Asianomistajan korvausvaatimukset ja niiden käsittely käräjäoikeudessa

Suoritin oikeustradenomiopintoihin kuuluvan oikeudellisen harjoittelun Hyvinkään käräjäoikeudessa vuonna 2008 toimistosihteerin tehtävissä ja opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä käräjäoikeuden henkilöstön kanssa. Käsittelen opinnäytetyössä rikosasian asianomistajan käräjäoikeudessa esittämiä rikokseen perustuvia korvausvaatimuksia ja niiden käsittelyä käräjäoikeudessa. Vahingonkorvausten luokittelu ei ole yksiselitteistä ja usein korvattava vahinko voidaan luokitella tapauskohtaisesti eri tavoilla. Pääsääntöisesti vahingot voidaan jakaa henkilövahinkoihin, esinevahinkoihin, varallisuusvahinkoihin, vahinkoihin immateriaalioikeuden haltijalle sekä ympäristöhaittoihin liittyviin vahinkoihin. Lisäksi jaottelua voidaan tehdä aineettomiin ja aineellisiin sekä välillisiin ja välittömiin vahinkoihin. Tuomittavan korvausmäärän määritteleminen edellyttää tuomioistuimelta tapauskohtaista harkintaa ja siinä voidaan käyttää hyväksi lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä sekä erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia. Opinnäytetyöni on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa tarkastelen asianomistajan käsitettä, vahinkolajien luokittelua, korvausten määräytymistä, korvausvaatimusten käsittelyä rikosprosessin eri vaiheissa sekä korvausvaatimusten käsittelyssä ilmeneviä ongelmakohtia. Tässä teoriaosassa olen käyttänyt lähteinä lakeja ja oikeuskirjallisuutta sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia. Myös käräjäoikeuden henkilökunnan haastattelut sekä omat kokemukseni ja havaintoni ovat tuoneet tarvittavaa tietoa. Opinnäytetyön toinen osa sisältää työn toiminnallisena tuotoksena syntyneen asianomistajalle tarkoitetun ohjeistuksen.Claims for compensation of the injured party and their debate in district court I executed my legal apprentice training period for Bachelor of Business Administration studies in district court of Hyvinkää in year 2008 serving as office secretary and my thesis was done for the district court. I handle claims for compensation of injured party in criminal case which are based on crime and their handling in district court in my thesis. The classification of damages is not straightforward and often damage which will be compensated will be classified in different ways in specific cases. As a principal rule damages could be classified as personal injuries, material damages, property damages, damages for a holder of incorporeal rights and damages which are related to environmental harm. Classification can also be done in immaterial and material as well as consequential and direct damages. Determination of adjudicated amount of compensation requires a case-specific consideration from court of justice and there legislation, legal praxis as well as various recommendations and directions can be applied. My thesis consists of two sections. In the first section I consider the concept of injured party, classification of damages, determination of compensation, handling of claims for compensation in various chapters of criminal procedure and the black spots appearing in handling of claims for compensation. In the theory section I have used laws and legal literature as well as recommendations of The Advisory Board for Personal Injuries for source of information. Interviews with the staff of the district court and own experiences and observations have also been used for providing the required information. The second section of the thesis includes the directions for the injured party and was the result of the functional part of the thesis

