy Debordin spektaakkeliyhteiskunnan käsitettä. Analysoin myös romaanin suhdetta omaan aikakauteensa ja siihen, mitä se kertoo aikakaudestaan myös suhteessa tähän päivään. Yhteenvetona totean, että Ellisin pyrkimys satiiriin jää monimutkaisen juonikuvion alle, mutta että teos silti onnistuu kuvaamaan yhteiskunnan pinnallisuutta ja yksilöön kohdistuvia vaatimuksia

Toimijuuden rakentuminen ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarvetta kartoittavissa sosiaalihuollon asiakirjoissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhuksen toimijuuden rakentumista ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarvetta kartoittavissa sosiaalihuollon asiakirjoissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten vanhuksista puhutaan aineistossa, millaisiksi toimijoiksi heidät asemoidaan sekä miten aineistossa havaitut tavat puhua ja kuvata vanhusten toimijuutta linkittyvät laajempaan keskusteluun vanhusten toimijuudesta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen konstruktionismi ja kriittinen diskursiivinen psykologia. Toimijuuden tarkastelun kannalta valittu viitekehys merkitsee käsitteen ymmärtämistä laajana, vuorovaikutuksessa rakentuvana. Toimijuutta ei siis ymmärretä yksinomaan aktiivisena ja eksplisiittisenä omaan elämään vaikuttamisena, vaan se voi olla hiljaisempaa, paikoin jopa passiivistakin ajattelua ja olemista. Toimija voi myös toimia paitsi itsensä, myös jonkun toisen puolesta. Sosiaalisen konstruktionismin ja kriittisen diskursiivisen psykologian ohella toimijuuden tarkastelussa on hyödynnetty positiointiteoriaa. Tutkimusaineisto koostuu kolmestakymmenestä vuosina 2013–2016 Helsingissä laaditusta ympärivuorokautisen hoidon tarpeen arvioinnin lomakkeesta. Lomakkeita ovat laatineet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, ennen kaikkea sosiaalityöntekijät. Tutkimuksen menetelmällinen osuus koostuu aineistolähtöisesti ja tulkinnallisesta analyysista. Aineistolähtöisessä analyysissa aineistosta hahmotettiin kriittisen diskursiivisen psykologian mukaisesti vanhusten toimijuuteen liittyviä tulkintarepertuaareja, ideologisia dilemmoja ja subjektipositioita. Tulkinnallisessa analyysissa mikrotason aineistolähtöisen analyysin tuloksia laajennettiin tutkimusaineiston ulkopuolelle eli makrotasolle sekä suhteutettiin aiempaan tutkimukseen vanhusten toimijuudesta. Tutkimusaineistossa vanhuksen toimijuudesta rakentuu moniulotteinen ja paikoin ristiriitainen kuva. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeen arvioinnissa vanhuksen ääni ja vaikutusmahdollisuudet ovat läsnä, mutta niille annettu painoarvo vaihtelee. Olennaiseksi nousevat muiden toimijoiden määrittelyt vanhuksen mahdollisuuksista olla toimija. Samanaikaisesti vanhusten elämää ja arkea kuvattaessa heidän toimijuutensa näyttäytyy monipuolisena, kattaen muun muassa arjen pärjäämisen tai pärjäämättömyyden, läheissuhteiden merkityksen sekä toimijuudessa tapahtuneet muutokset. Toinen toimijuuden kannalta keskeinen havainto on toimijuuden ilmeneminen yhtäältä yksilön omaan elämäänsä kohdistuvana toimijuutena, toisaalta toimijuutena jonkun toisen puolesta eli päämiestoimijuutena. Tutkimuksessa tarkasteltuja asiakirjoja kirjoittaneet sosiaalityöntekijät toimivat vanhusten asiaa ajaen, mutta heillä voi olla myös muita päämiehiä. Ikääntyneiden sosiaalipalveluja koskevassa lainsäädännössä ja muissa poliittisissa teksteissä painotetaan vanhuksen oman äänen kuulumisen tärkeyttä ja toimijuutta vaikutusmahdollisuuksina omaan elämään liittyvissä asioissa. Tällöin vanhuksen toimijuudesta muodostuu usein varsin yksiulotteinen kuva, joka omalta osaltaan korostaa eroa entisen aktiivisen ja nykyisen passiivisen toimijuuden välillä. Laajentamalla toimijuuden käsitteen hahmotusta kuva vanhuksista toimijoina muodostuu aktiivinen–passiivinen-jakoa monipuolisemmaksi ja moniulotteisemmaksi. Samalla on mahdollista hahmottaa, ketkä kaikki sosiaalihuollossa toimivat ja kenen asiaa he ajavat

