Biotiitti ja raakafosfaatti apilanurmen lannoitteina

vokKirjasto Aj-kBiotite and rock phosphate as fertilizers for clover-containing grass ley

Inoculation of red clover by Rhizobium strain

vokKirjasto Aj-

Lannoitustavan vaikutus porkkana-, peruna- ja ohralajikkeiden satoon ja sadon laatuun : komposti- ja väkilannoituksen vertailu

vokKirjasto Aj-kEffect of fertilization method on yield and yield quality of carrot, potato and barley : comparison between compost and mineral fertilize

Pheromones in pest control on currants : experiences of monitoring, disruption and mass trapping

Pheromones; current practice for monitoring of moths in Finland, control experiments in Finland: mating disruption and mass trapping

Finnish wild flower species suitable for commercial seed production

Tutkimuksessa selvitettiin ruohovartisten luonnonkasvien siementuotanto-ominaisuuksia peltoviljelyssä. Kotimaisille luonnonkasvien siemenille on kysyntää, mutta tarjolla on ollut tähän mennessä lähinnä luonnosta kerättyä siementä. Ulkomaista siementä on ollut markkinoilla, mutta ulkomaiset kasvit eivät välttämättä ole kestäviä oloissamme ja vieraiden lajien levittäminen luontoon on jo ekologisestikin arveluttavaa. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää luonnonkasvien viljelyominaisuuksia ja etsiä siementuotantoon soveltuvia luonnonkasveja. Viljelyn ja loppukäyttäjän kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat: hyvä itävyys, itävyyden säilyminen lämpimässäkin kuivasäilytyksessä, kasvuston ja kukkien kauneus, hyvä talvenkestävyys sekä sadonkorjuun ja siementen puhdistuksen helppous. Tutkimusta varten kylvettiin 57 lajia Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalle sekä Kainuun tutkimusasemalle Sotkamoon. Koekentillä seurattiin kasvien kasvuunlähtöä, kehitystä, kukintaa ja siementuotantoa. Lisäksi havainnoitiin peittävyys, talvenkestävyys, hyönteistuhot ja kasvitaudit. Kasvien siemenet kerättiin sato- ja itävyysmäärityksiä varten. Siemenkeruussa kokeiltiin erilaisia menetelmiä, samoin siementen puhdistuksessa. Siemenet säilytettiin kuivattuina huonelämpötilassa. Tällaiset varastointiolosuhteet ovat helpoimmat ja edullisimmat sekä viljelijälle, kaupalle että loppukäyttäjälle. Parhaiksi lajeiksi siementuotannon kannalta osoittautuivat mäkitervakko Lychnis viscaria L., nurmikohokki Silene vulgaris (Moench) Garcke, puna-ailakki Silene dioica (L.) Clairv., ketoneilikka Dianthus deltoides L., keto-orvokki Viola tricolor L., verikurienpolvi Geranium sanguineum L., lehtosinilatva Polemonium caeruleum L., niittyhumala Prunella vulgaris L., rantatädyke Veronica longifolia L., piharatamo Plantago major L., harakankello Campanula patula L., kurjenkello Campanula persicifolia L., päivänkakkara Leucanthemum vulgare Lam., ahdekaunokki Centaurea jacea L., nurmikaunokki Centaurea pbrygia L., ruiskaunokki Centaurea cyanus L., syysmaitiainen Leontodon autumnalis L., ketokeltto Crepis tectorum L, huopakeltano Pilosella officinarum F.W.Schultz & Schultz Bip. ja oranssikeltano Pilosella aurantiaca (L.) F.W.Schultz & Schultz Bip. Näillä lajeilla on hyvä itävyys, ne kukkivat viljeltyinä runsaasti ja sadonkorjuu onnistuu leikkuupuimurilla, imuroimalla tai kasvusto voidaan leikata kuivumaan varastoon myöhempää puintia varten.The aim of this study was to establish which wild flowers are suitable for commercial seed production. There is an acute and growing need for wild flower seeds of Finnish origin, but to date such have only been gathered in the wild. Foreign seeds are readily available, but they are thought to be ecologically poorly adapted to the Finnish climate. Research data are needed on the seed production of wild flowers before cultivation can start. For both cultivation and landscaping purposes it is important that the plants should have: good germinability and winterhardiness, that the seeds should be as easy to harvest and clean, and that the flowers and foliage should be beautiful. The characteristics of different wild flowers at cultivation need to be clarified. To this end, seeds of 57 species were sown in the spring 1994 at the Laukaa Research Station and/or at the Kainuu Research Station in Sotkamo. The Development of plants, flowering and seed production was monitored weekly. Covering, height, winterhardiness, insect damage and plant diseases were observed too. Seed harvesting and cleaning were tried with different methods. The seeds were kept in dry storage at room temperature to establish which seed species retain their germinability unchanged under the storage conditions easiest for farmers, retailers and final users to implement. The best species for seed production were Campanula patula L., Campanula persitifolia L., Centaurea ganus L, Centaurea jacea L., Centaurea pbygia L., Crepis tectorum, Dianthus deltoides L., Geranium sanguineum L., Leontodon autumnalis L., Leucanthemum vulgare Lam., Lychnis viscaria L., Pilosella aurantiaca (L.) F.W.Schultz & Schultz Bip., Pilosella officinarum (L.) F.W.Schultz & Schultz Bip., Plantago major L., Polemonium caeruleum L., Prunella vulgaris L., Silene dioica (L.) Clairv., Silene vulgaris (Moench) Garcke, Veronica longifolia L., and Viola tricolor L. These species had good germinability, they flowered plentifully at the growing site, and they were quite easy to harvest. The most succesful harvesting methods were machine threshing, suction collection with a vacuum-cleaner (for seeds with pappus) and cutting for storage, drying and later threshing.vokKirjasto Aj-