Sick leave prescribing practices in Finland

Background: Sick leave prescribing is a common task of doctors and being on sick leave results in notable economic consequences to society. However, there appears to be limited research into this field and the factors affecting sick leave prescribing practices of doctors. Aims: To examine the prescribing of sick leave by doctors and dentists, the extent of variation in practices, whether clinician-related factors and local structural factors affect variation, and the economic consequences of varying practices. Materials and methods: Questionnaire studies with 19 or 16 hypothetical patient cases were conducted among 165 primary health care (PHC) physicians, 356 occupational health care (OHC) physicians, 338 surgeons and 1132 dentists. Results: The difference between the lowest and the highest number of sick leave days prescribed for the 19 patient cases was almost four-fold in PHC physicians and surgeons and eight-fold in OHC physicians, which represents a societal cost of tens of thousands of euros. Some dentists did not prescribe sick leave to any of the 16 patient cases, and some prescribed nearly a hundred days altogether. The overall number of sick leave days OHC physicians prescribed was smaller than in PHC physicians. More days of sick leave were prescribed by those working in smaller municipalities than larger population centres. Conclusion: There was considerable variation in the sick leave prescribing practices of Finnish health care professionals. This means that patients may not receive equal social benefits. Sick leave carries considerable economic consequences, and unifying prescribing practices could bring significant cost savings to society.Taustaa: Sairauslomien kirjoittaminen on useimmille lääkäreille jokapäiväinen tehtävä, ja sairauslomista aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Tutkimustietoa sairauslomien kirjoittamisesta ja lääkärien käytännöistä on kuitenkin varsin vähän. Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sairauslomien kirjoituskäytännöistä. Tarkoituksena oli selvittää, miten paljon käytännöissä on vaihtelua, vaikuttavatko lääkäriin tai työympäristöön liittyvät tekijät käytäntöihin, ja millaisia taloudellisia seuraamuksia mahdollinen käytäntöjen vaihtelu voisi aiheuttaa. Aineisto ja menetelmät: Aineisto kerättiin kyselylomakkein, joissa oli 16 tai 19 kuvitteellista potilastapausta, jotka laadittiin yhdessä kunkin alan kokeneen erikoislääkärin kanssa. Lomakkeet lähetettiin 165 yleislääkärille, 356 työterveyslääkärille, 338 kirurgille ja 1132 hammaslääkärille. Lääkärien tehtävänä oli arvioida, montako päivää sairauslomaa he kirjoittaisivat kullekin potilaalle. Tulokset: Verrattaessa pienintä ja suurinta sairauslomapäivien määrää, jonka yksittäinen lääkäri kirjoitti koko 19 potilastapauksen joukolle yhteensä, ero oli yleislääkäriaineistossa ja kirurgiaineistossa lähes nelinkertainen ja työterveyslääkäriaineistossa jopa kahdeksankertainen. Yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa tällainen vaihtelu vastaisi kymmeniä tuhansia euroja. Osa hammaslääkäreistä ei kirjoittanut lainkaan sairauslomaa yhdellekään esitetyistä 16 potilastapauksestaan, osa taas kirjoitti yhteensä lähes sata päivää. Työterveyslääkärit kirjoittivat yleislääkäreitä vähemmän sairauslomaa samoille potilastapauksille. Pienissä kunnissa työskentelevät lääkärit kirjoittivat enemmän sairauslomaa kuin suurissa kunnissa työskentelevät. Johtopäätökset: Suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten sairauslomien kirjoituskäytännöissä oli siis huomattavaa vaihtelua, joten potilaat eivät välttämättä saa tasavertaista kohtelua, eivätkä myöskään pääse tasapuolisesti nauttimaan yhteiskunnan takaamista sosiaalietuuksista. Koska sairauslomista aiheutuu merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, käytäntöjen yhtenäistäminen saattaisi pienentää huomattavasti yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.Siirretty Doriast

Strategies and tactics in business negotiations : case: Monitoring of business negotiations in service meeting