Ideal cardiovascular health and psychosocial risk factors among Finnish female municipal workers

Aims: Ideal cardiovascular health has been defined by the American Heart Association as the absence of disease and the presence of seven key health factors and behaviours. However, little is known about the mental aspects associated with ideal cardiovascular health metrics. The objective of this study was to assess the relationships between psychosocial risk factors and ideal cardiovascular health metrics among Finnish women at municipal work units. Method: A cross-sectional study was conducted in Finland among 732 female employees (mean +/- SD age 48 +/- 10 years) from ten work units in 2014. Ideal cardiovascular health metrics were evaluated with a physical examination, laboratory tests, medical history and self-administrated questionnaires. Psychosocial risk factors (social isolation, stress, depressive symptoms, anxiety, hostility and type D personality) were assessed with core questions as suggested by the European Society of Cardiology. Results: The prevalence of having 5-7 ideal cardiovascular health metrics was 183 (25.0%), of whom 54.1% had at least one psychosocial risk factor. Anxiety (31.3%), work stress (30.7%) and type D personality (26.1%) were the most prevalent of the psychosocial risk factors. The prevalence of depressive symptoms (pPeer reviewe

The role of psychosocial risk factors in the burden of headache

Purpose: Psychosocial risk factors are common in headache patients and affect the impact of headache in multiple ways. The aim of our study was to assess how psychosocial risk factors correlate with the headache impact test-6 (HIT-6). To our knowledge this is the first study to evaluate the impact of several psychosocial factors on the HIT-6 score. Patients and methods: Our study population consisted of 469 Finnish female employees reporting headache during the past year. Psychosocial risk factors were assessed using validated, self-administered questionnaires: the generalized anxiety disorder 7-item scale (GAD-7) for anxiety, the major depression inventory (MDI) for depressive symptoms, the ENRICHD short social support instrument (ESSI) for social isolation, the cynical distrust scale for hostility and the Bergen burnout indicator (BBI-15) for work stress. Results: Exploratory factor analysis of the HIT-6 scores revealed two factors, one describing psychological and quality of life aspects affected by headache and the other describing severity of pain and functional decline. Internal consistency of the HIT-6 was 0.87 (95% CI: 0.85-0.89). Correlations between the total HIT-6 score and all measured psychosocial risk factors except for hostility were weak, but statistically significant. Conclusion: The HIT-6 questionnaire has good construct validity and it describes reliably and independently the impact of headache without interference of psychosocial factors in general working-aged female population.Peer reviewe

Ideal cardiovascular health and quality of life among Finnish municipal employees

Ideal cardiovascular health has been defined by the American Heart Association as the absence of clinically manifest cardiovascular disease together with the presence of favorable levels of cardiovascular health metrics. The ideal metrics are hard to achieve and the aim of this study was to assess the association between favorable cardiovascular health and perceived overall quality of life (QoL).A cross-sectional study was conducted in Finland among 836 employees in 2014 (732 women, 104 men, mean age 48 (SD 10) years) from ten municipal work units. The ideal metrics were evaluated with a physical examination, laboratory tests, medical history and self-administered questionnaires. The cardiovascular health was categorized into three groups by achievement of the ideal metrics. QoL was assessed with the EUROHIS-QOL 8-item index.The prevalence of having 5–7 of the ideal metrics was 25.1% (210), of having 3–4 it was 53.6% (448) and for 0–2 it was 21.3% (178). The EUROHIS-QOL mean score among all participants was 3.92 (SD 0.54). The EUROHIS-QOL mean score had a positive association with the sum of ideal metrics, and was 3.72, 3.91 and 4.10 among subjects with 0–2, 3–4 and 5–7 ideal metrics, respectively. Furthermore, poor sleep quality and disease burden had a significant negative association with QoL.A favorable cardiovascular health status together with good sleep quality seems to have a clear association with overall quality of life among employees in municipal work units.</p

