Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa

Tähän julkaisuun on koottu tietoja erilaisten maankäytön toimintojen – kuten asumisen, kaupan toimipaikkojen ja työpaikkojen – tuottamasta liikenteestä. Liikennetarvetta koskevia matkatuotostietoja voidaan hyödyntää maankäytön ja liikenteen suunnittelutilanteissa, joissa on tarpeen arvioida ratkaisujen liikenteellisiä vaikutuksia tai vertailla vaihtoehtoisia sijaintikohteita toisiinsa. Liikennetarvetta koskevat tiedot on esitetty kuntaryhmittäin, sillä matkatuotokset ja erityisesti kulkutapajakauma ovat eri alueilla erilaisia. Tiedot on esitetty yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeille, joissa kaupunkimaiset seutukunnat on jaettu jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin joukkoliikennetarjonnan ja yhdyskuntarakenteellisen sijainnin perusteella. Erilaisten toimintojen tuottamien matkojen määrä on yleisimmin esitetty kävijöiden määränä kerrosalaa, asukasta tai työntekijää kohti tai vuorokauden kokonaiskävijämääränä

Low interleukin-2 concentration favors generation of early memory T cells over effector phenotypes during chimeric antigen receptor T-cell expansion

Errata: 10.1016/j.jcyt.2017.06.003Background. Adoptive T-cell therapy offers new options for cancer treatment. Clinical results suggest that T-cell persistence, depending on T-cell memory, improves efficacy. The use of interleukin (IL)-2 for in vitro T-cell expansion is not straightforward because it drives effector T-cell differentiation but does not promote the formation of T-cell memory. We have developed a cost-effective expansion protocol for chimeric antigen receptor (CAR) T cells with an early memory phenotype. Methods. Lymphocytes were transduced with third-generation lentiviral vectors and expanded using CD3/CD28 microbeads. The effects of altering the IL-2 supplementation (0-300 IU/mL) and length of expansion (10-20 days) on the phenotype of the T-cell products were analyzed. Results. High IL-2 levels led to a decrease in overall generation of early memory T cells by both decreasing central memory T cells and augmenting effectors. T memory stem cells (T-SCM, CD95(+)CD45RO(-)CD45RA(+)CD27(+)) were present variably during T-cell expansion. However, their presence was not IL-2 dependent but was linked to expansion kinetics. CD19-CART cells generated in these conditions displayed in vitro antileukemic activity. In summary, production of CART cells without any cytokine supplementation yielded the highest proportion of early memory T cells, provided a 10 fold cell expansion and the cells were functionally potent. Discussion. The number of early memory T cells in a T-cell preparation can be increased by simply reducing the amount of IL-2 and limiting the length of T-cell expansion, providing cells with potentially higher in vivo performance. These findings are significant for robust and cost:effective T-cell manufacturing.Peer reviewe