Siirretty Doriast

Eteläpohjalainen paja : Moksun pajan rakentaminen

Raudanvalmistus ja muokkaus ovat alkaneet maassamme jo esihistoriallisella ajalla. Ensimmäiset pajat ovat olleet ns. kyläpajoja, joissa työskenteli kylän oma seppä. Pikkuhiljaa pajat yleistyivät jokaiseen pihapiiriin kuuluviksi. Pajat sijoitettiin palovaaran vuoksi etäämmälle muusta pihapiiristä. Perinteinen paja on neliskulmainen, hirsinen huone. Ovi on päädyssä ja mahdollinen ikkuna toisella sivuseinällä. Pajassa on maalattia ja lautakatto. Tärkeimmät sisustukselliset elementit ovat ahjo, palkeet ja alasin. Ahjo ja palkeet on yleisesti sijoitettu peräseinälle. Ahjon varhainen muoto on ollut avoahjo. Myöhemmin se on korvaantunut savukanavallisella takka-ahjolla. Alasin on sijoitettu maahan kaivetun pölkyn päähän. Varhaisimmat alasimet ovat olleet seppien itsensä tekemiä. Suurin muutos pajoissa voidaan ajoittaa sähköistymiseen. Tämän myötä työkalut ja -menetelmät vaihtuivat, sepästä riippuen enemmän tai vähemmän. Myös pajan valaistusta parannettiin ja palkeet korvattiin sähköpuhaltimilla. Paja saatettiin tehdä nyt myös muun pihapiirin yhteyteen. Kesällä 2013 Ähtärin kotiseutumuseolle tehtiin uusi toimintakuntoinen paja perinteisen mallin mukaan. Rakennus siirrettiin Moksun alueelta museon pihapiiriin. Se nostettiin nurkkakivien varaan. Ahjo muurattiin kivistä, hirsisiä nurkkatolppia lukuun ottamatta. Kiviladelman päälle valettiin kansi betonista. Palkeet kunnostettiin pajan alkuperäisistä, vain vaihtamalla nahka. Keskelle lattiaa kaivettiin kuoppa alasimelle. Pajan seinille ja hyllylle on aseteltu esille erilaisia seppien käyttämiä käsityökaluja sekä joitakin seppien valmistamia tuotteita, kuten sirppien teriä.Iron production and its adaptation were started already in prehistoric time. The first forges were the places where a village’s own blacksmith worked for all the villag-ers. They were called ‘kyläseppä’ in Finnish. After that, forges became gradually a normal part of everyone’s yard. In general, forge was placed further away from the other buildings of the curtilage because of fire risk. The traditional forge is one room made of logs. The door is located in the gable and if there is a window, it is on the other sidewall. The forge has an earth floor, and its roof is made of timber. The most important elements in forge are the fur-nace, the bellows and the anvil. The furnace and bellows are typically located back of the room. The early type of furnace was so-called openforge. Later, it was replaced by a forge chimney. The anvil is on the top of a block dug in the ground. The earliest anvils were made by blacksmiths. The biggest change in forges was the introduction of electricity. Both the tools and the methods changed. Also the lightning of the forges improved and the bellows were replaced by electric blowers. That is why a could be part of the other yard now. In the summer of 2013, a new forge according to a traditional model was made for Ähtäri local museum. It is a functioning forge. The building was transferred from the area of Moksu to the yard of the museum. It was lifted on natural corner stones. The furnace was built of rocks apart from the corners, which were made of logs. The top of the furnace was molded from concrete. The leather of the bellows was replaced by a new one and the anvil was located the middle of the room. The blacksmith’s tools were put on display on the walls

Schools as Oral Health Promoters – Evaluation of National Sweet Selling Recommendation and Oral Health Education Material