Ideasta teokseksi, ponnahduslauta suomalaisen lastenkirjallisuuden maailmaan

Opinnäytetyöni tarkoitus oli tutkia, miten lapset, aikuiset ja kirjailijat kokevat lastenkirjan, miten lastenkirjallisuus on kasvanut nykyisiin mittoihinsa ja minkälaiset lastenkirjat kiehtovat lukijaa. Sivuan työssäni myös myyntilukuja ja lasten lukemaan oppimista. Tutkimusmenetelminä käytin haastatteluita sekä lähdekirjallisuutta. Haastattelin kolmea kirjailijaa sähköpostitse ja toteutin kyselyn Suurperheiden äidit nimisessä Facebook- ryhmässä. Vierailin lapsiperheen luona kolmesti antaen lapsille luvan valita kirjastosta juuri heitä kiinnostavaa kirjallisuutta. Perehdyin myös siihen, ovatko painetut lastenkirjat pitäneet paikkansa viihdykemuotoja alati digitalisoituvassa maailmassa, ja millaisia genrejä lastenkirjallisuus pitää sisällään. Opinnäytetyöni päämääränä on toimia ponnahduslautana suomalaiseen lastenkirjallisuuteen

Mäntyrinteen perhetukikeskuksen Vauvala-osaston palautejärjestelmän asiakaslähtöinen arviointi ja kehittäminen Bikva-mallia soveltaen

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Mäntyrinteen perhetukikeskuksen Vauvala-osasto. Mäntyrinteen perhetukikeskus on Kuopion kaupungin lastensuojelulaitos, jonka Vauvala-osastolla yksin oleville 0–2-vuotiaille lapsille on neljä paikkaa. Tämän lisäksi osastoon kuuluu kaksi perhehuonetta, joihin voidaan sijoittaa koko vauvaperhe. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda asiakasvanhempien näkemykset ja kokemukset kehittämistoiminnan välineeksi. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida asiakaslähtöisesti Vauvala-osaston palautejärjestelmää ja kehittää palautejärjestelmää tuottamalla uusi palautelomakeluonnos. Tutkimuksessa sovellettiin tanskalaista Bikva-mallia, jonka lähtökohtana on asiakkaan osallisuus laadun varmistajana. Bikva-mallissa asiakkaiden näkemykset otetaan kehittämistyön välineiksi ja heidän kokemuksiaan käytetään muutosvoimana työn kehittämisessä. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto koostui neljästä asiakasvanhemman teemahaastattelusta, Bikva-mallin mukaisesta ryhmähaastattelusta Vauvala-osaston työntekijöille sekä Vauvala-osaston vastaavalle ohjaajalle ja Mäntyrinteen perhetukikeskuksen johtajalle tehdystä parihaastattelusta. Toimeksiantaja kutsui asiakasvanhemmat haastatteluun kirjeitse. Haastattelut toteutettiin Kuopiossa keväällä 2012. Haastattelujen analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Asiakasvanhemmat kokivat palautteen antamisen tärkeäksi yhteistyön toimivuuden kannalta. Erityisesti suullisen palautteen merkitys jakson aikana oli suuri. Asiakasvanhemmat kokivat, että heidän antamaansa palautetta kuullaan. Asiakasvanhempien kokemus palautteen käsittelystä oli kuitenkin se, että he eivät olleet tietoisia sen käsittelystä etenkään jakson päätyttyä. Työntekijät ajattelivat asiakasvanhempien kokemuksiin vaikuttavan sen, että työntekijät osasivat ottaa palautteen ammattitaitoisesti vastaan. Työntekijät, vastaava ohjaaja ja johtaja ajattelivat, että työn kiireisyys vaikuttaa asiakasvanhempien kokemukseen palautteen käsittelyn epäselvyydestä. Vastaava ohjaaja ja johtaja ajattelivat lastensuojeluasiakkuuden vaikuttavan asiakasvanhempien kokemukseen palautteen antamisesta.The thesis project was assigned by the Mäntyrinne Family Support Center’s Vauvala department. The Mäntyrinne Family Support Center is one of the child protection institutions in the city of Kuopio. In the department of Vauvala there are four places for 0-2 years old children. In addition the department has two family rooms, where the whole families can be accommodated. The purpose of this study was to use the client parent’s visions and experiences as instruments in development work. The aim of this study was to evaluate the client oriented Vauvala department’s feedback system and develop the feedback system by producing a new draft of feedback form. The study was done by applying the Danish Bikva model. The base of this model is the client’s participation to secure quality. In the Bikva model the client’s visions are used as instruments in development work and their experiences are used as a force for change when developing the work. The thesis was qualitative. The data included four client parent’s theme-interviews, a group inter-view using the Bikva model for the Vauvala departments workers and pair interview for the supervisor of the Vauvala department and director of the Mäntyrinne family support center. The supervisor invited client parents for interviews by letters. The interviews were done in Kuopio spring 2012. The data was analyzed by using data based content analysis. Client parents thought that giving feedback was important for cooperation work. Especially spoken feedback was meaningful while staying in the department. Client parents felt that their feedback was noticed. Client parents did not know how their feedback was handled especially after leaving the department. Workers thought that the client parents experience was affected by their skills to take feedback professionally. Workers, the supervisor and the director thought that being busy at work affects the client parents’ experience of handling feedback. The supervisor and director thought that the child protection client ship of the child of affects the client parents experience in giving feedback