Novel modular chimeric antigen receptor spacer for T cells derived from signal regulatory protein alpha Ig-like domains

Background: T cells equipped with chimeric antigen receptors (CAR) have shown remarkable efficacy in targeting B lineage malignancies. Improvement of the CAR structure is needed, however, with a view to developing flexibly modifiable spacers that are inert in interactions with unwanted cells. Specifically, binding to cells carrying receptors for IgG’s crystallizable fragment (FcR), that recognize IgG-derived domains in CARs is to be avoided.Methods: Two novel CARs targeting the CD19 antigen where the IgG1-CH2 and -CH3 domains were replaced with Ig-like domains from signal-regulatory protein α (SIRPα) were designed in silico. An IgG1-based CAR and a CAR lacking both SIRPα and IgG1 domains were used as comparators. The phenotype and memory phenotype of the expanded cells were analyzed by flow cytometry, and CAR T cell activation and cytotoxic efficacy were assessed in co-culture experiments in response to CD19+ target cells. Unwanted interactions with FcR-expressing myeloid cells were interrogated in co-culture assays with THP-1 monocytic cells.Results: T cells carrying the novel SIRPα-based CARs enacted potent in vitro cytotoxicity against CD19 positive B-lineage leukemia cells, comparable to traditional IgG1-based CAR T cells. Co-culture of IgG1-based CAR T cells with FcR-expressing THP-1 monocytic cells led to prominent cell surface expression of CD69 on T cells together with production of Interleukin (IL)-2 and Interferon-γ, and production of IL-1β, indicating activation of the T cells and monocytes, respectively. Longer co-culture led to killing of the monocytes. No signs of T cell nor monocyte activation were detected in co-cultures of SIRPα-based CAR T cells with THP-1 cells. Arming T cells with the SIRPα-based CARs favored differentiation towards CD4+ phenotype during expansion, while the effects on memory phenotype of the T cells were equivalent between the SIRPα- and IgG1-based CARs. In a pilot experiment, T cells modified with one of the SIRPα-based CARs showed dose dependent leukemia cell control.Conclusion: The novel SIRPα based spacers offer a suitable backbone for developing chimeric antigen receptors that evade the off-target binding to FcR while the cells retain a favorable memory phenotype and efficient cytotoxicity, establishing a promising candidate for future in vivo and clinical testing

PAINEHAAVOJEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY : Kysely Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunnalle

Painehaava on paikallinen ihon tai ihonalaiskudoksen vaurio, jonka aiheuttaa paine, venytys tai hankaus, yhdessä tai erikseen. Painehaava syntyy usein kehon luisen ulokkeen kohdalle. Painehaava muodostuu erityisesti akuutti ja pitkäaikaishoidossa sekä avoterveydenhuollossa olevilla potilailla, jotka joutuvat olemaan vuodelevossa. Painehaavan muodostumiseen liittyy monia tekijöitä ja siihen yhdistyy usein potilaan kyvyttömyys vaihtaa itse asentoaan. Painehaavoja syntyy Suomessa vuosittain noin 55 000– 85 000 potilaalle. Potilaan normaalihoidon lisäksi syntyvä kustannus yhdestä painehaavasta on jopa 5 000– 6 650 euroa. Kustannuksien myötä painehaava aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja huonontaa hänen elämänlaatuaan. Opinnäytetyössä selvitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunnan ammatillisia valmiuksia tunnistaa ja ennaltaehkäistä painehaavoja. Työn tavoitteena oli selvittää tutkimuksella hoitohenkilökunnan valmiudet tunnistaa painehaavat ja ennaltaehkäistä niitä. Opinnäytetyö antaa tilaajalle tiedon mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta ja helpottaa koulutuksen suunnittelua. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kysely toteutettiin Webropol-työkalun avulla. Sähköinen kyselylomake sisälsi 34 kysymystä. Kysymykset pohjautuivat opinnäytetyön teoria osuuteen. Otosjoukko kyselyssä oli 247 ja vastauksia kertyi 76. Vastausprosentiksi muodostui 30. Tutkimuksen tulosten perusteella painehaavan määritelmä ja synty olivat selvästi hoitohenkilökunnan tiedossa. Painehaavan riskitekijöihin liittyvissä kysymyksissä nousi esille hoitajien tietämättömyys painehaava riskikartoituksesta. Hoitohenkilökunnan tietämys painehaavojen tunnistamisesta ja ennaltaehkäisemisestä osoittautui hyväksi. Suurin osa vastaajista oli saanut koulutusta painehaavoista. Hoitohenkilökunta koki silti tarvitsevansa lisäkoulutusta kyseisestä aiheesta. Kokonaisuudessaan hoitohenkilökunnan tietämys painehaavoista oli hyvällä tasolla. Tulosten pohjalta työntilaaja voi järjestää tarvittaessa kohdennettua lisäkoulutusta hoitohenkilökunnalle. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin, miten apuvälineiden käyttö toteutuu painehaavariskissä olevalla potilaalla. Lisäksi voisi tutkia, kuinka hyvin apuvälineet ovat osastolla saatavilla ja osataanko apuvälineitä hyödyntää hoitotyössä. Tutkimustyötä voisi myös tehdä Braden riskiluokitusmittarin käytön haasteista ja painehaavariskipotilaan arvioimisesta hoitoon saapuessa.A pressure ulcer is a local skin or underlying tissue injury which is caused by pressure, strain or abrasion all together or separetely. Pressure ulcers commonly develop on bony parts of the body, especially to patients in acute, long-term and ambulatory care who have to stay in bed rest for longer periods of time. In Finland, approx-imately 55 000– 85 000 patients suffer from pressure ulcers every year. Treating one pressure ulcer adds to the cost of treatment by 5 000– 6 650 e. Pressure ulcers cause suffering and deterioration in quality of life. The thesis examines the Kuopio University Hospital’s health personnel’s professional readiness to recognize and prevent pressure ulcers. This is also the goal of the thesis. The thesis gives information to the client organization on the possible need of further education and helps with the planning of education. The research method was quantitative. The survey was conducted with the help of the Webropol-tool. The electric questionnaire included 34 questions which were based on the thesis’ theoretical section. The sample in the survey was 247 and we received 76 answers. The response rate was 30. Based on the results of the survey, the definition and origin of pressure ulcers are clear to the health personnel. From the questions concerning the risk factors of pressure ulcers, we were able to identify certain ignorance on the risk analysis of pressure ulcers. The health personnel’s general knowledge on recognizing and preventing pressure ulcers turned out to be on a good level. Most of the participants had received education on pressure wounds. None-theless, the health personnel felt the need for further education on the matter. The staff’s overall level of knowledge on pressure ulcers was good. Based on the survey’s results the client organization can organize further targeted education for its health personnel. A topic for further thesis could be the use of assistive technology devices with patiens having a high risk of develop-ing pressure ulcers. Also the accessibility and utilization of these devices in wards could be studied. Research could also be conducted on the challenges involved in the use of the Braden risk assessment tool or on the health needs assessment of patients suffering from pressure ulcers