The aims were to find out 1) if schools’ oral health practices were associated with pupils’ oral health behaviour and whether 2) the national sweet-selling recommendation and 3) distributing oral health material (OHEM) affected schools as oral health promoters. Three independently collected datasets from Finnish upper comprehensive schools (N=988) were used: longitudinal oral health practices data (n=258) with three-year follow up (2007 n=480, 2008 n=508, 2009 n=593) from principals’ online questionnaires, oral health behaviour data from pupils participating in the national School Health Promotion Study (n=970 schools) and oral health education data from health education teachers’ online questionnaires (2008 n=563, 2009 n=477 teachers). Oral health practices data and oral health behaviour data were combined (n=414) to answer aim 1. For aims 2 and 3, oral health practices data and oral health education data were used independently. School sweet selling and an open campus policy were associated with pupils’ use of sweet products and tobacco products during school time. The National Recommendation was quite an effective way to reduce the number of sweet-selling schools, but there were large regional differences and a lack of a clear oral health policy in the schools. OHEM did not increase the proportion of teachers teaching oral health, but teachers started to cover oral health topics more frequently. Women started to use OHEM more often than men did. Schools’ oral health policy should include prohibiting the selling of sweet products in school by legislative actions, enabling healthy alternatives instead, and setting a closed campus policy to protect pupils from school-time sweet consuming and smoking.Koulut suunterveyden edistäjinä – Kansallisen makeanmyyntisuosituksen ja Suunhoitooppaan vaikutusten arviointi Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1) olivatko koulujen suunterveyskäytännöt yhteydessä oppilaiden suunterveyskäyttäytymiseen, 2) vähensikö kansallinen makeanmyyntisuositus makeanmyyntiä kouluissa ja 3) lisäsikö kouluille annettu Suunhoito-opas suunterveyden opetusta. Tutkimuksessa käytettiin kolmea Suomen yläkouluista (N=988) toisistaan riippumattomasti kerättyä aineistoa: Pitkittäinen koulujen suunterveyskäytännöt –aineisto (n=258) kerättiin kolmen vuoden välein (2007 n=480, 2008 n=508, 2009 n=593) rehtoreille suunnatuilla verkkokyselyillä, oppilaiden suunterveyskäyttäytyminen -aineisto kansalliseen Kouluterveyskyselyyn vastanneilta oppilailta (n=970 koulua) ja koulujen suunterveysopetus -aineisto terveystiedon opettajille suunnatuilla verkkokyselyillä kahtena vuonna (2008 n=563 opettajaa, 2009 n=477 opettajaa). Koulujen suunterveyskäytännöt -aineisto ja oppilaiden suunterveyskäyttäytyminen -aineisto yhdistettiin koulutason aineistoksi (n=414), jotta saatiin vastaus tutkimuskysymykseen 1. Koulujen suunterveyskäytännöt -aineistoa ja koulujen suunterveysopetus -aineistoa käytettiin itsenäisesti, jotta saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin 2 ja 3. Oppilaiden kouluaikainen makean napostelu ja tupakointi olivat yleisempiä makeaa myyvissä kouluissa ja kouluissa, joissa oli mahdollista poistua koulualueelta kouluaikana, kuin makeaa myymättömissä ja poistumisen estävissä kouluissa. Kansallinen makeanmyyntisuositus oli tehokas tapa vähentää makeaa myyvien koulujen määrää, mutta koulujen välillä ilmeni suuria maantieteellisiä eroja, eikä niillä ollut selkeitä suunterveyteen liittyviä linjauksia. Makeanmyynti ja koulualueelta poistumisen salliminen olivat selvästi muita kouluja yleisempiä Etelä-Suomen kouluissa ja oppilasmäärältään suurissa kouluissa. Suunhoito-opas ei lisännyt suunterveyttä opettavien määrää, mutta sitä opettavat alkoivat käsitellä suunterveyttä useammin. Naisopettajat alkoivat miesopettajia useammin käyttää Suunhoito-opasta. Koulujen suunterveyttä koskevan linjauksen tulisi käsittää makeiden tuotteiden myynnin kieltämisen koulussa, terveellisten tuotteiden tarjoamisen niiden sijaan, sekä estää koulualueelta poistuminen kouluaikana, jotta vältetään oppilaiden altistuminen kouluaikaiselle makean napostelulle ja tupakoinnille. Koska koulujen makeanmyynti lisää oppilaiden napostelua, eikä pelkkä suositus näytä tehoavat maan kaikissa osissa eikä oppilasmäärältään suurissa kouluissa, tulee normatiivista ohjausta myynnin lopettamiseksi vahvistaa.Siirretty Doriast