The significance of culinary herbs to bees

vokKirjasto Aj-

Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan

Luomupuutarhatuotannon keskeisimmät viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomutuotantoon sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluhaaste luomussa ovat rikkakasvit. Rikkakasvien torjuntaan tarvitaan integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas vaihtoehto vihannesten riviviljelyssä. Rikkakasvien torjuntaan perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja eri vihannesten kasvuun on testattu koekentillä ja käytännön tiloilla vuosina 2011˗2016. Biohajoavia katteita vertailevissa kenttäkokeissa on ollut mukana markkinoilla olevia tärkkelyspohjaisia tuotteita, tuotekehitysversioita paperikatteista ja verranteina kattamaton penkki ja musta muovi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja nyttemmin Luonnonvarakeskuksen (Luke) osallistuminen biohajoavien katteiden tuotekehitykseen on perustunut laajempaan tavoitteeseen hyödyntää pyrolyysitekniikalla tuotettuja tisleitä erilaisiin kasvinsuojelutarkoituksiin, tässä tapauksessa paperipohjaisiin katemateriaaleihin. Tisleiden avulla pystytään säätelemään paperin hajoamisnopeutta. Yhteistyö suomalaisten paperinvalmistajien kanssa on jatkunut monta vuotta, mutta läpimurto markkinoilla on vielä saavuttamatta. Tuotekehitys on ensisijaisesti yritysten vastuulla. Luomupuutarha-hankkeen (MMM/Makera, 2013˗2016) kenttä- ja havaintokokeissa on saatu vaihtelevia kokemuksia paperipohjaisten biohajoavien katteiden soveltuvuudesta. Haasteet paperin käytössä ovat liittyneet sekä katteen kestävyyteen levitysvaiheessa että kestoon kasvukauden edetessä. Tärkkelyspohjaiset katteet ovat olleet levityskestävyydeltään lähes muovin luokkaa. Näiden katteiden valikoimissa on paksuudeltaan ja kestävyydeltään erilaisia tuotteita käyttökohteen mukaan. Yksivuotiset käyttökohteet (vihannekset) näyttävät lupaavilta, mutta monivuotisten kasvien, esim. mansikka, viljelyyn varsinkin paperipohjaisten katteiden kehittely on haastavaa. Parhaiten biohajoavat katteet soveltuvat vihanneksille, joilla on nopea alkukasvu ja hyvä peittävyys, kuten taimina istutettavat salaatti ja keräkaali. Katteiden kestoa voi turvata myös kateharsoilla tai hyönteisverkoilla, jotka vähentävät merkittävästi tuulirepeymiä. Katteiden käyttö ei palvele pelkästään luomutuotannon rikkakasvintorjunnan tarpeita. Myös tavanomaisessa vihannnesviljelyssä rikkakasvien kemiallisen torjunnan vaihtoehdot niukentuvat koko ajan ja tarve IPM-ratkaisuille on ilmeinen. Biohajoavat katteet on hinnoiteltu varsin kilpailukykyisiksi muoviin verrattuna. Paperikatteiden tuloa markkinoille vielä odotellaan.201