ELY-centralens trafiksäkerhetsplan i Nyland

Suunnitelmassa on kuvattu Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueen liikenneturvallisuustyön ja liikenneonnettomuuksien nykytilanne. Myös liikenneturvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutostekijöitä on kuvattu tiiviisti. Valtakunnallisten tavoitteiden ja nykytilan analyysien pohjalta asetettiin liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja onnettomuuksien vähenemätavoite vuoteen 2020. Tavoitteiden saavuttamiseksi laadittiin monipuolinen toimenpideohjelma ja muodostettiin mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Vuonna 2012 alueen kunnista noin puolessa liikenneturvallisuustyötä koordinoi poikkihallinnollinen työryhmä. Kunnissa tehokasta liikenneturvallisuustyötä rajoittavat eniten ajan ja rahoituksen puute, osittain myös arvostuksen puute. Seudullista liikenneturvallisuusyhteistyötä pidetään myös tarpeellisena. Liikennekuolemien määrä on puolittunut ELY-keskuksen alueella kymmenessä vuodessa. Henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet valta- ja kantateillä, mutta lisääntyneet yhdysteillä. Nuorten onnettomuudet ovat kuitenkin lisääntyneet, ja neljännes kaikista henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtuu 15–22-vuotiaille kuljettajille. Mopo-onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana moninkertaistunut. Kuolonkolareista 30 prosentissa taustalla on sairaskohtaus, tajunnan menetys tai itsemurha. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet maanteillä ovat useimmiten yksittäis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Vuonna 2010 ELY-keskuksen alueen liikenneonnettomuuksissa menehtyi yhteensä 51 henkilöä ja loukkaantui noin 2 430 henkilöä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemien määrä saadaan puolitettua ja loukkaantumiset saadaan vähenemään neljänneksellä. Toimenpideohjelma keskittyy Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla oleviin toimiin. Liikennekäyttäytymisen kehittämisen painopiste on kuntien KVT-työn tukemisessa. Liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa korostuvat taajamien turvallisuus, ajonopeuksien hillintä sekä pienet ja kustannustehokkaat turvallisuustoimet. ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyöhön liittyvät toimenpide-ehdotukset sisältävät toimintatapojen, suunnittelujärjestelmän, tiedottamisen ja yhteistyön kehittämistä. Tärkeimmät toimenpiteet on nostettu kärkitehtäviksi. Myös ELY-keskuksen toiminta-alueen liikenneturvallisuustyön toimintamalli on kuvattu.I planen beskrivs nuläget på ELY-centralens verksamhetsområde i Nyland i fråga om trafiksäkerhetsarbete och trafikolyckor. Planen innehåller också en kortfattad beskrivning av den miljö, i vilken trafiksäkerhetsverksamhet bedrivs samt förändringsfaktorerna i den. Utgående från de nationella målsättningarna och nulägesanalyserna sattes mål för trafiksäkerhetsarbetet och minskningen av antalet olyckor fram till år 2020. För att nå målen uppgjordes ett mångsidigt åtgärdsprogram och mätare skapades för att göra det möjligt att följa med hur målen förverkligas. I ungefär hälften av kommunerna på området koordinerades trafiksäkerhetsarbetet år 2012 av en tväradministrativ arbetsgrupp. Ett effektivt trafiksäkerhetsarbete i kommunerna begränsas mest av bristen på tid och finansiering, delvis också bristen på uppskattning. Ett regionalt trafiksäkerhetsarbete befinns också nödvändigt. Antalet trafikdödsfall har på tio år halverats på ELY-centralens verksamhetsområde. Personskadeolyckorna har minskat på riksoch stamvägar, men ökat på förbindelsevägar. Bland unga har olyckorna ändå ökat och en fjärdedel av alla personskadeolyckor drabbar förare i 15–25-års ålder. Antalet dödade och skadade i mopedolyckor har flerdubblats det senaste årtiondet. I 30 procent av dödsolyckorna har föraren fått ett sjukdomsanfall, förlorat medvetandet eller begått självmord. Landsvägsolyckor med dödlig utgång är ofta singel- eller mötesolyckor. År 2010 förolyckades sammanlagt 51 och skadades ca 2 430 personer i trafikolyckor på ELY-centralens område. Målsättningen är att halvera antalet trafikdöda och minska antalet skadade med en fjärdedel fram till år 2020. Åtgärdsprogrammet fokuserar på åtgärder, vilka ELY-centralen i Nyland ansvarar för. Tyngdpunkten i trafikbeteendefrämjandet ligger i stödjandet av kommunernas KVT-arbete. Säkerheten i tätorter, begränsning av hastigheterna samt små och kostnadseffektiva säkerhetsåtgärder har en central roll när det gäller att göra trafikmiljön tryggare. Åtgärdsförslagen i anslutning till ELY-centralens trafiksäkerhetsarbete siktar på en förbättring av arbetsmetoder, planeringssystem, information och samarbete. De viktigaste åtgärderna har lyfts upp till spetsuppgifter. Också modellen för trafiksäkerhetsarbetet på ELY-centralens verksamhetsområde finns beskriven

Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma

Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Sipoon kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä. Suunnitelma sisältää katsauksen Sipoon liikenneturvallisuustilanteeseen, Sipooseen määritellyt liikenneturvallisuustavoitteet, liikenneturvallisuustyön organisoinnin kunnassa sekä poikkihallinnollisen kehittämissuunnitelman liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi. Liikenneturvallisuustyön päätavoite on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Lisäksi on esitetty liikenneturvallisuustyön eri muotoja tarkentavia tavoitteita, kuten elinympäristön parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Työn yksi merkittävimpiä tavoitteita ja saavutuksia oli vuonna 2011 toimintansa käynnistäneen Sipoon liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan suunnittelu ja työskentelyn vakiinnuttaminen. Kunnan eri toimialojen edustajista koostuva ryhmä koordinoi ja ideoi liikenneturvallisuutta parantavia toimia sekä edistää ja seuraa tämän suunnitelman sisällön toteutumista. Kunnan edustajien lisäksi myös Liikenneturva ja Poliisi osallistuvat ryhmän työskentelyyn. Työryhmän toiminta kattaa kaikki merkittävät ikä- ja liikkujaryhmät (lapset, nuoret, iäkkäät, vammaiset jne.), liikenteen ja maankäytön suunnittelun sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmat. Tärkeää on myös kunnan johdon ja luottamuselinten tiedottaminen liikenneturvallisuustilanteesta ja sitouttaminen liikenneturvallisuustavoitteisiin. Työn aikana laadittiin työryhmälle alustava toimintasuunnitelma ensivaiheen toimenpiteistä. Sipoon kunnan alueella tapahtui tarkasteluvuosina 2006–2010 yhteensä 580 poliisin tilastoimaa liikenneonnettomuutta (keskimäärin 116 vuodessa), mikä on Porvoon jälkeen toiseksi eniten Itä-Uudenmaan alueella. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 155 (27 % kaikista onnettomuuksista). Onnettomuuksissa menehtyi 10 henkilöä. Eniten tapahtui yksittäis- ja hirvieläinonnettomuuksia. Suurin riskiryhmä Sipoossa on 18–30-vuotiaat, joille on tapahtunut asukaslukuun suhteutettuna eniten onnettomuuksia. Vaikka kevyen liikenteen onnettomuusmäärät ovat melko pieniä, on mopo-onnettomuuksia tapahtunut paljon. Onnettomuuksista aiheutui laskennallisesti noin 19,2 miljoonan euron kustannukset vuositasolla (kunnan osuus noin 3,4 miljoonaa euroa). Asukkaille suunnatun avoimen Internet-kyselyn perusteella kuntalaiset pitävät Sipoon liikenneturvallisuustilannetta tyydyttävänä. Turvattomimpina liikkujaryhminä pidettiin lapsia ja liikkumisrajoitteisia. Turvattomin kulkutapa oli vastaajien mielestä pyöräily ja kävely, mikä näkyi myös lukuisia kevyen liikenteen väylätoiveina. Suurimmat kehittämistarpeet suuntautuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien, joukkoliikenteen toimintaedellytysten, teiden ja katujen kunnossapidon ja liikennekäyttäytymisen parantamiseen. Yksittäisiksi merkittävimmiksi parantamiskohteiksi mainittiin kevyen liikenteen väyläpuutteet (Eriksnäsintien, Nikkilä-Söderkulla-väli, Korso-Nikkilä-väli), heikko joukkoliikenteen vuorotarjonta ja turvattomat pääteiden liittymät (Öljytie/Brobölentie, Uusi Porvoontie / Amiraalintie). Myös alakoulujen oppilaille toteutettiin avoin Internet-kysely liikenneturvallisuustilanteeseen liittyen. Kouluissa annettavaa liikennekasvatusta oppilaat pitävät riittävänä, samoin vanhempien kanssa on turvallisesta liikkumisesta puhuttu. Koulutien turvallisuutta olisi hyvä käsitellä muulloinkin kuin kouluvuoden käynnistyessä. Pyöräilykypärän käytön väheneminen iän myötä on suurimpia haasteita lasten ja nuorten liikenneturvallisuustyössä, ja siinä tarvitaan myös aikuisten esimerkkiä

Luova ryhmätoiminta ja mielenterveystoipujien osallisuuden kokemukset: Taiteen Sulattamon kävijöiden ryhmähaastattelu