LINKING STRATEGIC HUMAN RESOURCE MANAGEMENT,

Leaders have lately realized that innovation and competitive edge is easier and cheaper to source within the organization than try to outsource. Knowledge is seen as capital of the organizations and leaders are keen to capitalize it. Many organizations, private as well as public ones has the need to or have tried im-plement knowledge management practices. Many of them have failed. This thesis looks into knowledge management theory and to the theories of organizational culture, strategic human resource management and organizational learning which all support each other. The aim is to connect the theories on theoretical level as well as empirical level to be able to establish the best practices and learn why some of the organi-zations struggle to implement knowledge management. In addition, the empirical part is formed from twelve previously made case studies from around the world which prove the connection in the empirical level. The theoretical framework is based on the theories of knowledge management including the two types of knowledge, tacit and explicit, knowledge transfer and knowledge creation, the theory of organizational learning, learning organization and organizational memory, the theory of strategical human resource management and the activities, and the theory of organizational culture, the types of organizational cul-ture and how type affects on the employees. The research method is literature review with twelve case studies that are done by researchers in the pub-lic and private organizations around the world. The case studies have been sourced from scientific mana-gerial publications trough Tritonia network. The findings were that the previously mentioned methods are in fact connected. Furthermore, the case studies confirm that strategically defined goals and organizational culture are the influential aspects why some organizations succeed and others fail in implementation of knowledge management. Without proper implementation of culture that empowers employees and guarantees openness and motivation by incen-tives create positive environment for free flow of knowledge. Knowledge can be seen as power especially in public organizations that are hierarchical and bureaucratic. In addition, the strategic human resource management functions and free flow of knowledge are the other key components. Implementation of knowledge management is a process that requires active managers and right type of organizational learn-ing actions. The first step is identification of strategical targets and organizational culture, if the culture as it is does not facilitate the desired outcome it needs to be changed first, change is possible but time con-suming. The second step is to support the culture with strategical human resource management activities. Step three is to implement and safe guard knowledge transfer so that it becomes continuous organization-al learning, and then the activities are imprinted to organizational memory and are more easily transferred from old to new employees.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Interactions between Polyunsaturated Fatty Acids and Probiotics

The prevalence of inflammatory based diseases has increased in industrialized countries over the last decades. For allergic diseases, two primary hypotheses have been proposed to explain this phenomenon, namely the hygiene and dietary evolution based hypothesis. Particularly, the reduced early exposure to microbes and an increase in the amount of polyunsaturated fatty acids (especially n-6 PUFA) in the diet have been discussed. Often, these two factors have been studied independently, even though both factors have been shown to possess potential health benefits and their mode of action to share similar mechanisms. The hypothesis of the present study was that demonstrate that PUFA and probiotics are not separate entities as such but do interact with each other. In the present study, we investigated whether maternal diet and atopic status influence the PUFA composition of breast milk and serum fatty acids of infants, and whether the fatty acid absorption and utilization of infant formula fatty acids is affected by supplementation of infant formula with probiotic bacteria (Lactobacillus GG and Bifidobacterium lactis Bb-12). Moreover, we investigated the mechanisms by which different PUFA influence the physicochemical and functional properties of probiotics as well as functionality of epithelial cells in vitro. We demonstrated a carry-over effect of dietary fatty acids from maternal diet via breast milk into infants’ serum lipid fatty acids. Our data confirmed the previously shown allergy –related PUFA level imbalances, though it did not fully support the impaired desaturation and elongation capacity hypothesis. We also showed that PUFA incorporation into phospholipids of infants was influenced by probiotics in infant formula in a strain dependent manner. Especially,Bifidobacterium lactis Bb-12 in infant formula promoted the utilization of n-3 PUFA. Mechanistically, we demonstrated that probiotics (Lactobacillus GG, Lactobacillus casei Shirota and Lactobacillus bulgaricus) did incorporate and interconvert exogenous free PUFA in the growth medium into bacterial fatty acids strain and PUFA dependently. In general, high concentrations of free PUFA inhibited the growth and mucus adhesion of probiotics, whereas low concentrations of specific long chain PUFA were found to promote the growth and mucus adhesion of Lactobacillus casei Shirota. These effects were paralleled with only minor alterations in hydrophobicity and electron donor – electron acceptor properties of lactobacilli. Furthermore, free PUFA were also demonstrated to alter the adhesion capacity of the intestinal epithelial cells; n-6 PUFA tended to inhibit the Caco-2 adhesion of probiotics, whereas n-3 PUFA had either no or minor effects or even promote the bacterial adhesion (especially Lactobacillus casei Shirota) to PUFA treated Caco-2 cells. The results of this study demonstrate the close and bilateral interactions between dietary PUFA and probiotics. Probiotics were shown to influence the absorption and utilization of dietary PUFA, whereas PUFA were shown to alter the functional properties of both probiotics and mucosal epithelia. These findings suggest that a more thorough understanding of interactions between PUFA and intestinal microbiota is a prerequisite, when the beneficial effects of new functional foods containing probiotics are designed and planned for human intervention studies.Siirretty Doriast

