Itä-Suomen ESR-ohjelman 2007-2013 välikertomus

Raportti on välikatsaus Itä-Suomen ESR-toimintaan ohjelmakaudella 2007–2013 ja se on kirjoitettu alueella rahoitusta välittävien tahojen, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen, yhteistyönä. Suomessa ESR-toimintaa ohjaava Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007–2013 on jaettu neljään eri suuralueeseen. Yksi näistä on Itä-Suomen suuralue, joka muodostuu Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Raportti keskittyy Itä-Suomen ohjelmakauden tuloksien tarkasteluun tuoden niitä esille hanke-esimerkkien sekä indikaattoritietojen kautta. Ohjelman kehittämis-toimet on jaettu neljään eri toimintalinjaan ja toimintalinjojen sisällä on määritelty erityisiä kehittämistavoitteita. Itä-Suomen suuralueen hankkeille on myönnetty 290 miljoonaa euroa ESR-rahoitusta. Lisäksi kunnat ja muut julkiset toimijat sekä yritykset ovat osallistuneet hankkeiden rahoitukseen 72 miljoonalla eurolla. Itä-Suomi on pysynyt kansallisessa vertailussa rahoituksen kohdistamisessa hankkeisiin hyvällä tasolla. Euroopan sosiaalirahaston rahoitus (ESR) on Itä-Suomessa merkittävä, muttei ainut, alueen elintasoa ja kilpailukykyä kohottava rahoitusväline. Muista rahoitusmuodoista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maaseuturahastojen alueellinen merkitys korostuvat etenkin yritysten kilpailukyvyn ja maaseudun toimintaedellytysten kehittämisessä Itä-Suomessa. Vaikuttavuus on noussut keskeiseksi hanketyötä ohjaavaksi tekijäksi. Hankkeita ei toteuteta ohjelman vuoksi, vaan niillä täytyy olla aina alueellinen vaikuttavuusnäkökulma ja selkeä päämäärä. Mitä vahvempi hankeorganisaation ja toimijoiden sitoutuminen on, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan. Erilaisten rahoitusvälineiden yhteensovitus, viestinnällinen osaaminen ja sitä kautta syntyvä tehokkuus korostuvat tuloksekkaiden hankkeiden toteutuksissa. Alueen mikro- ja pk-yritysten osaamisen kehittäminen, osaamistarpeisiin vastaaminen sekä yritysten kansainvälistyminen vahvistavat Itä-Suomen hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Indikaattoritiedot Itä-Suomen suuralueen ESR-ohjelman toteumasta puhuvat paljon puolestaan; 89 600 hankkeissa aloittanutta henkilöä, 343 000 lyhytkestoisissa toimenpiteissä ja tiedotustilaisuuksissa ollutta, lähes 18 000 hankkeisiin osallistunutta yritystä ja 5 600 muuta organisaatiota, 1 245 000 koulutus- ja henkilötyöpäivää. Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 3 400 ja uusia yrityksiä lähes 2 600 kappaletta. Väliraportin indikaattoritietiedoissa ja hankelistauksissa on mukana projektipäätöksen saaneet hankkeet ohjelmakauden alusta vuoden 2012 loppuun. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida erilaiset rahoitus- ja kehittämiskytkökset sekä alueelliset ESR-rahoituksen painotukset maakunnittain. Tarpeet ja alueelliset painotukset ovat vaihdelleet maakunnittain – on haluttu ja myös saatu erilaisia tuloksia. Hankkeilla on kehitetty yritysten henkilöstön osaamista eri toimialoilla ja erityisesti on haluttu kehittää maakuntien kannalta keskeisiä vahvuusaloja. Toimilla on pyritty edistämään työelämän kehittymistä joustavammaksi sekä parantamaan työssä jaksamista ja tuottavuuskehitystä, unohtamatta myöskään yrittäjyyden tukemista ja uusien yrityksien synnyttämistä. Rahoitusta on suunnattu toimiin, jotka parantavat alueen huoltosuhdetta ja pyrkivät korjaamaan rakennetyöttömyyttä. Ohjelma-asiakirjassa mainittuja tavoitteita on edistetty kehittämällä työmarkkinoiden toimintaa sekä erityisesti nuorten sijoittumista työelämään ja koulutukseen. Myös äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutuneet alueet ovat saaneet merkittäviä resursseja muutosten hallintaan ja uusien työurien edistämiseen. Itä-Suomessa merkittävänä osa-alueena on myös elinkeinorakenteen uudistaminen ja kehittäminen, mikä on näkynyt panostuksina uusille osaamisalueille erityisesti korkeakoulujen yhteydessä. Myös ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä on tuettu. Kehittämistoimien tavoitteena on lisäksi ollut kansainvälisyyden sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Kesken ohjelmakauden tulleen taloudellisen taantuman vuoksi työperäistä maahanmuuttoa edistävät toimet ovat jääneet suunniteltua vähäisemmiksi