Näkemyksiä videovälitteisyydestä Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin aikuissosiaalityön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Espoon kaupungin aikuissosiaalityön piirissä työskentelevien sosiaaliohjaajien sekä asiakkaiden näkemyksiä videovälitteisyydestä osana sosiaaliohjausta. Tavoitteena oli saada näkemyksiä siitä, että millaisia edistäviä ja hidastavia tekijöitä videovälitteisyydestä nousee esille. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sosiaaliohjausta, aikuissosiaalityötä ja sähköisiä palveluita sosiaalialalla sekä videovälitteisyyttä sosiaalityön kentällä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelimme kolmea sosiaaliohjaajaa ja kahta asiakasta. Opinnäytetyölle muodos-tui kolme tutkimuskysymystä: Millaisia näkemyksiä sosiaaliohjaajilla ja asiakkailla on video-palveluiden käytöstä osana sosiaaliohjausta, millaisia edistäviä tai estäviä asioita videopuhelun käytöstä osana sosiaaliohjausta nousee esille sekä miten kiinnostavana osana sosiaaliohjaajat ja asiakkaat näkevät videopuheluiden hyödyntämisen sosiaaliohjauksessa? Aineisto purettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella haastateltavat eivät halua, että sosiaaliohjauksen aito kohtaaminen korvattaisiin videoetäyhteydellä. Videoyhteydet koetaan enemmän vapaa-ajan toimintoina, joilla ystäviin ja sukulaisiin pidetään yhteyttä. Videoyhteys sosiaaliohjauksessa nähtiin vaihtoehtoisena tapana asioida yksilöllisissä tilanteissa. Videoyhteydelle nähtiin kuitenkin potentiaalia joihinkin tilanteisiin. Videoyhteys nähtiin hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi liikuntarajoitteiselle tai henkilölle, jonka on vaikea poistua kotoa. Videoyhteyden arveltiin helpottavan ajankäyttöä asiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta nousi huoli teknologian toimivuudesta ja siitä, kuinka se voi vaikuttaa asiakassuhteeseen. Esimerkiksi nettiyhteyden toimivuus, äänen ja kuvan pätkiminen, sekä muut mahdolliset toimintahäiriöt voivat vaikut-taa negatiivisesti asiakassuhteeseen.This thesis was implemented in collaboration with the adult social services in Espoo. The purpose of the thesis was to find out clients and social advisors opinions on video assistance as a part of the social services in Espoo district. The objective was to gather opinions about what kind of promoting and hindering factors are connected to video assistance. The theoretical frame of reference of the thesis dealt with social guidance, adult social work as well as online services and video assistance in the field of social work. The thesis was implemented as a qualitative research, the material was gathered with theme interviews of three social advisors and two clients. The material was analysed by content analysis. Three questions were formed for the thesis: Firstly what kind of opinions do the social advisors and clients have on the use of video services as a part of social guidance? Secondly, what kind of promoting and hindering factors are connected with the use of video calls as a part of social guidance and thirdly, whether the social advisors and clients experience the utilization of video calls in social guidance as interesting? Based on the findings of the interviews neither the clients nor the social advisors want the genuine encounter to be replaced by a long distance video connection. Video connection was experienced as a spare time activity when keeping in contact with family and friends. In social guidance it was seen as an alternative method to deal with issues in individual situations. Video connection was considered to have some potential in some situations, for example as an alternative method for a person with a disability or for a person having difficulties leaving home. Video connection was thought to ease time management from the client’s point of view. Some concern was expressed about the reliability of technology and how it would affect the client-social advisor relationship. For example the internet connection, the clearness of sound and video and possible malfunctions could affect the clients negatively