Yrittäjyyttä Lapin osuuskunnissa

Yhteiskunnallisia ongelmia on mahdollista ratkaista yhteiskunnallisten yritysten avulla. Osuuskuntamuotoisissa yrityksissä yrittäjyyttä voi oppia pienemmällä riskillä kuin vaikkapa kevytyrittäjäksi alkamalla. Kevytyrittäjyydettä on monenlaista, eikä aloitteleva yrittäjä aina ymmärrä, millaiseen toimintamuotoon hän on tarttunut. Osuuskunnat voisivat olla erityisesti Lappiin tuleville ja maahanmuuttajanaisille tai pitkäaikaistyöttömille ensimmäinen askel työelämään. Osuuskuntien kautta näille kohderyhmän jäsenille voidaan tarjota erilaisia matalan kynnyksen töitä. Hankkeen havaintojen mukaan osuuskunnat tarvitsevat eniten julkisen sektorin tukea kunnilta. Hankkeen työpajoissa on tullut esiin osasta Lapin kuntia erilaisia malleja, jotka voisivat olla hyviä käytäntöjä muissakin kunnissa. Sekä Lapissa, että Suomessa, yhteiskunnallisten yritysten kokeilutoiminta on entistä enemmän tärkeämpää, kun Lapin väki vähenee ja samalla osa väestöstä jää työelämän ulkopuolelle. Yhteiskunnallinen yritys on yksi erilainen vaihtoehto, jotta saamme lisää veronmaksajia kuntiin. Osuuskuntien tai muiden yhteiskunnallisten yritysten toimintaa tulee tukea ensimmäisten toimintavuosien ajan. Yritystoiminnan ”kuolemanlaakson” yli päästään, kun yhdessä löydetään erilaisia tuen muotoja, joita hankkeen aikana on tullut esiin. Viimeisenä havainnointina hanke osoitti, että pitkäaikaistyöttömien osuuskunnilla on tarve perustaa oman verkosto. Näin osuuskunnan jäsenet voivat pohjoisella alueella oppia toisilta sosiaalisen yrittäjyyden toimioilta ja motivoida toisiaan. Osuuskunnilla tulisi olla yhteinen foorumi, yhteistyöelin, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Silloin jäsenet, sidosryhmät, muut yritykset ja yksityiset ihmiset voisivat yhdessä̈ kehittää̈ toimintaa, synnyttää̈ luottamusta ja lisätä̈ yhteistyötä̈.Social problems can be solved with the help of social enterprises. In Cooperative companies, entrepreneurship can be learned with less risk than, for example, becoming a light entrepreneur. There are many forms of light entrepreneurship, and the novice entrepreneur does not always understand what kind of activity he has taken. Cooperatives could be a first step for those who come to Lapland in particular, as well as for immigrant women, or for the long-term unemployed as well. Through Cooperatives, these target group members can be offered a variety of low-threshold jobs. According to the findings of the project, Cooperatives are most in need of support from the municipalities (from the public sector), and separate models from some of the municipalities in Lapland, which could come from the project workshops, could be good practice for other municipalities. In both Lapland and Finland, experimenting with social enterprises is becoming increasingly important as the population of Lapland shrinks and at the same time the population is excluded from the labor market. Social enterprise is one of the different options for getting more taxpayers through municipal companies. Cooperative or social enterprise activities must at least be supported for the first few years so that they can pass the death period together with various forms of support, which is (what the support points) have revealed during the project. As a final observation, their long-term unemployed Cooperatives need to establish their own network where they can learn from and motivate other social entrepreneurs in the northern region. The Cooperatives should have a common forum, a co-operative body, which meets 3-4 times a year. Then members, stakeholders, other companies and individuals could work together to build activity, build trust and increase collaboration.publishedVersio

Perunan ja juuresten kuoret hyötykäyttöön

Perunan ja juuresten kuoret voidaan hyödyntää parhaiten eläinten rehuna tai maanparannusaineena. Kasvijätteen käsittely vaatii suunnitelmallisuutta, jotta kasvintuhoojien ja ravinnekuormituksen riskit pysyvät mahdollisimman pieninä. Kasvijätettä peltoon levitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kasvijätteen alkuperään ja käsittelyyn.vokMAAMYKMP

The effects of a non-woven cover in combination with different soil mulches in strawberry cultivation

The effects of a non-woven cover and three different soil mulches on the timing of harvest and on the yield of strawberry were examined in two field experiments in northern Finland during 1989-1993. The non-woven cover was used either in spring or in both autumn and in spring. Non-covered plants served as controls. Depending on the year, plants covered in spring alone gave a significantly earlier (4 to 9 days) marketable yield than did uncovered plants. The non-woven cover had no effect on marketable yield at Sotkamo but at Rovaniemi it increased the yield, especially in cold years. The use of cover decreased the amount of mouldy berries. At both experimental sites, a significantly higher yield was obtained from beds covered with soil mulches than from uncovered beds. White-on-black film delayed the yield by 2 to 4 days in comparison with black or Mypex film