Sleep apnoea is a risk factor for severe COVID-19

Background Obstructive sleep apnoea (OSA) is associated with higher body mass index (BMI), diabetes, older age and male gender, which are all risk factors for severe COVID-19.We aimed to study if OSA is an independent risk factor for COVID-19 infection or for severe COVID-19.Methods OSA diagnosis and COVID-19 infection were extracted from the hospital discharge, causes of death and infectious diseases registries in individuals who participated in the FinnGen study (n=260 405). Severe COVID-19 was defined as COVID-19 requiring hospitalisation. Multivariate logistic regression model was used to examine association. Comorbidities for either COVID-19 or OSA were selected as covariates. We performed a meta-analysis with previous studies.Results We identified 445 individuals with COVID-19, and 38 (8.5%) of them with OSA of whom 19 out of 91 (20.9%) were hospitalised. OSA associated with COVID-19 hospitalisation independent from age, sex, BMI and comorbidities (p-unadjusted=5.13×10−5, OR-adjusted=2.93 (95% CI 1.02 to 8.39), p-adjusted=0.045). OSA was not associated with the risk of contracting COVID-19 (p=0.25). A meta-analysis of OSA and severe COVID-19 showed association across 15 835 COVID-19 positive controls, and n=1294 patients with OSA with severe COVID-19 (OR=2.37 (95% 1.14 to 4.95), p=0.021).Conclusion Risk for contracting COVID-19 was the same for patients with OSA and those without OSA. In contrast, among COVID-19 positive patients, OSA was associated with higher risk for hospitalisation. Our findings are in line with earlier works and suggest OSA as an independent risk factor for severe COVID-19

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe

Genetic architecture of human plasma lipidome and its link to cardiovascular disease

Abstract Understanding genetic architecture of plasma lipidome could provide better insights into lipid metabolism and its link to cardiovascular diseases (CVDs). Here, we perform genome-wide association analyses of 141 lipid species (n = 2,181 individuals), followed by phenome-wide scans with 25 CVD related phenotypes (n = 511,700 individuals). We identify 35 lipid-species-associated loci (P <5 ×10−8), 10 of which associate with CVD risk including five new loci-COL5A1, GLTPD2, SPTLC3, MBOAT7 and GALNT16 (false discovery rate<0.05). We identify loci for lipid species that are shown to predict CVD e.g., SPTLC3 for CER(d18:1/24:1). We show that lipoprotein lipase (LPL) may more efficiently hydrolyze medium length triacylglycerides (TAGs) than others. Polyunsaturated lipids have highest heritability and genetic correlations, suggesting considerable genetic regulation at fatty acids levels. We find low genetic correlations between traditional lipids and lipid species. Our results show that lipidomic profiles capture information beyond traditional lipids and identify genetic variants modifying lipid levels and risk of CVD

Chromosome Xq23 is associated with lower atherogenic lipid concentrations and favorable cardiometabolic indices

Abstract Autosomal genetic analyses of blood lipids have yielded key insights for coronary heart disease (CHD). However, X chromosome genetic variation is understudied for blood lipids in large sample sizes. We now analyze genetic and blood lipid data in a high-coverage whole X chromosome sequencing study of 65,322 multi-ancestry participants and perform replication among 456,893 European participants. Common alleles on chromosome Xq23 are strongly associated with reduced total cholesterol, LDL cholesterol, and triglycerides (min P = 8.5 × 10−72), with similar effects for males and females. Chromosome Xq23 lipid-lowering alleles are associated with reduced odds for CHD among 42,545 cases and 591,247 controls (P = 1.7 × 10−4), and reduced odds for diabetes mellitus type 2 among 54,095 cases and 573,885 controls (P = 1.4 × 10−5). Although we observe an association with increased BMI, waist-to-hip ratio adjusted for BMI is reduced, bioimpedance analyses indicate increased gluteofemoral fat, and abdominal MRI analyses indicate reduced visceral adiposity. Co-localization analyses strongly correlate increased CHRDL1 gene expression, particularly in adipose tissue, with reduced concentrations of blood lipids