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN

Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö synnytyksen jälkeisestä ja imetyksen aikaisesta ras-kauden ehkäisystä. Tavoitteenamme oli tuottaa opas, joka tarjoaa tuoreille vanhemmille tietoa raskauden ehkäisymenetelmistä, seksuaalisuudesta sekä äidin kehon palautumisesta vuoden sisällä synnytyksestä. Oppaan tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksen tueksi ehkäisyasioissa ja näin vähentää suunnittele-mattomia raskauksia sekä niistä aiheutuvia abortteja vuoden sisällä edellisestä synnytyksestä. Toimek-siantomme saimme Viitasaaren neuvolasta, jossa koettiin tällaiselle oppaalle olevan tarvetta. Pääpaino tuottamassamme oppaassa on raskaudenehkäisymenetelmissä ja niiden soveltuvuudessa syn-nytyksen jälkeiseen aikaan. Oppaassa esitellään lapsivuodeaikana sekä imetyksen aikana parhaiten so-veltuvimmat raskauden ehkäisymenetelmät sekä niiden hyödyt ja haitat. Opas sisältää tietoa myös naisen hedelmällisyydestä ja hormonitoiminnasta sekä kehon palautumisesta synnytyksen jälkeen, jotta ehkäi-symenetelmän valinta on helpompaa. Seksuaalisuus on lisäksi yksi tärkeä aihealue, josta annamme op-paassa tietoa tuoreille vanhemmille. Opas on laadittu tilaajalähtöiseksi sekä asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja se sisältää mahdollisimman tuoretta ja monipuolista tietoa. Näiden takaamiseksi toteutimme tiedonhakua erilaisista tietokannoista. Lähdeaineistomme koostuu kirjallisuudesta, aihetta koskevista tutkimuksista, artikkeleista sekä luotetta-vista Internet-lähteistä. Oppaan sisältö ja ulkoasu muokkautui omien ajatuksiemme sekä toimeksianta-jamme toiveiden pohjalta niin, että opas on mahdollisimman tiivis ja selkeä kokonaisuus. Opinnäytetyön tuloksena tuotettu opas on luettavissa Internetin kautta.Our bachelor’s thesis is functional thesis about contraceptive after childbirth and during breastfeeding. Our goal was to produce guide, which offers knowledge for new parents about contraceptive methods, sexuality and body’s recovery in a year after childbirth. The purpose of this guide is to give information about contraceptive methods for couples to help them to make informed consent about contraceptive. That will also reduce unplanned pregnancies and the resultant abortions in a year after childbirth. Commission was given by Viitasaari maternity clinic, where the guide is needed. The main content in our guide is in contraceptive methods and their suitability after birth. We want to tell which contraceptive methods are best in puerperium and during breastfeeding. We also want share in-formation about advantages and disadvantages of contraceptive methods. The guide includes infor-mation about women’s fertility, hormonal activity and body recovery after childbirth, so that it is easier to choose contraceptive method. Recovery of sexuality is also one important area, from which we are giving information for new parents. The guide is made to fulfill orderer’s and customers hopes including as fresh and diverse knowledge as possible. Assuring these we made search from different databases. Our source materials consists of litera-ture, researches, articles and reliable Internet sources. The income and outcome of this guide is based on our own thoughts and orderer’s wishes so that the guide as compact and clear package as possible. The guide which is result of the bachelor’s thesis has been made in Power-Point form, which is available for everyone at the Internet. We also produced a short flyer, which includes the main information and the further details of the full version