Tekijät onnistuneen SPAC:in taustalla

Tämän tutkielman ideana on tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti SPAC onnistuu toteuttamaan yhdistymisen jonkin toisen yrityksen kanssa. Tavoitteena on myös tutkia kuinka eri tekijöiden vaikutukset ovat muuttuneet ajan myötä, kun SPAC:ien rakenteet ovat kehittyneet. SPAC:ien suosion suuri kasvu vuosina 2020 ja 2021, johtaa mahdollisesti suurempiin riskeihin, kun SPAC:eja arvioidaan. Likvidointien määrä voi kasvaa, koska oletettavasti hyviä kohdeyrityksiä on rajattu määrä. Tämän takia on hyvä tutkia aikaisempia SPAC:eja ja yrittää löytää niistä rakenteellisia asioita, jotta voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa tunnistaa SPAC:it, jotka sisältävät suuremman riskin niiden omien rakenteidensa vuoksi. Näitä tekijöitä ensiksi tutkitaan aineistosta, joka kattaa SPAC:it, jotka perustettiin ja joiden lopullinen kohtalo selvisi aikavälillä 2003–2021. Sen jälkeen aineisto jaetaan kahteen osaan, riippuen siitä onko SPAC:illa asetettu maksimilunastusrajaa, jota enemmän osakkeita ei voida lunastaa tai SPAC:in ehdottama yhdistymishanke hylätään automaattisesti. Lunastusraja katosi SPAC:eista aikavälillä 2010-2012, jonka takia menetelmä ei jaa aineistoa ajallisesti aivan täydellisesti, mutta käytännössä viimeisen 10 vuoden aikana syntyneissä SPAC:eissa ei lunastusrajaa ole, kun taas sitä vanhemmissa se esiintyi. Näiden eri aineistojen mallintaminen ja sen jälkeinen mallien vertailu mahdollistaa muuttujien kehityksen tarkastelun. Aineisto sisältää useita SPAC:ien rakenteita kuvaavia muuttujia ja yhden muuttujan, joka kuvaa vallitsevaa markkinavolatiliteettia. Rakenteita kuvataan niin numeerisilla kuin usealla dummymuuttujallakin. SPAC:ien rakenteita kuvaavat asiat kerättiin SPAC:ien itse palauttamista raporteista, jotka ovat saatavilla SEC:n EDGAR tietokannassa. Itse analyysi suoritetaan logistisen regression avulla, jossa selitettävänä muuttuja on, että onnistuiko SPAC vai ei, saaden arvon 1, jos se onnistui ja arvon 0, jos SPAC likvidoitiin. Tällä tavalla muuttujien saamat kertoimet kertovat sitten muuttujien suhteet onnistumisen todennäköisyyden kanssa. Kokonaisuudessaan tulokset jäivät vähän suppeiksi ja esimerkiksi mallien AIC luvut olivat aika korkeita, vaikka aineiston jakaminen niitä pienensivätkin. Markkinavolatiliteetin vaikutus esiintyi kaikkein usein, mutta sen vaikutus on vanhoissa SPAC:eissa negatiivinen ja uusissa taas positiivinen. Etenkin vanhojen ja uusien mallien välillä havaittiin aika merkittäviä eroja sen suhteen, että mitkä muuttujat olivat merkitseviä ja onkin selvää, että SPAC:ien onnistumistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet aika huomattavasti ajan kuluessa. Erot saattavatkin olla niin suuria, että se kyseenalaistaa koko 2003–2021 kattavan aineiston analysoinnin hyödyllisyyttä. Lopulta analyysin perusteella voisi sanoa, että SPAC:in sisäisillä rakenteilla ei ole juurikaan vaikutusta siihen onnistuuko SPAC yhdistymisessä vai ei ja etenkin SPAC:in johdon kykyjen tarkempi mallintaminen voisi olla yksi asia millä löydetään tulevaisuudessa parempia tuloksia

Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)

Voimakkaat rankkasateet ja niihin usein liittyvät sääilmiöt kuten rakeet, ukkonen sekä ukkospuuskat vaikuttavat monin tavoin yhteiskunnan eri aloihin ja edellyttävät erilaisia varautumistoimia. Taajamissa hulevesien hallinnan ongelmana ovat ilmastonmuutoksen myötä kasvavat sademäärät ja lisääntyvät rankkasateet. Konkreettinen esimerkki rankkasateiden aiheuttamista mittavista ja laaja-alaisista vahingoista suomalaisessa yhteiskunnassa on kesän 2007 tapaus Porissa, jossa hulevesien aiheuttamat vahingot olivat arviolta 20 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten ja paikallisten rankkasateiden nykyisistä intensiteeteistä ja todennäköisyyksistä oli ennen hanketta käytettävissä varsin niukasti ajanmukaista tutkimustietoa. Yhdyskuntasuunnittelun mitoituksissa käytetään edelleenkin 1960-luvulta peräisin olevia sadejakaumia, jotka perustuvat suhteellisen vähälukuisiin sademittarihavaintoihin, vaikka uutta mittausaineistoa on Suomen sateista erittäin paljon. Tämä rankkasateita ja taajamatulvia koskeva RATU-hanke toteutettiin vuosina 2005 - 2008. Sen tavoitteena oli - selvittää säätutka- ja sademittarihavaintoihin pohjautuen rankkasateiden nykyinen esiintymistodennäköisyys - arvioida valittujen kesien rankkasateiden ilmastollinen edustavuus ja rankkasateiden esiintymisen muutos tulevaisuudessa - selvittää olemassa olevien käyttökelpoisten taajamahydrologiamallien soveltuvuus Suomen olosuhteisiin - arvioida uuden tiedon vaikutuksia hulevesien hallintaan mallintamalla kaksi koealuetta. Tutkimuksessa käytettiin koko Suomen kattavilta säätutkilta kesinä 2000 - 2005 saatuja sadantatietoja. Vaikka havaintovuosia on vähän niin mittaustuloksia on miljardeja, joten niiden perusteella voidaan arvioida myös harvinaisten tapausten toistuvuutta. Tutkimuksessa saatiin arvioita erittäin harvoin, jopa keskimäärin kerran 3000 kesässä, toistuville sadetapahtumille. Tulosten mukaan harvinaisten rankkasateiden sademäärät ovat varsin samansuuruisia kuin tähän asti on oletettu. Analysoitujen sateen tilastollisten parametrien avulla voidaan generoida Suomen ilmastoon sopivia sadetapahtumia. Perinteisillä sademittareilla saatujen tulosten mukaan sadanta vähenee Suomessa etelästä pohjoiseen mennessä. Rannikon ja sisämaan välillä ei havaittu samalla leveyspiirillä olevan tarvetta korjata sadetta korjauskertoimella. Touko-syyskuun rankkasateiden arvioidaan kasvavan ajan mukana keskimäärin melko lineaarisesti. Nykyilmaston keskimäärin kolmen vuoden välein toistuva tapahtuma toistuu tulevaisuudessa noin kahden vuoden välein. Hulevesimalleilla tehtyjen tarkastelujen mukaan ilmastonmuutos lisäsi virtaamaa koealueilla lähes yhtä paljon kuin sadanta kasvoi

Tuberoosiskleroosi - suomalainen diagnoosi- ja seurantasuositus

•Tuberoosiskleroosia sairastavat potilaat tarvitsevat systemaattista, monen erikoisalan seurantaa läpi elämän. •Tavoitteena on haitallisten tai jopa hengenvaarallisten elinmuutosten varhainen toteaminen ja hoito. •Epilepsian tehokkaalla hoidolla ja kehityksen oikea-aikaisella tuella pyritään vaikuttamaan potilaiden kehitys¬ennusteeseen ja neuropsykiatristen häiriöiden esiintymiseen. •Tässä suosituksessa esitetään diagnosointi- ja seurantavaiheessa tarvittavat tutkimukset ja niiden toteutus, jossa hyödynnetään sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluja.Peer reviewe