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveystoipujien osallisuuden kokemuksia luovassa ryhmätoiminnassa. Työelämäyhteistyökumppanina oli Taiteen Sulattamo ry, joka järjestää avointa ja maksutonta luovaa ryhmätoimintaa. Opinnäytetyön toimintaympäristönä oli Taiteen Sulattamon taidepajatoiminta. Osallisuuden kokemukset jaoteltiin Nivalan ja Ryynäsen hahmotteleman sosiaalipedagogisen osallisuuden ideaalin kolmen ulottuvuuden mukaan, jotka ovat yhteisöön kuuluminen, osallistuminen yhteisön toimintaan ja kuulumisen tunne. Taiteen Sulattamo voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa kehittämistoiminnassaan. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi kulttuurihyvinvoinnin kenttä ja sosiaalipedagogisen osallisuuden käsite. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin luovuuden ja luovien menetelmien sekä toipumisorientaation käsitteitä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu teemoihin perustuva ryhmähaastattelu. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä Taiteen Sulattamon taidepajatoiminnassa käyvää mielenterveystoipujaa. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että taidepajatoiminnassa osallisuuden kokemukset toteutuvat jokaisessa kolmessa ulottuvuudessa. Tuloksista nousi esiin, että taidepajatoiminnan avoimuus madaltaa kynnystä osallistua toimintaan, levittää tietoisuutta toimintapaikasta sekä edistää osaltaan mielenterveyden haasteiden ympärille muodostuneen stigman purkua. Taidepajatoimintaa ohjaa turvallisemman tilan ohjeistus, jonka puitteissa voi olla turvallisesti yhdessä muiden ihmisten kanssa omien voimavarojen mukaisesti. Toimintaan voi tulla omana itsenään, tukea on saatavilla ja osallistuminen toimintaan on täysin vapaaehtoista. Kävijöillä on vapaus tehdä halutessaan myös muuta kuin mitä suunnitellut ohjaukset sisältävät. Toiminnan maksuttomuus edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Tuloksissa kävi ilmi, että taidepajatoiminta voi tukea ihmisen toimintakykyä ja sen myötä myös elämänhallintaa. Oman luovuuden löytämisessä ja kehittämisessä voi kokea merkittäviä voimaantumisen kokemuksia, jotka tukevat itsetuntoa ja hyvinvointia. Tulosten perusteella kehittämistarpeita oli iltatoiminnan lisäämisessä, sillä taidepajatoiminta kuten monet muutkin maksuttomat ja toipumista edistävät luovat ryhmätoiminnat toteutetaan lähtökohtaisesti päivätoimintana. Tuloksissa kyseenalaistettiin yleisesti luovien ryhmätoimintojen ikärajojen tarkoitus ja tarpeellisuus. Kansalaisjärjestöjen tarjoamien matalan kynnyksen palveluiden merkitys mielenterveystoipujille vaatisi enemmän huomiota sosiaali- ja terveysalan nykytilaa käsittelevässä julkisessa keskustelussa.The purpose of this thesis was to find out the experiences of social inclusion in creative group activities amongst people recovering from mental health problems. The working life partner was Taiteen Sulattamo, which is an organization that arranges open and free of charge art and culture related group activities. The experiences of social inclusion were divided according to the theory of three dimensions of the ideal of inclusion in social pedagogy, which are being part of community, participating in the community and the sense of belonging in the community. Taiteen Sulattamo can use the results of this thesis in their development work. The theoretical frame of this thesis was the field of cultural wellbeing and the term of social inclusion in social pedagogy. In addition, the terms of creativity, creative methods in social pedagogy and recovery-orientated practices were observed in the thesis. The thesis was performed as qualitative research, and the data was collected in a semi-structured thematic group interview. Four people in recovery who go to art-based group activities of Taiteen Sulattamo took part in the group interview. Theoretical content analysis was used as the method of analysis. The results of the thesis pointed out that in the art-based group activities all three dimensions of social inclusion were addressed. The results showed that openness of group activities lowers the threshold to take part in activities, spreads awareness of the organization and improves dismantling of the current stigma around mental health challenges. All activity of the organization is guided by the safer space instructions, which allow spending time safely with other people and according to one’s own personal resources. In the activity, it is possible to be who you are, support is available when needed and participating is completely voluntary. The participants also have the freedom to do other things than what is planned in the guided program. Since the activities are free of charge, they also improve accessibility in arts and culture. The results also showed that art-based group activities can support individual’s cognitive performance and thus control in one’s own life too. Finding one’s own creativity and improving it might give remarkable experiences of empowerment, which supports self-esteem and wellbeing. Based on the results, the need for development was to have more evening activities, since the current art-based activities, as also many other free activities supporting recovery, are arranged mostly in daytime. In the results of the thesis the need and meaning of age limits for creative group activities in general were questioned. The importance of low-threshold services provided by non-governmental organizations for those recovering from mental health problems would also require more attention in the public debate regarding the current state of social and health care field in Finland