Interaktiiviset kokoonpano-ohjeet

Industrial products are increasingly varying, and the assembly of customized or unique products is slow, expensive, and prone to errors. Conventional static assembly drawings and instructions are suboptimal in supporting complex and dynamic assembly operations. The main objective of the study was to investigate if interactive assembly instructions could substitute the current documents instructing assembly in the case company. Two approaches, 3D instructions and augmented reality (AR) instructions, were developed based on literature review. 3D instructions presented the assembly procedure in steps in which the assembly of the parts is animated. The instructions were based directly on the 3D model of the assembly object. AR instructions utilized the same assembly sequence as 3D instructions. AR instructions were viewed using a head-mounted display, which presented the assembly step animations spatially overlaid on the physical assembly. The developed instructions were evaluated in a user study. The tests were observed by the author, and the participants answered to a post-study questionnaire that concerned subjective efficiency and user acceptance. Both AR instructions and 3D instructions received positive feedback and were evaluated more efficient than the currently used assembly drawings. The features of the interactive assembly drawings address directly the problems of the current assembly documents. Hence, it was concluded that interactive assembly instructions could be used instead of the current assembly drawings and work instructions. However, the complexity of the case company products require that the instructions must be configurable to enable their implementation.Teolliset tuotteet kehittyvät jatkuvasti monipuolisemmin muunneltaviksi, ja samalla niiden kokoonpano muuttuu hankalammaksi ja kalliimmaksi. Perinteiset kuviin ja tekstiin perustuvat kokoonpanokuvat ja työohjeet ovat monin tavoin riittämättömiä ohjeistamaan monimutkaisia ja dynaamisia kokoonpanotehtäviä. Tässä työssä tavoitteena oli tutkia, voisiko interaktiivisilla kokoonpano-ohjeilla korvata kohdeyrityksessä nykyisin käytössä olevat työohjeet ja kokoonpanokuvat. Työssä kehitettiin aikaisempien tutkimusten pohjalta kaksi erilaista interaktiivista ohjeistustapaa. 3D-ohjeet opastavat kokoonpanoa vaihe vaiheelta näyttäen jokaisen osan asennuksen animoidusti. 3D-ohjeet luodaan suoraan kokoonpanon 3D-mallin pohjalta. Toiseksi menetelmäksi valikoitui lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) hyödyntävät ohjeet. AR-ohjeet perustuvat 3D-ohjeita varten luotuihin vaiheistuksiin sekä animaatioihin. AR-ohjeita katsotaan silmikkonäytöllä, joka näyttää ohjeiden virtuaaliset komponentit todellisen kokoonpanon päällä. Ohjeiden toimivuutta testattiin käyttäjäkokeissa. Testeissä havainnoitiin koehenkilöiden toimintaa, ja lisäksi he vastasivat kyselyyn. Kyselyllä selvitettiin, miten tehokkaana koehenkilöt pitivät testattuja ohjeita verrattuna heidän tavallisesti käyttämiin kokoonpanokuviin. Sekä AR- että 3D-ohjeet saivat positiivista palautetta, ja koehenkilöt kokivat niiden toimivan tavallisia kokoonpanokuvia paremmin. Interaktiiviset ohjeet ja niiden tärkeimmät ominaisuudet vastaavat nykyisten kokoonpanokuvien ja työohjeiden ongelmakohtiin. Työn johtopäätöksenä voidaankin todeta, että interaktiiviset kokoonpano-ohjeet sopisivat korvaamaan nykyiset kokoonpanokuvat sekä työohjeet. Tuotteiden monimutkaisuus kuitenkin edellyttää, että ohjeet pitää pystyä konfiguroimaan varianttikohtaisesti