Metsätalouden pohjavesivaikutukset : MEPO-hankkeen loppuraportti 2021

Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) hankkeen tavoite oli antaa tutkimustietoon perustuvia suosituksia pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteisiin. Luokiteltuja pohjavesialueita on Suomen pinta-alasta 4 % ja metsätalous on alueiden merkittävin maankäyttömuoto. Metsätalouden toimia, joilla voi olla vaikutusta pohjaveteen, ovat hakkuut, maanmuokkaus, ojaston kunnossapito, kasvinsuojeluaineet, metsälannoitus sekä kulotus. Omana erityispiirteenään tarkasteltiin myös happamia sulfaattimaita. Tutkimustieto koottiin kirjallisuudesta sekä pohjavesiseurannoista. Pohjavesialueiden turvemaiden määrää, ojitusta, luontoarvoja ja metsänkäyttöä arvioitiin paikkatietomenetelmin. Lisäksi viimeisteltiin metsätalouden ojien kunnostuksen vaikutusten arviointiin kehitetty KUNNOS-työkalu. Hakkuut voivat nostaa pohjavedenpintaa ja lisätä purkautumista reuna-alueilla ja lähteissä. Hakkuutähteistä vapautuvat ravinteet kohottavat tyypillisesti pohjaveden NO3-N-pitoisuutta. Myös pohjaveden lämpötilan on joissakin tutkimuksissa havaittu kohoavan. Muiden toimenpiteiden vaikutusten osalta Suomesta ei ole tutkimus- ja seurantatietoja ja arvioissa on tukeuduttu kansainvälisiin tutkimustietoihin. Tärkeä jatkotoimenpide on seurannan kehittäminen. Hanke toteutettiin v. 2020–2021 yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa työkalujen kehittämisessä olivat WaterHope ja Gain Oy.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Hunters LIVE – Jääkiekon Suomi-sarjakauden avajaistapahtuma

Tavoitteena oli luoda Porvoon alueella ennennäkemätön urheilutapahtuma ja saada Porvoon Huntersia tunnetuksi kaupungissa ja lähialueilla. Tapahtuma järjestettiin Porvoon jäähallilla 18.9.2015 ja se onnistui yli tavoitteiden. Hunters LIVE – tapahtuma oli Porvoon Hunters jääkiekkoseuran kauden 2015–2016 avajaistapahtuma. Tapahtumassa esiintyi kaksi yhtyettä: Ödeema sekä Upi Heikkinen & Rock Rangers. Myös juontajana toiminut Jussi Aalto esitti tapahtumassa omia kappalei-taan. Tapahtuma rakentui avajaisottelun Hunters vs KJT (Tuusula) ympärille ja kohde-yleisö ja esiintyjät valikoituivat sen perusteella. Opinnäytetyö toteutettiin produktina ja pitää sisällään taustoja seurasta, tapahtumapai-kasta sekä tapahtuman eri vaiheista ja toteutuksesta. Valitsin opinnäytetyön aiheeksi tapahtuman järjestämisen sillä, urheilu sekä musiikki ovat lähellä sydäntä ja olen kiinnostunut siitä miten järjestetään onnistunut tapahtuma

Rakennusmestarin tehtävät: Infrarakennustyömaan työnjohtajan toistuvat työtehtävät

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä konsulttipalveluita tuottavalle Pirman Oy:lle työnjohtajan työtehtävistä tarkastuslista. Tarkastuslistan käytännön tavoite oli parantaa Pirman Oy:n henkilöstön ammattitaitoa ja järjestelmällisyyttä työnjohtotehtävissä. Tavoitteena oli lisäksi osoittaa opinnäytetyön tekijän laajempi ymmärrys työnjohdon työtehtävistä ja asetuksista niiden takana. Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa selvitettiin mitä työtehtäviä eri tahoilla on infrarakennustyömaan työnjohtajalle. Työnjohtajan työtehtävien lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin mitä ja millaisia suunnitelmia työmaasta vaaditaan. Tietoja opinnäytetyötä varten kerättiin useita eri kirjallisia lähteitä analysoimalla. Lisäksi käytettiin kirjoittajan henkilökohtaista tietoa, joka pohjautui työmailla tehtyyn havainnointiin sekä useisiin keskusteluihin eri työmaiden toimihenkilöiden kanssa. Kirjalliseen osuuteen tuli selvityksiä useista erilaisista suunnitelmista, joita työnjohtaja ei yleensä itse tee, mutta on vastuussa niiden päivittämisestä ja noudattamisesta. Tarkastuslista suunniteltiin ja toteutettiin kokematonta työnjohtajaa ajatellen. Tarkastuslistaan kerättiin työnjohtajan toistuvat työtehtävät urakan eri ajan-jaksoilla. Tarkastuslista on varmasti hyödyllinen myös työnjohtoharjoittelijoille ja siitä syystä se päätettiin julkaista tämän opinnäytetyön liitteenä vapaasti käytettäväksi

Ensihoitajien tilannestressi: kuinka säilyttää ensihoitotehtävien tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky?

Ensihoitajalta edellytetään työssään monenlaisia taitoja, kykyjä ja osaamista. Työn vaatimaan fyysiseen toimintakykyyn ja sen ylläpitoon on panostettu viime vuosien aikana. Ensihoitajalta vaaditaan fyysisyyden lisäksi myös henkistä toimintakykyä. Osaava ensihoitaja osaa käyttäytyä rauhallisesti ja määrätietoisesti yllättävissä, jopa henkeä uhkaavissa tilanteissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksella tilannestressin sietokyvyn merkitystä ensihoitajilla, tilannestressin sietokyvyn kehittämistä sekä tilannestressin vaikutuksia ensihoitajien ja poliisien toimintakykyyn, tilannetietoisuuteen sekä päätöksentekokykyyn. Kerätyn tiedon avulla kehitettiin valmennus, jonka tarkoituksena on parantaa yksittäisen ensihoitajan tilannetietoisuutta ja päätöksentekokykyä stressaavilla ja yllättävillä ensihoitotehtävillä. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus toteutettiin scoping review -metodilla. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit täyttäviä artikkeleita tai väitöskirjoja löytyi yhteensä 27. Kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta luotiin valmennusmenetelmä tilannestressin hallintaan ensihoitajille. Valmennuksen perusajatus on kehittää yksilön henkilökohtaisia tekijöitä tilannetietoisuuden, päätöksenteon ja oppimisen kehittämiseksi. Valmennuksessa harjoiteltavat tekniikat ovat lyhyitä ja helposti toteutettavissa. Tekniikoita harjoitellaan aluksi stressittömässä ympäristössä, minkä jälkeen niitä aletaan soveltamaan käytännön elämään. Valmennus on muokattavissa valmennettavan yksilön ja ryhmän mukaan. Tilannestressin sietokyvyn kehittämisvalmennuksen rungoksi muodostuivat tietotaito, filosofia, fysiologia, mieli ja tietoisuus ja tiimityö. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että stressi, resilienssikyky, henkinen toimintakyky ja tilannestressi on erittäin ajankohtainen aihe, kun huomioidaan maailma missä tällä hetkellä eletään. Ensihoitajan henkinen toimintakyky vaatii kehittymistä kaiken kompleksisuuden ja vaativuuden keskellä. Asiasanat: ensihoitaja, tilannetietoisuus, päätöksenteko, psykologinen palautumiskyk