Designing a busbar machine interface and UX

This thesis describes the design methods and the process of creating an interface and a usability experience for a busbar machine, which was constructed in five months during the third and the fourth quarter of 2019. The examines the theory of how to assess user experience and then considers how this knowledge was converted into practice in a field where efficiency is the key to success, without trying to sacrifice approachability and understandability, which are easily overlooked when the party that buys the product is not the party that operates the product. The information presented in this thesis is gathered from some of the latest books available in the field as well as some classic foundation writings of their kind. The observations and imagery are the results of trial and error in attempting to fit the fields of engineering and user experience together, to make a product that is greater than the sum of its parts. The thesis ends with a conclusion section that describes the outcome of the process and juxtaposes the needs and motives of marketing, engineering and good user experience

GNSS Related Threats to Power Grid Applications

As power grid environments are moving towards the smart grid vision of the future, the traditional schemes for power grid protection and control are making way for new applications. The advancements in this field have made the requirements for power grid’s time synchronization accuracy and precision considerably more demanding. So far, the signals provided by Global Navigation Satellite Systems have generally addressed the need for highly accurate and stable reference time in power grid applications. These signals however are highly susceptible to tampering as they are being transmitted. Since electrical power transmission and distribution are critical functions for any modern society, the risks and impacts affiliated with satellite-based time synchronization in power grids ought to be examined. This thesis aims to address the matter. The objective is to examine how Global Navigation Satellite Systems are utilized in the power grids, how different attacks would potentially be carried out by employing interference and disturbance to GNSS signals and receivers and how the potential threats can be mitigated. A major part of the research is done through literature review, and the core concepts and different implementations of Global Navigation Satellite Systems are firstly introduced. The literature review also involves the introduction of different power grid components and subsystems, that utilize Global Positioning System for time synchronization. Threat modeling techniques traditionally practiced in software development are applied to power grid components and subsystems to gain insight about the possible threats and their impacts. The threats recognized through this process are evaluated and potential techniques for mitigating the most notable threats are presented.Sähköverkot ovat siirtymässä kohti tulevaisuuden älykkäitä sähköverkkoja ja perinteiset sähköverkon suojaus- ja ohjausmenetelmät tekevät tilaa uusille sovelluksille. Alan kehitys on tehnyt aikasynkronoinnin tarkkuusvaatimuksista huomattavasti aikaisempaa vaativampia. Tarkka aikareferenssi sähköverkoissa on tähän saakka saavutettu satelliittinavigointijärjestelmien tarjoamien signaalien avulla. Nämä signaalit ovat kuitenkin erittäin alttiita erilaisille hyökkäyksille. Sähkönjakelujärjestelmät ovat kriittinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa ja riskejä sekä seuraamuksia, jotka liittyvät satelliittipohjaisten aikasynkronointimenetelmien hyödyntämiseen sähköverkoissa, tulisi tarkastella. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Päämääränä on selvittää, miten satelliittinavigointijärjestelmiä hyödynnetään sähköverkoissa, kuinka erilaisia hyökkäyksiä voidaan toteuttaa satelliittisignaaleja häiritsemällä ja satelliittisignaalivastaanottimia harhauttamalla ja kuinka näiden muodostamia uhkia voidaan lieventää. Valtaosa tästä tutkimuksesta on toteutettu kirjallisuuskatselmoinnin pohjalta. Työ kattaa satelliittinavigointijärjestelmien perusteet ja esittelee erilaisia tapoja, kuinka satelliittisignaaleja hyödynnetään sähköverkoissa erityisesti aikasynkronoinnin näkökulmasta. Työssä hyödynnettiin perinteisesti ohjelmistokehityksessä käytettyjä uhkamallinnusmenetelmiä mahdollisten uhkien ja seurausten analysointiin. Lopputuloksena esitellään riskiarviot uhkamallinnuksen pohjalta tunnistetuista uhkista, sekä esitellään erilaisia menettelytapoja uhkien lieventämiseksi